sunnuntai 2. elokuuta 2020

Erin Hunter: Soturikissat, villiin luontoon



Erin Hunter: Soturikissat, villiin luontoon, alkuteos Warriors Into the Wild 2003, suomentaja Vesa-Matti Paija, Art House 2014, sivumäärä 271.

Soturikissat on kuuden eri kirjoittajan luoma fantasiakirjasarja. Sarjasssa on viisi saagaa, ja jokaisessa saagassa on kuusi osaa. Villiin luontoon on ensimmäisen saagan ensimmäinen kirja. Päähenkilöt ovat metsässä asuvia villikissoja. jotka ovat kukin omassa klaanissaan. Klaaneja on neljä Myrskyklaani, Jokiklaani, Tuuliklaani sekä Varjoklaani. Klaaneilla on reviirinsä, joista taistellaan. Klaanit asuttavat metsää, reviirit leikkaavat Nelipuun kohdalla, jonne kokoonnutaan rauhanomaisesti täyden kuun aikaan, muulloin jokainen klaani turvaa omaa reviiriään tarvittaessa voimatoimin.

Klaanilla on päällikkö, varapäällikkö ja parantaja. Klaanilla on soturit, oppilaat, joista tulee sotureita. Kuningattaret ovat naaraita, jotka ovat tiineinä tai hoitavat pentuja. Klaaninvanhimmat elävät kissanpäiviä.

Villiin luontoon
Kirjan päähenkilö on kotikissan pentu Ruska. Ruska näkee unta hiiren pyydystämisestä. Myöhemmin kun Ruska kulkee metsässä, Myrskyklaanin oppilas Harmaatassu hyökkää Ruskan kimppuun. Ruska pitää puoliaan. Myrskyklaanin kissanpäivät ovat ohi, sillä se on muiden klaanien ahdistama ja pelottavin on Varjoklaani. Klaanilla on vähän soturioppilaita, eikä poikasiakaan synny. Klaanin parantaja Täplälehti on saanut merkin Tähtiklaanilta tähdenlennon muodossa, tuli on ainoa, joka pelastaa. Niin punaruskea pikkukolli pääsee klaaniin klaanipäällikkö Sinitähden päätöksellä. Klaanissa Ruska joutuu puolustamaan kunniaansa ja paikkaansa. Ensimmäisessä taistelussa hänen kaulapanta lähtee, ja hän on vapaa ihmisten ikeestä. Jatkossakin Ruskan kotikisu-taustasta ja  hajusta vinoillaan, ja Ruskaa aliarvioidaan. Ruska aletaan kouluttamaan soturiksi, ja hänen oppilasnimensä on Tulitassu.

Tulitassu aloittaa koulutuksensa ja syö ensimmäisen hiirensä, oppii saalistamaan, hänelle opetetaan klaanin rajat, joita puolustetaan ja lopulta soturin vala.

Kirjassa on kyse sankarisaagasta ja Tulitassun kasvutarinasta sankariksi vaikeuksien keskellä.
"Tulitassu sähähti: Hän tunsi muinaisten kissahenkien heräävän syvällä hänen sisimmässään: Kaikki merkit kotikissasta olivat nyt poissa. Hänen soturiverensä kuohui, Hän janosi taisteluun - puolustamaan reviriiän sekä suojelemaan klaaniaan." s.90

Ymmärrän Soturi-kissojen suosion:Tässä on hieno kasvutarina. vaikeudet voitetaan, ahtaasta asemasta selvitään, ja kasvetaan haasteiden mukaan. Jännittäviä juonenkäänteitä on paljon. Minusta klaanielämä muistuttaa Ruohometsän kansan vastaavaa, jossa villikanit asuvat yhteisöissän, ja puolustavat reviirejään, ja väistelevät ihmistä.

Tulitassu etenee koulutuksessaan ja löylyttää erakoksi karanneen Keltahampaan Varjoklaanin parantajan. Hän rikkoo soturivalaansa ruokkiessaan Keltahammasta. Tulitassu on siis siis saagojen kaksijakoinen sankari, tekee urotekoja, mutta rikkoo klaanin perinteitä. Keltahammas tuodaan Myrskyklaaniin, mutta saa pitää henkensä, mutta rangiastukseksi Tulitassu joutu hoitamaan tätä.

Klaanien välillä on ollut tasapaino, jota Varjoklaanin päällikkö Rikkotähti vaatii muutettavaksi. Syntyy klaanien taisteluita, mutta myös Myrskyklaanin sisällä on epälojaaliutta ja kieroilua. Myrskyklaani joutuu hyökkäyksen kohteeksi, ja Tulitassu joutuu pitämään puoliaan, mutta on vapauttamassa kaapattuja pentuja. Tulitassu ja Harmaatassu korotetaan sotureiksi, soturinimillä Tulisydän ja Harmaaraita.

Tulisydän joutuu jatko-osissa ratkaisemaan ongelman, koska tietää, että klaanin vastavalittu varapäällikkö Tiikerinkynsi tappoi oman klaaninsa varapäällikön Punahännän. Tiikerinkynnen kieroilu Soturikissojen jatko-osassa jatkuu  ja lopulta se nousee Tiikerintähti nimisenä Varjoklaanin johtajaksi.  Harmaa on myös jatko-osissa, mutta solmii rakkaussiteet Jokiklaanin nartun kanssa, ja siirtyy poikasten vuoksi Jokiklaanin.
Klaanien kitka kasvaa ja muodostuu uusia klaaneja. Tulisydän nousee klaaninsa hierarkiassa ja on lopulta klaanin päällikkö, klaanin päällikkö saa yhdeksän henkeä Tähtiklaanilta.

6 kommenttia:

  1. Yritin aloittaa sarjan ensimmäistä kirjaa, mutta se jäi alkuun. Minulla oli pieni pokkari, jonka teksti oli niin pientä, että silmiin sattui. Pitää hankkia kovakantinen kirja.
    Kiitos kirjaesittelystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minusta mielenkiintoinen, mutta sarja jää minulta yhteen osaan.

      Poista
  2. Kiitos kiinnostavasta esittelystä. En ole näitä lukenut, mutta halusin lukea postauksesi, koska nämä kirjat ovat niin tunnettuja. Ehkäpä lainaan näitä kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin avausosan kulttimaineen vuoksi ja oli hyvä mutta olen mennyt sen iän yli että lukisin nuo kaikki.Kiitos kommentista

      Poista
  3. Hunterin nimi on tullut vastaan, mutta voihan Tulitassu mikä mainio kurkitus itselle ihan vieraaseen genreen! Kirjan teema on erittäin hyvä kasvutarinoineen.

    Ruohometsän kansa sen sijaan on tuttu ja kaunis kirja, josta sekä lukija että iltasadun kuuntelijat ovat pitäneet paljon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruohometsän kansa on klassikko ja loistava iltasatukirjakin.
      Ymmärrän tämän luettuani, että tässä on hittisarjan ainekset.

      Poista