tiistai 8. syyskuuta 2015

Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä


Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä, They do it with mirrors, 1952, suomentaneet Leena ja Matti Jaskari, wsoy-pokkari 2011,sivumäärä 196.

Rouva Ruth van Rydock pyytää ystäväänsä neiti Jane Marplea menemään sisarensa Carrie Louisen luo asumaan. Neiti Marple tuntee sisarukset ja on heidän koulutoverinsa. Rouva van Rydockilla on pahoja tuntemuksia Carrie Louisen "kommuunista". Carrie Louise on kolmatta kertaa naimisissa, nyt Lewis Serrocoldin kanssa. Lewis Serrocold on maailmanparantaja, joka on perustanut ammattikoulun Stonygatesiin nuorisorikollisille. Paikassa on siis ammattirikollisia, psykiatreja, ja työterapeutteja. Lewis Serrocold on aikeissa laajentaa toimintaa ulkomaille.

Carrie Louise on ollut kolmesti "hupsuissa" naimisissa, 17-vuotiaana nai Eric Gulbrandsenin, ja adoptoivat tytön Pipan, joka kuoli synnyttäessään omaa lastaan Ginaa. Adoptoituaan Pipan Carrie Louise sai myös oman tyttären Milred Streten, joka asuu nyt leskenä Stonygatesissa. Seuraava aviomies Johnnie Restrick lähti toisen naisen matkaan, vaikka (tai koska?)  oli nainut Carrie Louisen rahojen takia, Johnnie Restrickillä on kaksi poikaa Alex Restrick ja Stephen Restrick.

Stonygatesin säätiön tiloissa ovat Lewis Serrocold, hänen avustajansa Edgar Lawson, jolla tuntuu olevan pahoja mielenterveysongelmia, Gina ja hänen murjottava amerikkalainen aviomiehensä Walter Hudd, Johnny Restrickin pojat, joista molemmat  ovat ihastuneita Ginaan, työterapeutti Baumgartner, psykiatri Maverick, Carrie Louisen seuraneiti neiti Juliet Bellever. Neiti Marple käy avaavia keskusteluja asukkaiden kanssa. Walter on tyytymätön suvun painostukseen. Gina on myös tyytymätön avoliittoonsa ja flirttailee Stephenin kanssa. Lawsonin puheet ovat vainoharhaisia, hänellä on isäkompleksi, väittää Marplelle olevansa Winston Churchillin vesa. Myös  Milred närkästynyt ei pidä lainkaan Ginasta, eikä pitänyt ankeasta lapsuudestaan. Kirjassa puhutaan, että tuolloin adoptioprosessissa olisi valittu "kauniita lapsia". Milred on väritön, ujo ja ruma, täysin Pippan vastakohta, Milred inhoaa syvästi Ginaa.

Jännitteet kasvavat äärimmilleen. Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Carrie Louisen ensimmäisen aviomiehen poika Christian Gulbrandsen tulee säätiön asioissa tapaamaan Lewis Serrocoldia.

Tapahtumat räjähtävät.  Lawson uhkailee Walter Huddin aseella Lewis Serrocoldia ja ampuu pari hutikutia. Kun tilanne asettuu havaitaan, että Christian Gulbrandsen on ammuttu. Samaan aikaan saapuu kommuuniin Alex Restrick.

Dekkarin ensimmäinen suuri yllätys on uhri, joka on paikalle juuri saapunut Christian Gulbrandsen. Hänen kirjoituskoneestaan löytyy  kirje, jossa väitetään, että Carrie Louisea myrkytetään.

Poliisista asiaa tutkii tarkastaja Curry. Itse tutkintavaihe on sangen lyhyt ja koostuu kuulusteluista. Neiti Marplea ei päästetä kuulusteluihin, mutta neiti Marplea ei petetä ja hänellä on käsitys syyllisestä tai syyllisistä.


Epäsuoria juonipaljatuksia, motiivin tarkastelua
Minusta dekkari Neiti Marplea ei petetä on voimakkaasti kantaaottava tällaisia laitoksia vastaan. Kirjan englanninkielinen nimi viittaa taikatempuissa käytettyihin peileihin. Tässä murha on ennalta suunniteltu ja paljon toimia on lavastettu, koko Stonygates on suuri näyttämö, myös nuorisorikollisten auttaminen. Laitoksessa on runsaat kaksisataa nuorisorikollista. Murhan motiivi on raha tai oikeastaan sen varastaminen. Etevimmistä nuorisorikollista kasvatetaan mestarivarkaita ja tämän pääuhri tajusi. Dekkarin aikana kuolee toki muitakin.

Edgar Lawsonia verrataan Uriah Heepiin. Kaverissa on tosiaan samaa valheellisuutta. Lawsonin isä paljastetaan lukijalle, samoin kuin Pipan tausta. Pipan äiti tuomittiin miehensä myrkyttämisestä. Rikollisuus ei periytyne geeneissä, eikä Gina ole syyllinen, eikä hänen miehensäkään, vaikka sitä haluttaisiin. Milred suorastaan vihaa Ginaa, kommuunissa maailmanparantajat tuntuvat olevan hyvinkin ennakkoluuloisia.

Taloudelliset olosuhteet ovat mielenkiintoiset. Kaikki raha on joko Carrie Louisen perimää rahaa tai hänen ensimmäisen aviomiehensä Eric Gulbrandsenin säätiömää. Säätiö on Carrie Louisen hallinnassa. Carrie Louisen sisar Ruth van Rydock pitää sisartaan henkilönä, joka menee huonoihin naimisiin. Rouva van Rydock ei ole väärässä.

Tästä tuli 10.6.2017 filmiversio TV:stä. Vaikka juoni oli jonkin verran muutettu, niin syyllinen oli sama ja motiivikin. 


Olin näkevinäni Joan Collinsin sivuosassa.

Agatha Christien Neiti Marplea ei petetä on Damen taattua tuotantoa.

*****
Agatha  Christie (1890-1976) arvioi "nykyajan" ilmiöitä neiti Marple -dekkareissaan. Tässäkin minusta hän minusta epäsuorasti pitää tällaista auttamista vääränä. Agatha myös viittaa usein Shakespeareen., tässä sivulla  7 "aivan kuin Desmodena ja Othello", joka on siis pääpari Othellossa. Tässä vain viitataan näytelmän alkuosaan, jossa Othello nai Desmodenan.

****
Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.

4 kommenttia:

  1. Tuo varkaiksi opettaminen tuo mieleeni Dickensin Oliver Twistin.
    Olen lukenut Marple-tarinat yhtä lukuunottamatta, mutta en oikein muista tätä ainakaan henkilögallerialtaan, tosin ajatukset suuntautuvat tiettyyn suuntaan. Mahtoikohan tämä tarina liittyä jollain tavalla yhteen toiseen Marple-tarinaan, jonka nimeä en nyt muista, mutta jossa joku vanha herra lähetti Neiti Marplen linja-autoreissulle?

    VastaaPoista
  2. Mainitsemasi kirja on Neiti Marple koston jumalattarena, jossa viitataan Lomahotelin murhiin. Itse luin kaikki loput Marple-tarinat, joista toisena ilmestynyt novelleista koostuva Kolmetoista oli miellyttävä yllätys. Syksyllä tulee näitä Christie-bloggauksia, viisi Marple-bloggausta mm. tämä Kolmetoista 18.9.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm! Minulla taitaa olla sitten enemmänkin Marple-juttuja lukematta, koska tuo kolmetoista vaikuttaa kirjan nimenä ihan oudolta.

      Poista
    2. Itsekään en ollut noteerannut tätä teosta, joka on "toinen" Marple, vaikka on kirjoitettu ensimmäisenä. Minusta tämä oli hyvä teos. Siinä ovat aluksi myös sisarenpoika Raymond ja hänen tuleva vaimonsa.

      Poista