Hannu Salaman sydän on paikallaan

Hannu Salaman romaani  Sydän oli paikallaan on vuodelta 2010, kustantaja Otava, sivumäärä 254.

Hannu Salama (s. 4.10.1936) on suuri kirjailija. Hänen tunnetuin teos oli jumalanpilkkatuomion saanut Juhannustanssit, jonka tajunnanvirta kuvaa juoppojen juhannusta maaseudulla, ja samalla jäädytetyt tunteet sulavat juhannuskokon loisteessa ja roihshtavst liekkiin. Samalla kuitenkin osoitetaan maalaismaiseman kätkemä luokkayhteisö ja sen ankeus sekä kaupungistumisen seurauksena tullut juurettomuus ja ihmisessä piilossa oleva raadollinen viettivankeus.

Hannu Salaman kirjojen päähenkilöt alkoivat loppu-uralla olla hänen alter-egojaan, kuten Sydän paikallaan, jossa  kertojana on "minä, Regina von Emmeritziksi nimetyn SM-uimarin, ts. Allun ja Aatun mutsin käden kautta ritariksi lyöty vapaaherra Hans (ent. Hanski nyk. Hande) von Blixt" (on siis Hannu Salama -nimen väännös). Hans von Blixt ruotii känny-, Nato ja EU-kiimaa, sekä toistuvasti puhuu Pehmeästä Jäniksestä. (mieti mitä Pehmeä Jänis on etutavut vaihtaen). Hans von Blixt luotaa tekstissään 60-luvulle ja Kekkoslandiaan. Kekkosesta puhutaan ja tämä minusta linkittyy bloggauksen alussa olleeseen presidentti Kekkosen armahdukseen. Von Blixtin muistelee etenkin eri kommunistilahkoja ja nykyistä EU-vetoista touhua. Tämä suoraan sanominen mutta tietty vaikeaselkoisuus on minusta tyypillistä kaikissa Hannu Salaman teoksissa. Ilmaisu on runsasta, alapään sanastoa viljellään, naidaan (tässä viimeisessä pillerien voimin), mutta lopulta langat jäävät jotenkin vain nivomatta.

Sydän paikallaan teoskin todistaa sen, että Salama ei ole onneksi koskaan luovuttanut konseksukseen ja korulausekerrontaan, Salamassa kipunoi  sähköä.