maanantai 3. marraskuuta 2014

Hergén Tintti-sarja: Yksisarvisen salaisuus ja Rakham Punaisen aarre


Hergé: Yksisarvisen salaisuus, alkuteos Le Secret de la Licorne 1943, Otava 1976, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta. Sivumäärä 62 ja tarkoittaa tekstisivuja, tarina alkaa sivulta 1. Tämä on saanut albumimuodon luultavasti vasta 1947 Castermanilla.

Yksisarvisen salaisuus -albumi on syntynyt toisen maailmansodan aikana. Tarina alkaa elävästi kuvitetuilta markkinoilta.  Markkinoilta Tintti ostaa purjelaivan pienoismallin. Kaksi muutakin miestä haluaa itselleen pienoismallin esittäen tarjouksiaan kilpaa. Tintin asuntoon murtaudutaan. Etsitään pergamenttia, joka on ollut laivan pienoismallin mastossa. Milou on pudottanut laivan ja pergamentti on vierinyt kaapin alle. Sakariaalla, joka oli myös markkinoilla, on toinen samanlainen laiva. Sakariaalla ei ole aavistustakaan, että laiva kätkee pergamentin, sitten hänenkin asuntoon murtaudutaan ja Sakarias huumataan ja pergamentti vohkitaan. Lisäksi Tintin ovelle ammutaan kolmas markkinoilla ollut mies.

Albumissa toistuvat omituiset taskuvarkaudet, joita Dupont ja Dupond selvittävät. Varkaaksi paljastuu lopulta eläkkeelle jäänyt valtion virkamies Aristeides Sellistinen, joka on muutamassa kuukaudessa saanut kokoon merkittävän lompakkokokoelman osoittaen suurta tarmoa ja järjestelmällisyyttä. Vaikka pääosa lompakoista on poliisikaksikon, löytyvät myös arvokkaat pergamentit Sellistisen kokoelmien lompakoista.

Kapteeni Haddock etsii juuriaan. Whiskyn huuruisessa tilassa Haddock lukee esi-isänsä kavaljeeri Hadoquen muistelmia.  Hadoquen alus Yksisarvinen (kannen kuvassa) joutuu merirosvo Rakham Punaisen kaappaamaksi. Rakham Punainen siirtää laivastaan kaappaamansa aarteen Yksisarviseen. Vankina ollut Hadoque pakenee ja räjäyttää laivan ja soutaa läheiselle saarelle turvaan.

Tintti huumataan ja viedään  kellariin, yritetään löytää puuttuvaa pergamenttia. Kellari sijaitsee Moulinsartin linnassa. Taloa isännöivät Lintusen veljekset. Antiikkikauppiaat havittelevat aarretta. Keinoja kaihtamatta he haluavat kaikki pergamentit. Tintillä ei ole niitä. Tintti pakenee. Moulinsartissa on  hovimestarina Nestor.

Lintuset pidätetään, myös Sellistinen pidätetään ja kolme pergamenttia löytyy Sellistisen kokoelman ansiosta.

Albumissa on paljon huumoria, johon usein liittyy dupondit, heidän lompakoitaan ja kaatumisiaan vuolaasti ja hauskasti esitetään. Kapteenin esitys esi-isänsä tarinasta on raivoisan upea, joskin ajoin sekava.

Tintillä ja Kapteenilla on pergamentit ja he päättävät etsiä aarteen.




Hergé: Rakham Punaisen aarre Le Tresor de Rackham le Rouge 1944, suomeksi 1976, tämä painos 2004 Otava,  suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta. Sivumäärä 62 ja tarkoittaa tekstisivuja, tarina alkaa sivulta 1.

Albumi alkaa Ankkuri-kahvilasta, missä puhutaan Siriuksen matkasta etsimään Rakham Punaisen aarretta. Pika-Sanomat uutisoi asian. Kapteenin ovella parveilee Rakham Punaisen sukulaisia, jotka tulisieluinen kapteeni tylysti karkoittaa.

Tässä albumissa professori Tuhatkauno ilmestyy Tintin ovelle albumin sivulla 5 ruudussa 6 ja jää itseoikeutettuna hahmona sarjaan. Tuhatkaunolla on varsin huono kuulo ja siitä saadaan monet makeat naurut. Tuhatkauno tarjoaa Tintille käyttöön hain muotoisen sukellusveneen. Ensimmäinen prototyyppi tosin hajoaa ja muutenkin professorin keksinnöt eivät vakuuta Tinttiä eikä etenkään Kapteenia, joka jää harjakoneen runtelemaksi, dupondtit testaavat seinälle asettuvaa sänkyä. Tuhatkauno on sinnikäs ja tuo sukellusveneen osat laivalle. Kapteenin whiskyt tosin jäävät laiturille. Tuhatkauno on jäniksenä laivalla, ja tavaroita katoilee. Lopulta jänis löydetään. Tuhatkaunon sukellusvene (kansikuvassa) on todella upea ja hyödyllinen.

Tässä tarinassa on kuvaruutu, jota Herge pitää parhaana koko Tintti-sarjassa, näitä täydellisiä ruutuja lienee kolme tai vähemmän. Ruudussa tullan veneellä saaren rantaan. Kuva kertoo kaiken olennaisen. Tieto on peräisin tekijän haastattelusta, joka on näytetty tv:ssä.

Sukellusveneellä paikannetaan hylky ja sukelletaan hylystä tavaraa ja osia. Dupondit pumppaavat ilmaa sukeltajalle sekä Tintille että Kapteenille. Kapteeni löytää lukuisan määrän Jamaikan rommia. Saarelta löytyy kavaljeeria matkivia papukaijoja ja fetissi, mutta muutamaa ristiä ja tikaria lukuun ottamatta kultaa tai jalokiviä ei löydy. Matkalta palataan siis tyhjin käsin ja Pika-Sanomat on vastaanottamassa Siriusta. Kapteeni laittaa Tuhatkaunon vastailemaan Pika-Sanomien toimittajalle, ja Kapteenin kosto on hauska ja varmasti suloinenkin.

Aarre löytyy kuitenkin, tämä on aivan nerokas juonenkäänne, Moulinsartin linnasta, jonka Tuhatkaunon rahoin ostetaan ja jonka Lintusen veljekset, jotka aloittivat aarteen etsinnän, omistivat, eli aarre oli koko ajan Moulinsartin linnan kellarissa apostoli Johanneksen patsaan karttapalloon piilotettuna (Kotkan risti, apostoli Johannes  symboloi Pathomoksen kotkaa tai oikeastaan päinvastoin). Moulinsart on loppujen tinttien kotisatamana, jossa kapteeni isännöi. Lintusten hovimestari Nestor jää palvelukseen ja saa kärsiä tulevissa jaksoissa Abdullahia, Lampionia, Castafioren laulua ja Sanzotin lihaa ja leikkelettä tai niitä puhelinsoittoja. Tosin Tintti ja Kapteeni ovat myös paljon poissa.

Villit papukaijat toistelevat miltei 300 vuotta vanhoja kavaljeeri Hadoquen sanontoja:
Murrrskatkoon väkipyörrrä kalloni, luolamies,  mullisaukon poika, maakrapu, pelkuri, juopporatti, räähkä, torvelo,  ja marakatti ...

Kapteeni, joka jatkaa sukunsa verbaalia perintöä, kiihtyy sanailuun ilmauksilla:
Analfabeetti, alppiapina, bassibasuukin poika, makeanveden merirosvot, ektoplasman varjokuva ...

Loppu hyvin kaikki hyvin, kuten sekä kapteeni ja kaiken kuulematon Tuhatkauno lopussa sanoo. Sanoisinpa, että loppu hyvin kaikki hyvin.

****
Kutsun itseäni Tintti-tietouden amatööriksi, mutta olen innokas Tintti-kirjojen lukija ja bloggaaja, bloggaukset löytyvät linkeistä. Olen blogannut kirjasta  Tintti Neuvostojen maassa, joka oli ensimmäinen albumi, tosin mustavalkoinen sekä kirjasta Tintti ja Picarot joka oli viimeinen loppuun saatettu albumi. Postuumisti on julkaistu luonnosasteelle jäänyt loistava Tintti ja aakkostaide.

Tinttialbumit
Tintti Neuvostojen maassa
Tintti Afrikassa
Tintti Amerikassa
Faaraon sikarit
Sininen Lootus
Särkynyt korva
Mustan saaren salaisuus
Ottokarin valtikka
Kultasaksinen rapu
Salaperäinen tähti
Yksisarvisen salaisuus ja Rakham Punaisen aarre
Seitsemän kristallipalloa ja Auringon temppeli
Mustan kullan maa ja Seikkailu Punaisella merellä
Päämääränä kuu ja Tintti Kuun kamaralla
Tuhatkaunon tapaus
Tintti Tiibetissä
Castafioren korut
Lento 714
Tintti ja Picarot

Tintti Haijärvellä

Tintti ja aakkostaide

Tintti ja minä postaus
Tintin juhlakirja ja Tintti & co
TINTIN Hergé & his creations

9 kommenttia:

  1. Tintti-sarjassa yksi kiinnostava piirre on kuinka näissä albumista albumiin muutellaan ja kehitetään tilanteita, eikä aina lopussa palata samaan status quohon josta aloitetaan taas seuraava.
    Tämä on toki keskeinen albumipari kun kapteeni Haddock tavallaan etabloitui ja nousi Tintin ja Miloun rinnalle päähenkilöksi, tärkeät sivuhenkilöt Tuhatkauno ja Nestor tulevat mukaan ja Dupondtitkin ovat yhä vaan näkyvämpiä...ja tosiaan, Moulinsartista tuli näkyvä koti. Eli tavallaan tätä edeltävät seikkailut olivat olleet loppujen lopuksi aika irrallisia "Tintti menee jonnekin ja tekee asioita", nyt alkaa olla koossa pysyvä henkilökaarti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut tai kirjoitat.

      Bloggasin näistä lähinnä siksi, että pikkupoikana näitä kahta albumia yhä uudestaan ja uudestaan luin ja näen nämä tämän pikkupojan linssien käpi.

      Nämä kaksi ja tätä seuraavat Seitsemän kristallipalloa sekä Auringon temppeli ovat vailla maailmanpoliittisia vastakkainasetteluja. Lopuista alkumeista toki Tintti Tiibetissä Castafioren korut sekä Lento 714 ja Aakkostaide ovat vailla maailmanpolitiikkaa, mutta Tuhatkaunon tapaus, Päämääränä Kuu, Tintti Kuun kamaralla, Mustankullanmaa, Seikkailu Punaisella merellä sekä Tintti ja Picarot ovat enemmän tai vähemmän "poliittisia albumeja".

      Poista
    2. Tintti on kyllä suosikkisarjakuviani (kuten olen varm. aikaisemminkin kertonut) ja niiden huumori jotenkin kolahtaa minuun. Taidan ehkä eniten pitää kapteeni Haddockin rosoisesta, ärjyvästä hahmosta. Hyvä tuo hdcanisin kommentti, näinhän se juuri menee! Minua kiinnostavat ne albumit eniten, joissa on nämä muutkin hahmot esillä eikä Tintti pelkästään. En muistanut, että professori Tuhatkauno, joka on myös suosikkejani ilmestyy ensimmäisen kerran Rakham Punainen aarre-albumissa. Nyt tekisi mieli lukea se heti uudestaan! :)

      Poista
    3. Tinttituntijat ja Hergé itse selittävät, että kaikki hahmot esittävät Hergéä itseään. Itsekin pidän Kapteenista, joka kuvaa hänen yksityisyyttä rakastavaa äreää hahmoa. Kapteenin äkkipikaisuudesta ja sadattelusta pidän. Kaiken keskellä Kapteeni on äärimmäisen jalomielinen, vaikka se ei ilmene juuri pintatasolla lainkaan.

      Tintti on varsin ilmeetön ja väritönkin hahmo varsinkin niissä albumeissa, joissa "perhe" on täynnä.

      Olen myöhemmin alkanut pitää kovasti Bianca Castafioresta, jota lapsena inhosin. Castafiore on rohkea, suoraselkäinen ja reilu, ja omistautunut taiteelleen. Sitä kuvaako Castafiorekin Hergeä en osaa sanoa, mutta Herge kyllä vaatii itseltäänkin paljon.

      Poista
    4. Albumissa Tintti Tiibetissä on pääosin vain Kapteeni ja Tintti ja lopussa Tsang. Tässä albumissa Tintti on minusta kaikkein einten inhimillisin ja albumi saattaa olla paras kaikista Tintti-albumeista.

      Poista
    5. Tiibetissä Tintti tosiaan on paljon inhimillisempi ja jotenkin enemmän läsnä kuin muissa, usein on aika väritön. Mutta tuossahan on myös ehkä henkilökohtaisimmasta jutusta, ei mitään poliittisia juonia, rikosjuttuja tai muita, Tinttiä ajaa tässä vain sisäinen pakko lähteä etsimään ystäväänsä.

      Tätä Yksisarvinen/Rakham -tarinaa varmaan suosittelisin ensimmäiseksi lukemiseksi jos sattuisi löytymään henkilö joka ei ole ikinä lukenut Tinttiä, Tiibet on hieno mutta itse olen nyt lopulta päätynyt suosimaan Picaroita, mutta se tavallaan vaatii että lukee koko sarjan läpi kronologisesti.

      Poista
    6. Totta!
      Luultavasti itsekin luin nämä albumit ensimmäisenä tai niistä kiinnostuin ensimmäisenä. Esimerkiksi Castafioren korut albumia en ymmärtänyt nuorena lainkaan, minusta se on varsin hyvä albumi juonellisestikin.

      Picarot on minusta hyvä albumi, mutta vaatii tosiaan useimpien muiden albumien lukemisen, loppujen lopuksi minusta kaikki loppupään albumit ovat suunnattu "aikuisille".

      Tintti Tiibetissä synty liittyi Hergen henkilökohtaisiin kriiseihin ja lumella on symbolisia tulkintoja. Tintti ja Kapteeni ja Milou jäävät lumivyöryn alle, mutta dramaattisempi kohtaus on minusta kun Kapteeni on katkaisemassa omaa kiipeilyköyttään, joka ei onnistu ja Tharkey tulee takaisin ja köyttä ei katkaista.

      Poista
  2. Sinulle on haaste blogissani.
    http://ullankirjat.blogspot.fi/2014/11/kirsi-kunnas-90-vuotta-haaste-kaikille.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homma hoidossa :)

      Kirsi Kunnaksesta olen lyhytblogannut vuonna 2012 näin

      http://jokkenrunot.blogspot.fi/2012/11/kirsi-kunnas.html

      Tiitiäisen satupuusta näin vuonna 2011 (toosi huono bloggaus)
      http://joklaaja.blogspot.fi/2011/06/kirsi-kunnas-tiitiaisen-satupuu-53.html

      Martti Syrjän sanoituksista 2012 näin

      http://jokkenrunot.blogspot.fi/2012/07/rupisten-riimien-rustaaja-martti-syrja.html

      Poista