sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Alistar MacLean: Karhusaari

 

Alistar MacLean: Karhusaari alkuteos Bear Island,  suomentanut Seppo Loponen, WSOY 1971, sivumäärä 319.

Karhusaari on skottikirjailija Alistar MacLeanin (1922 - 1987) jännäri arktiksilta vesiltä. Ikäloppu alus Aamuruusu kyntää Barentsinmerta kokka kohti Karhusaarta, jossa aiotaan filmata. Laivassa on Olympus Productionsin henkilökuntaa, näyttelijöitä, ohjaaja, tuottaja, ja laivan henkilökuntaa. Tarina alkaa illallisella. Italialainen Antonio poistuu hyttiinsä, ja löytyy sieltä myrkytettynä. Laivan lääkäri tohtori Marlowe alkaa selvittää myrkytystä. Samoilla illallisilla kuusi muutakin sai myrkkyä, ja vainajia on kolme. Marlowe alkaa tutkia, miten myrkyttäminen on tehty. Hän itse pelastuu täpärästi omasta kuolemastaan, kun pidättäytyy whiskystä, joka on myrkytettyä. Myrkky-whiskyä juonut mies katoaa. Tilannetta mutkistaa, sillä radio on hajotettu. Laiva ankkuroidaan karulle ja kallioiselle Karhusaaren Sörhanan satamaan. 

Karhusaari sijaitsee Huippuvuorten eteläpuolella, se on karu kallioinen saari, joka kuuluu Norjalle. Retkikunta on matkalla lokakuussa, eli monen kuukauden kaamos on alkamassa. Karhusaaressa on rakennuksia, johon majoitutaan, ja aletaan kuvata ...

Alistar MacLean on hämäyksen mestari. Alkuun lukija ei tiedä, missä mennään, matkalla on aivan muita tarkoituksia kuin kuvausreissu. Filmijoukkiosta kuoriutuu pikku konnia, konnia ja yksi pääkonna. Myös Marlowella on toinenkin ammatti, hän on brittiviranomainen.

Tarina tapahtuu ensimmäisen kuumatkan jälkeen joko lokakuussa 1969 tai 1970. Kirjan mätien mulkeroiden lonkerot ja juuret ovat natsiaatteessa ja tähtäimenä natsien kulta. MacLeanilla on takataskussaan paljon muita yllätyksiä.

Olen blogannut teosparin Navaronen tykit ja Navaronen haukat tarinat tapahtuvat toisen maailmansodan aikana, ja natseja vastaan niissäkin taistellaan.

Macleanilla rikosten motiivi ja ratkaisu ovat yksioikoisia: "...täydellinen mielipuoli ja päättää päivänsä hullujenhuoneessa. ...... suljetaan tietenkin elinkaudeksi varmuusvankiloihin".  ss. 311-312.

6 kommenttia:

  1. McLeanilla on oma konstailematon ja mukaansatempaava tapa kirjoittaa, ja hänellä on ihan oma paikkansa sekä lukuhistoriassani että kirjahyllyssäni.
    Olikin varsin mukavaa avauksesi myötä karata pois jouluhössötyksistä karulle Karhusaarelle, kiitos Jokke:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, MacLean todella luoda asetelman, jota hän muuttaa yhä uudestaan yllättävästi. Kiitos kommentista.

      Poista
  2. karhut ja sudet nyt niin "muotia"
    Hyvää joulua, Joulurauhat ilman yleisöa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toisiaan Joulurauha julistettiin jo toistamiseen vain televisioon, ja tuli Suomen TV!:ltä ja Ruotsin SVT2:lta. Hyvää joulua.

      Poista
  3. Sain tämän kauan sitten joululahjaksi. Pitäisi ehkä lukea uudelleen aikoinaan näitä tuli tavattua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan näissä vanhoissa kirjoissa nostalgiaa. Katsoin lapsena Alistar MacLeanin Navaronen tykit, mutta kirjoja en lukenut,

      Poista