Mikael Agricola ja Abckiria

 

Mikael Agricola ja Abckiria, toimittanut Aarni Penttilä, eri painosten säilyneistä katkelmista.

Mikael Agricolaa, joka syntyi Pernajasssa vuoden 1510 tienoilla, pidetään suomen kirjakielen luojana.

Mikael Agricolan alkuperäistä Abckiriaa (jatkossa Abc-kirja) ei ole säilynyt nykypolville. Kielitieteilijä ja professori Aarni Penttilä (1899-1971) on valottanut Abc-kirjan kohtaloa yllä olevassa Abc-kirjan näköispainoksessa. Kolmesta eri alkuvuosien painoksesta on kuitenkin säilynyt osia, joiden perusteella on pystytty päättelemään Abc-kirjan sisältö. Yksi näistä osista on löydetty Upsalasta 1851, toinen Tukholmasta 1904, ja kolmas Västeråsista vuonna 1966. Abc-kirja on julkaistu luultavasti 1543. Kaikki on epävarmaa, ja myös Mikael Agricolan syntymävuosikin on epäselvä. Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään yhdeksäs huhtikuuta.  Mikael Agricola menehtyi vuonna 9.4.1557.

Abc-kirjan lukeminen on hankalaa. Kirjasin on outo. Lisäksi jotkut kirjainvalinnat ovat vanhahtavia. Latinassa käytettiin c-kirjainta, joka ääntyi k:na kuten sanassa Agricola, joka tarkoittaa maanviljelijää.

Latinassa ei ollut j-kirjainta vaan oli i, ja sananlaskussa "alea iacta est" i-kirjain ääntyy ainakin suomen kielessä j:nä. Nimessä Tiberius, luonnollisesti i:nä. Oheinen lainaus on Julius Caesarin Gallian sodasta: "Gallia est omnis divisa in partes tres, quarum unam incolunt Belgae, aliam Aquitani, tertiam qui ipsorum lingua Celtae, nostra Galli appellantur. Hi omnes lingua, institutis, legibus inter se differunt. ", josta näkee q-kirjaimen  käytön.

Yllä olevassa Abc-kirjassa parhaiten pääsee tekstistä kärryille, kun lukee Isä meidän -rukousta, joka Agricolalla on muodossa: "Se Rucus" "Ise meinen ioca olet taiuasa ...". Huomaa u- ja i-kirjaimen käyttö.

Suomen kieli on kehittynyt tästä ja Abc-kirjakin. Ilmeisesti 1800-luvulla alettiin käyttää Aapinen nimeä. Nykyään aapisissa on paljon värikuvia. Otavan Aapiskukon yhteydessä mainitaan myös Aarni Penttilä kirjoittajana. Aapiskukko on vanha symboli (1700-luvulta?)  lukemaan opettelemiselle ja oppimiselle.

M. Tela on kirjoittanut lyhyen katsauksen Mikael Agricolasta kirjassa Isien töitä: Piirteitä suurmiestemme elämästä (huomaa maskuliininen nimi). Teoksen on kustantanut WSOY vuonna 1916. Siinä oli ensimmäisenä kirjoitus Mikael Agricolasta. Mikael Agricolan elinajalle osuu uskonpuhdistus, sillä Martin Luther julkaisi 95 teesiään vuonna 1517.  Mikael Agricolan isä oli Telan mukaan köyhä kalastaja. Wikipediassa mainitaan, että Mikael otti sukunimekseen Agricola (=maanviljelijä), koska isä oli maanviljelijä. Joka tapauksessa Mikael kävi koulua Viipurissa. Hän muutti Turkuun opettajaksi ja pääsi piispa Martti Skytten sihteeriksi. Agricola oli vaikuttunut Pietari Särkilahden saarnoista. Piispa lähetti Agricolan Wittenbergiin yliopistoon. Agricola palasi maisterina ja nimitettiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Pesti päättyi, koska 1848 kuningas nimitti "toisen miehen" rehtoriksi. Agricola kuitenkin pääsi Turun piispaksi. Tela mainitsee Agricolan tuloista seuraavaa: Hänen tulonsa lienevät vähentyneet, ja olivat ne ennen piispan virkaan astumista 150 tynnyriä ruista, 57 tynnyriä ohria, 19 tynnyriä kauroja, vähän vehnää ja herneitä sekä 84 leiviskää voita.

Tela kirjoittaa, että Abc-kirjasta "Aakkosten lisäksi on siinä kymmenet käskyt, uskonkappaleet, Isämeidän rukous, enkelien tervehdys Maarialle sekä kasteen-, ripin ja alttarinsakramentit". 

Agricola työsti myös katekismuksen ja Rucouskirian, jossa Agricola neuvoo pappeja: "se on sangen heiy (=häijy) Pappi, ioca waan etzi watzans tarpet. Ja eij catzo HERRAS caria, jakain Opin Winja maria (=viinimarjaa) Quin Reeskan (=rieskan) Nahan ja Lihan wie ja sijtt eij Lauma wartioijtze.

Agricolan suurin ponnistus oli Uuden Testamentin suomennos.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.