keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kjell Westö: Kangastus 38



Kjell Westö: Hägring 38, 2014 painos ruotsiksi, loppusanojen kanssa mittaa on tasan 300 sivua. Suomeksi nimi on Kangastus 38

Päätin ryhdistäytyä ja alkaa lukea ruotsinkieliset romaanit alkukielellä, eli ostin Westön uusimman romaanin Hägring 38 (suomennettu Kangastus 38) ruotsiksi ja luin sen ilman sanakirjan apua. Ehkä en ymmärtänyt heti joka sanaa, mutta Westön kieli on hyvin luettavaa. Tarkoitus oli lukea iltaisin muutamia sivuja. Romaanin jännitys kasvaa lopulta äärimmilleen, eli luin loput 170 sivua yhdeltä istumalta.

Juoni lyhyesti ja henkilöt
Romaani alkaa arkisesti asianajaja Clas "Klabben" Thunen toimistosta, jonne vaitonainen nainen rouva Milja Matilda Wiik on pestautunut, mutta ei ole tullut sinä päivänä töihin. Teoksen lopussa selviää dramaattisesti, että miksei. Tarinassa kerrotaankin, miksi tietty tragedia tapahtui, mitä kauheuksia ihmiset ovat joutuneet kokemaan ja mihin kauheuksiin ne johtavat. Tämä on romaani, jonka juoni on täynnä salaisuuksia.  Milja Matilda Wiik on ollut varsin pidättyväinen työhaastattelussa. Clas Thune on ollut diplomaatti ja ministeri, mutta nyt hänellä on Helsingissä asianajotoimisto. Hänellä on menossa raastava eroprosessi vaimostaan Gabista, jonka on menettänyt ja ehkä lapsuuden ystävälleen. Nuoruudenystävät pitävät muutenkin yhtä, heillä on Keskiviikkoklubi joka kolmas keskiviikko, jonne portviinin, whiskyn ja herkkujen ääreen kokoontuvat hän eli Klabben, ylilääkäri ja psykiatri Robert "Robi" Lindemark, joka on Thunen lapsuuden veriveli, liikemies Leopold Grönroos, lehtimies Guido Röman, runoilija ja näyttelijä Joachim "Jogi" Jary sekä lääkäri Lorenz "Zorro" Arelius puhumaan ruotsiksi kulttuuria ja politiikkaa. Rouva Wiik hankki whiskyä, portviiniä ja syömistä Keskiviikkoklubin istuntoon ja siellä hän kuulee Kapteenin äänen. Kapteenin ääni saa hänet kauhun valtaan

Kirja jakaantuu minusta kolmeen erilliseen juonilankaan.

1. Mustat natsituulet puhaltavat 1930-luvun lopulla Saksasta. Natseja osin ihaillaan ja juutalaisvihamielisyys on nousussa kirjan mukaan Suomessakin. Myös Stalinin punaista hyökkäystä pelätään. Tätä vyyhtiä Keskiviikkoklubi paljolti avaa ja pöyhii, eri kantoja esiintyy. Teemana siis natsisympatiat.

2. Westömäiseen tapaan esitellään Helsinkiä, sen miljöötä, rakennuksia ja kaupungin osia sekä historiallisia tapahtumia. Paljon puhutaan musiikista ja urheilusta, Westön lempiaiheista. Helsingissä kävellään ja Arizona-yhtyeen Konni Ahlbäckiä tarkkaillaan, hän on Milja Matildan veli. Konni liittyy myös juonilankaan kolme. Teema ajankuvaus.

3. Henkilökohtaiset kujanjuoksut. Thune on eroprosessin syövereissä, mustasukkaisuudessa ja alkoholismin ensi ryypyissä. Koko kirjan ydin on kuitenkin Milja Matilda Wiikin karmea kohtalo, ja mihin kaikkeen se on johtanut ja mistä se juontuu. Milja Matilda on joutunut kansalaissodan jälkeen leirille. Myös Konni-veljen menneisyydellä on merkitystä murhenäytelmän synnyssä.  Öisissä takaumissa lukija ymmärtää, että miksi kaikki tapahtuu pakonomaisesti. Rouva Wiik, Matilda ja Milja-neiti on siis yksi ja sama henkilö, näiden "persoonien" ja takaumien kautta tarkkaillaan ja arvaillaan, mitä on tapahtunut. Rouva Milja Matilda Wiik os. Ahlbäck on ulkoisesti kunnossa, sisällä on liikaa ja ne kauhukuvat purkautuvat öisin. Teemana henkilökohtaiset kipupisteet.

Kirjassa on myös kolme isoa arvoitusta
1. Miksi rouva Wiik toisaalta pelkää Kapteenia? Toisaalta miksi hän käy treffeillä hänen kanssaan? Miksi herra Wiik on lähtenyt? Missä hän on nyt?

2. Mitä Kapteeni on tehnyt ja Milja kokenut?

3. Kuka Kapteeni on? Tämän kolmannen arvoituksen osalla Westö antaa niukasti viitteitä ja pystyy harhauttamaan lukijaa. Kahteen ensimmäiseen on helpompi löytää vastaus, ja ne selviävät aiemmin.

Kirja etenee ajankuvaa esitellen: Saksa on liittänyt Itävallan itseensä, myöhemmin se halajaa sudeettialueita ja joku Suomessakin haaveilee jo Uraliin asti jatkuvasta Suur-Suomesta. Keskiviikkoklubissa asiasta ollaan erimielisiä, on näkemyksiä, että Hitler takaa rauhan, ja pelätään Stalinia. Toisaalta yhdytään juutalaisvastaisuuteen, osa vastustaa tätä, ja varsinkin Jary itse juutalaisena käy kamppailua oman mielenterveytensä kanssa, jota yleinen tilanne huomattavasti vaikeuttaa.

Thune pohtii eroaan vaimostaan Gabista. Asia on herkkä, Gabilla on suhde lapsuuden veriveli Robi Lindemarkin kanssa. Gabi on julkaissut vielä eroottisen novellikokoelman.

Konni Ahlbäck liittyy juoneen musiikin kautta. Hänellä on yhtye Arizona. Hänkin kärsii lapsuuden traumoista ja on hyvin mustasukkainen. Kangastus-sana linkittyy osin Konniin. Konni on tehnyt Hägring-nimisen kappaleen. "Han hade berättat om de nya sångerna har komponerat, bland den som hette just Hägring". s. 14. Aiemmin Hägring sana on mainittu kahdesti: Tänkte Matilda en  Miljatanke en hägring inne i hennes huvud   s.12 sekä  Livet en dröm en konturlös hägring s 14. Luku 38 on tietenkin tapahtumavuosi 1938.

Juonessa jännite kasvaa, mitkä ovat Matildan salaisuudet, pystyykö hän selättämään menneisyyden möröt?  Lopulta minulle selvisi useimmat asiat, hieman jäi vahvistusta vaille herra Wiikin tarkka katoamisen syy, vaikka Milja-neiti kertoikin oman näkemyksensä. Edelleen porttolan pitäjän eliminoijan henkilöllisyys jäi epäselväksi, liittyikö sekin muihin veritekoihin?

Juonen kehittely ja jännitteen nosto on tehty mestarillisesti, parhainta Westötä.

Sen sijaan heitot miesten varustuksista (joita on esim. Älä käy yöhön yksin -kirjassakin) jäivät irrallisiksi esim. Guido Romans enorma manlika utrustring, Thunes är inte. Näin ei sanatarkasti lukenut kirjassa, mutta se oli näin, en jauha tätä suomeksi

Eniten julkisuutta ovat saaneet ajankuvan taltiointi ja eräs 100 metrin juoksun SM-kisojen skandaali. Minustakin Abraham Tokazierin 100 metrin SM-kullan mitätöinti on oiva nosto. Voittaja edusti Makkabi Helsinkiä. Lopullisissa tuloksissa hänet pudotettiin epäurheilijamaisesti neljänneksi. Tämä on luvussa 10 kytketty myös Jogi Jaryn kuviin Itävallan juutalaisten nöyryytyksestä, jota muut ihmiset ilkkuvat. Kirjassa Abraham Tokazierin nimi oli Salomon Levy.

Kangastus 38 on Kjell Westöltä rankka puhutteleva kirja, jossa jännitys kasvaa loppuun asti.

****

Kjell Westö (s.1961) on suosittu suomenruotsalainen ruotsiksi kirjoittava kirjailija, jota on käännetty paljon suomeksikin, tässä kuva kirjan suomenkielisen painoksen kannesta, josta tuli pienennöksessä varsin rakeinen. Kuvassa luultavasti Matildan jalat ja Elokuva-Aitan kansikuva, lieneekö siinä peräti Gary Grant. Matilda kävi paljon elokuvissa.

Olen lukenut Westöltä suomeksi:
Lang,  (2002) minusta tässä on teoksen rakenne samanlainen kuin Langissa
Missä kuljimme kerran  (2006) yhteistä on minusta kansalaissodan kauhujen vaikutukset. Teos sai Finlandia-palkinnon vuonna 2006
Älä käy yöhön yksin  (2009) yhteistä on minusta musiikin liittäminen juoneen.

Tämän romaanin ansiosta Kjell Westö palkittiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon syksyllä 2014. Virallinen sivu on TÄÄLLÄ.

Huomenna 6.11  vietetään Ruotsalaisuuden päivää eli Svenska dagenia. 3.11 - 9.11.2014 firas Svenska veckan HÄR.

10 kommenttia:

  1. Mahtavaa Jokke, että luit tämän ruotsiksi -- minulla on tämä myös ruotsiksi pokkarina odottamassa :). Olen lukenut pari Westön kirjaa suomeksi, mutta jostain syystä en ole varauksettomasti tykästynyt, ehkä se johtuu juuri suomennoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin pokkarin Hulluilta Päiviltä.

      Tähän tulee jännite, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. Minusta käännös tuntui aika hienolta. Se oli yllättävää. Olen lukenut etenkin runoja ruotsiksi. Olihan tässä vaihtelevaa kieltä, mutta varsin helposti luettavaa. Ruotsia puhun huonosti, mutta katson aika paljon SVT:n uutisia ja luen joskus ruotsinkielisiä lehtiä.

      Tämä oli minusta paras westöistä, en tiedä johtuiko se kielestä. Olen lukenut myös ruotsalaisnobelisteja ruotsiksi ja myös Vänrikki Stoolin tarinaa luin ruotsiksi, uudempaa kirjallisuutta olen lukenut vähemmän.

      Poista
  2. Ihailen sitä, että luit teoksen ruotsiksi. Lisäksi ihailen hienoa kirjaa. Olen iloinen, että Westö voitti PN:n kirjallisuuspalkinnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta palkinto meni oikeaan osoitteeseen :)

      Poista
  3. Minulla on muuten ihan sama suunnitelma. Ajattelin lukea tämän ruotsiksi, ihan sen takia että se on sillä kielellä kirjoitettu ja minun pitäisi siitä selviytyä. Toisaalta minusta tuntuu vieraalta lukea tuosta ajasta ja silloisesta Suomesta ruotsiksi, kun kaikki tähänastinen siitä ajasta Suomessa on tullut luettua suomeksi. Sitäkin terveellisempää siis. Varsinkin suomenruotsalaisen lapsena...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäänsä sisäälissodan aikaa avataan vähän, kyse on päähenkilön painajaisia. Päätin lukea seuraavat westöt heti ruotsiksi.

      Poista
  4. Kangastus 38 kuuluu minulla niihin ikimuistettaviin teoksiin. Olen Westö-fani, rakastan hänen kykyään luoda ajankuvasta käsinkosketeltavan likeinen. ja mikä loppuhuipennus kirjalla olikaan!

    Hieno arvio!

    VastaaPoista
  5. Tämä on ainoa lukemani westö, toistaiseksi, ja pidin tästä kovasti. Hyllyssä odottelee Missä kuljimme kerran. Jaa-a, rohkenisikohan jotain Westön kirjoista yrittää ruotsiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä on tiiviimpi kuin Missä kuljimme kerran, jossa päähenkilöitä on enemmän ja ajanjakso oli (liian) pitkä, mutta hyvä teos se on, ja pidempikin.

      Poista