E. M. Forster: Talo jalavan varjossa

E. M. Forster: Talo jalavan varjossa, alkuteos Howards end 1910, suomentaja Eila Pennanen, sivumäärä  374.

Talo jalavan varjossa kertoo kolmesta perheestä Wilcoxeista, Schlegelin sisaruksista  ja Basteista ja näiden yhteen kietoutuvista ja solmuja sisältävästä suhteesta 1900-luvun alussa. Perheiden elämä kietoutuu toisiinsa dramaattisesti. Talo jalavan varjossa on paikoittain upea mutta ajoin paikoillaan junnaava, eikä ole tekijänsä paras romaani. Keväällä 2020 kirjasta tehty uusi tv-sarja näytettiin Ylellä, siitä yläkuva, ja johon on liitetty kirjan kansi.

Talo jalavan varjossa kertoo kolmesta perheestä tai oikeastaan heidän suhteistaan.

Wilcoxit ovat rikkaita, Schlegelit idealisteja, ja Bastit ovat rahvasta. Teos alkaa Helen Schlegelin  kirjeellä sisarelleen Margaretille eli Megille. Kirjeessä Helen kuvaa Wilcoxien taloa Howards endissä, ja perheen elämää: "Ei ole sellaista kuin odotimme. Talo on vanha ja pieni, kaiken kaikkiaan ihastuttava... Sitten täällä on suuri jalava ...". Seuraavassa kirjeessä Helen kirjoittaa "Minulla on suurenmoista,. Pidän heistä kaikista ...". Wilcoxit ja Schelegelit ovat aiemmin tavanneet toisensa Saksan matkalla. Margaret, joka on orvoista sisaruksista vanhin on jäänyt hoitamaan perheen kuopuspoika Tibbyä tämän pahan heinänuhan vuoksi. Vipinää tulee siitä, että lapsellinen Helen ilmoittaa pika-ihastustuneena kihlauksestaan Wilcoxien nuoremman pojan Paulin kanssa. Helenin täti rouva Juley Munt lähtee purkamaan kihlausta, mutta nuorten matka on eriytynyt jo ennen tädin tuloa. Myöhemmin Schlegelit tapaavat Wilcoxit kaupungissa, mistä Wilcoxit ovat hankkineet asunnon.

Kirjan anti on kolmenlainen, juoni sisältää koukkuja ja yllätyksiä. Toiseksi  ympäristön ja brittiläisen patinoidun yhteisön kuvaus on mielenkiintoista. Kolmas aspekti on tärkein, eli teos tarkastelee kolmen eri perheen näkemyksiä ja elämäntapaa, ja asennetta muihin.

Wilcoxit ovat  kapitalisteja, perheen pää Henry Wilcox on liike-elämässä omistaa Imperial and West African Rubber Combanyn. Henry on imperialisti ja on kapitalisti, joka on ollut siirtomaissa, ostanut kokonaisia metsiä ginipullosta. Henry on suora ja varma mielipiteissään, hän on käytännöllinen, hän on rakentanut kuoren, johon kuuluu kyyninen huumori ja näennäinen ystävällisyys. Henryn vaimo Ruth Wilcox on rakastettava ja epäitsekäs hahmo, joka omistaa Howards endin -talon, jossa perhe asuu. Wilcoxien vanhempi poika on materialisti Charles, ja nai kauniin blondin Dollyn, joka on varsin yksinkertainen ja kateellinen. Nuorempi poika  Paul Wilcox haluaa rikastua Nigeriassa. Perheen tytär Evie Wilcox avioituu Dollyn enon Percy Cahillin kanssa ja ajautuu helposti konflikteihin.

Schlegelin perheen pää on 29-vuotias Margaret, joka on minusta järkevä, ja empaattinen, ja rakastaa taidetta. Hän on joutunut vanhempien kuoltua ottamaan vastuun perheestä, ja on edelleen naimaton. Perheen isä on ollut saksalainen, joka on nainut englantilaista rahaa. Schlegelit elävät osakkeiden tuotolla. Nuorempi tytär Helen on tulossa täysi-ikäiseksi (21 v), minusta Helen on haihattelija, ja tuuliviirimäinen tunteissaan, eikä pohdi lainkaan tekojensa seurauksia. Tibbyä, perheen 16-vuotiasta poikaa kuvataan älykkääksi, ärtyisäksi ja heikkovatsaiseksi, ja Tibby kärsii myös heinänuhasta, suuntaa Oxfordiin. Vanhemmiten Tibby on järkevä, rehellinen, mutta ei ymmärrä, että totuus on jollekin liikaa. Perheessä asuu myös täti Juley Munt.

Kolmas "perhe" on Leonard Bast ja hänen "avovaimo Jacky. Leonard on alemman luokan konttoristi vakuutusyhtiössä, joka yrittää päästä sosiaalisesti korkeammalle, lukemalla, käymällä konserteissa. Leonard Bast törmää Schlegelin perheeseen  Beethovenin viidennen sinfonian  konsertissa, kun Helen lähtee kesken pois ja ottaa epähuomiossa Bastin sateenvarjon. Bast hakee sateenvarjon, ja Margaret antaa Bastille korttinsa, jonka Leonard laittaa Ruskinin The Stones of Venice -kirjan väliin. Bast tulee täysikäiseksi 11.11, ja hän on luvannut naida 33-vuotiaan Jackyn, jolla on menneisyys.

Kun Wilcoxit ovat rikasta yläluokkaa, yrittäjiä ja käytännöllisiä, Schlegelit pohtivat asioita, arvostavat taiteita, ja uskovat tasa-arvoon ja "yrittävät" olla suvaitsevaisia. Bast on kireä ja köyhä ja katkera ja haluaa kiivetä yhteiskunnassa ylöspäin.

Ruth Wilcox ja Margaret Schlegel ystävystyvät ja heidän välillään on erikoinen mutta voimakas side. Ruth ei ole tottunut olemaan perheen ulkopuolella seurapiireissä. Ruth kuolee 51-vuotiaana  ja haudataan. Henry saa hoitokodista Ruthin kirjoittaman toiveen, että upea Howards End annettaisiin Margaretille. Perheen poika Charles vaimoineen erityisesti vastustaa aietta, eikä Henrykään laita toimeksi. Wilcoxin miehet pitävät taloa omaisuutena, mutta Ruth olentona, se on hänen kotitalonsa ja myötäjäisensä. Ruth suree myös Schlegeleitä, jotka joutuvat pian talostaan, jonka vuokrasopimus päättyy. Howards End annetaan vuokralle, naapurissa oleva neiti Avery on kiinnostunut talon kohtalosta

Aika kulkee eteenpäin, Tibby aloittaa opinnot Oxfordissa. Jacky Bast löytää Margaretin kortin ja käy Margaretin luona etsimässä miestään, talossa ollaan ymmällään, kun luullaan, että etsitään herra Lanolinea. Todellisuudessa etsijä on Jacky, joka ei ole rouva Bast, koska Leonard on alaikäinen. Jacky luulee, että Bastilla on suhde? Myös Leonard Bast menee vierailulle Schlegeille. Leonard on palovakuutusyhtiö Porphyrionilla töissä., Bast etsii itseään ja on minusta hyvin outo. Hän esimerkiksi matkustaa metrolla Wimbledoniin ja kävelee metsässä yön ja selittää tätä kokemusta Schlegelin neideille, ja kertoo mitä kirjoja on lukenut.

Schlegelit ja Wilcoxit asuvat lähekkäin, ja neidit välttelevät Wilcoxeja, mutta käyvät toisten neitien kanssa maailmanparannuskerhossa. Schlegelin neidit pohtivat, miten auttaa köyhää Bastia. Wilcox vihjaa, että Bastin vakuutuspulju on menossa nurin.

Margaret ja Henry Wilcox alkavat käydä yhteisillä lounailla. Henry Wilcox tarjoaa kirjeitse Lontoon taloaan Muntin luona asuville Helenille ja Margaretille, jolle hän lähettää kirjeen. Asunnolla Henry kosii Margaretiä, joka häkeltyy. Helen häkeltyy vielä enemmän ja vastustaa avioaietta, sillä Henry on Wilcox. Margaret muistuttaa Helenille, että Wilcoxit ja heidän tapaisensa ovat tuoneet sen hyvinvoinnin, jonka hedelmistä he nauttivat tekemättä muuta kuin elävät pääoman koroilla.

Margaret sanoo Helenille, että tämän rakkaus on lyyrillistä, ja hänen proosaa, ja hän tietää Wilcoxin viat, eikä mies ole hänen koko elämänsä, hänessä on asioita joita mies ei ymmärrä nyt eikä aviossa:
"Näin hän puhui ennen kuin se ihmeellinen lasivarjostin oli laskeutunut, joka erottaa avioparin maailmasta". s. 189

"Margaret oli usein ihmetellyt sitä sekasortoa, joka syntyy maailman vesissä, kun rakkaus tuo näennäisesti niin sileä, pieni kivi, putoaa veteen. Keneen kuuluu rakkaus paitsi rakastettuun ja rakastajaan? Sen loiskahdus aiheuttaa kuitenkin tulvan sadalle rannikolle". s. 191

Tie avioon on tosiaan hyvin kivikkoista. Evien häät Dollyn serkun Percyn kanssa ovat upeat, kalliit, mutta häiden järjestämisessä Onitonissa Walesissa on paljon kitkaa. Häiden jälkeen Helen raahaa Bastin pariskunnan hääpaikalle.

Tibby tässä kuvassa kertoo Bastille, tämän olevan neitien parannuskohde. Hääpaikalla Jacky tunnistaa Henryn. Henryllä on ollut Kyprossa hänen kanssaan suhde. Henryn julkisivu murtuu, hän vapauttaa Margaretin kihlauksesta. Soppa poreille enemmänkin, Helen syyttää Henryä Bastin rahapulasta, koska Bast on saanut potkut pankista. Helen hyysää Bastia hotellissa koko yön ja aikoo lahjoittaa omista rahoistaan Bastille 5000 puntaa.

Margaret ei anna suhteessaan periksi vaan keskustelee Henryn kanssa, ja he purjehtivat vaatimattomasti avioarkeen. Henry haluaa rakentaa talon Sussexiin. Howards Endin vuokralainen on purkanut vuokrasopimuksen. Margaret vierailee talossa, ja pelästyy neiti Averya, joka on ollut Ruth Wilcoxin ystävä. Vanhapiika Avery on kipakka impi, ja on riitautunut Evien kanssa. Margaret vierailee uudestaan Howards Endissä, ja tapaa neiti Averyn. Averyn halu on, että Margaret asuisi Howards Endissä.

Tämä yllä oleva on tiivistä kuvausta juonesta. Forsterin juoni matelee eteenpäin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hitaasti eteenpäin. Lopussa alkaa tapahtua:
Helen on ulkomailla, eikä halua tavata ketään. Margaret puijaa hänet Howards Endiin, ja Helen on raskaana. Bast on pannut parastaan, mutta ei tiedä, että on tuleva isä. Bast on työttömänä ja elelee siskojensa rahoilla. Loppukohtauksissa Bast toikkaroi Howards Endiin, jossa Charles kouluttaa häntä. Bast saa sydänkohtauksen ja kuolee. Charles saa kolme vuotta vankeutta, ja Henry murtuu. Margaretin on aika parantaa tämä kapitalistisetämies rakkaudella Howards Endissä.

Kirjan kantavin teema on tarkastella Englannin sääty-yhteiskunnan suhteita ja käyttäytymistä. Wilcoxit ovat nykymittapuun mukaan patriarkaalisia oikeistolaisia, Schlegelit humanistisia haihattelevia kukkahattutätejä. Bastit ovat alaluokkaa. Bast lukee ja käy konserteissa minusta vain osoittaakseen, että on sivistynyt, ei taiteen takia itsessään. Bast on katkera, kateellinen, alemmuudentuntoinen ruikuttaja. Kirjan päähenkilöistä Margaret on jossain tolkuissa. Sivuhenkilöistä Tibby, neiti Avery ja Jacky ovat minusta "kilttejä" tai käyttäytyvät inhimillisesti.

Tästä on tehty mainittu tv-sarja, ja vuonna 1992 James Ivoryn elokuva, Ruthia esittää Vanessa Redgrave, Henryä Anthony Hopkins, ja Megiä Emma Thompson, joka sai Oscarin tästä.

Traileri tässä, ylhäällä, Heleniä näyttelee Helena Bonham Carter

Tässä toisessa klipissä on siitä, kuinka filmiä on tehty.

*****
Edward Morgan Forster  (1.1.1879 - 7.6.1970) oli brittiläinen kirjailija joka kirjoitti myös romaanit Matka Intiaan ja Hotelli Firenzessä.