Vladimir Arsenjev: Dersu Uzala

Vladimir Arsenjev: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko, Tammi ensimmäinen painos 1946 nimellä Lumen ja palmujen ihmemaassa, alkuteos Dersu Uzala, suomentanut E.K.O Wuorela. Sivumäärä 250.

Dersu Uzala -kirja tapahtuu Itä-Siperiassa 1902 - 1910, missä minäkertoja kapteeni Vladimir Arsenjev johtaa kartoitusretkikuntaa. Alue, joka on itse asiassa varsin suuri jopa valtava, rajoittuu nykyisen Kiinan, Pohjois-Korean ja Venäjän rajamaastoon Vladivostokin ja Habarovskin lähelle. Hankajärvellä käydään ja Ussurinlahti mainitaan. Kirjassa kuvataan luontoa ja elämiä paljonkin. Metsästyksestä puhutaan, sillä retkikunta metsästää syödäkseen. Lisäksi soopelin metsästyksestä puhutaan.
Aloin bongata kirjasta jossakin vaiheissa puita ja nisäkkäitä seuraavat on mainittu:
Puita: Sembramänty, "havumetsä", "lehtipuut", kuusi, poppeli, tammi, lehmus, paju ja mustakoivu, luultavasti on palmujakin, sillä se on alkuperäisessä suomalaisessa nimessä.
Nisäkkäät: Karhu, peura, myskihirvi, hirvi, peura, soopeli, ilves, villikissa, villisika, villivuohi, ahma, ja merileijona. Sään vaihtelut on huomattavia retket ajoittuvat kesään, jolloin on paahtavan kuumaa, sataa, mutta jo syksyllä sataa lunta. Paljon kuvataan ukkosta ja muita luonnoilmiöitä.

Luonnonhavaintojen lisäksi kirjan teema on ystävyys. Vladimir Arsenjev tapaa ensimmäisellä retkellään Dersu Uzalan, metsästäjän, jonka muun perheen äidin tyttären ja pojan  isorokko on tappanut. Dersu, joka kertoo iäkseen 53 vuotta, metsästää ja kulkee luonnossa. Upseerin ja metsämiehen välille syntyy lämmin ystävyys, Dersu toimii retkikunnan oppaana. Dersu pystyy metsässä olevista jäljistä päättelemään mikä tai kuka ja koska siellä on kulkenut. Hän pystyy myös ennustamaan luonnonmerkeistä sään. Dersu on hyvin taikauskoinen ja tiikeriä eli ambaa hän pelkää. Amban näkeminen tuottaa huonoa onnea. Ensimmäisen matkan jälkeen Vladimirin ja Dersun jäähyväiset ovat haikeat

Vladimir Arsenjev oli Venäjän armeijan palveluksessa. Hänen matkojensa tarkoituksen oletan olleen alueen kartoittaminen ja tiedustelu laajassa mielessä. Hän kuvaa kolmea matkaansa vuosina 1902-1907. Toisella  matkalla hän tapaa uudestaan Dersun. Kolmatta matkaa varten hän etsityttää Dersun oppaaksi.

Dersu on taigalla syntynyt, hän on yhtä luonnon kanssa. Hänen käsityksensä luonnosta ja maailmasta ovat animistisia. Hän puhuu eläimistä "ihmisinä". Hän ottaa huomioon luonnon muurahaisia myöten. Dersu on ollut korvaamaton ja epäitsekäs opas Vladimirille, ja pelastanut hänen henkensä lukemattomia kertoja. Dersu on kuitenkin vanhenemassa, varsinkin näkö heikkenee nopeasti. Vladimir ottaa Dersun kotiinsa, mutta metsien mies ei sopeudu kaupunkiin, jossa vesi ja polttopuutkin ostetaan ja kaikki päättyy Dersun kannalta huonosti. Hän lähtee kaupungista, mutta joutuu ryöstömurhaajien uhriksi. Dersu haudataan ja jo muutaman vuoden päästä eli vuonna 1910 haudankin päälle on rakennettu taloja.

Kirja on loistava luontokuvaus, miehinen tosiystävyys on  aivan keskeinen teema.
Kirjan ostin huuto.netistä.
*****

Dersu Uzalasta on tehty neuvostoliittolainen-japanilainen elokuva vuonna 1975, ohjaajana legendaarinen Akira Kurosawa, ja elokuva voitti Oscar-patsaan parhaana ulkomaisena elokuvana. Kannen ja takakannen kuva, jotka ovat bloggauksessa ovat peräisin filmistä, kuten mustavalkoiset kuvat kirjan välissä. Filmiä en ole nähnyt.

Kirjassa Dersun puhetta tallennetaan laitteeseen, joka on mainittu dekkareissa eli parlografiin. Parlografi perustuu Edisonin keksintöihin.
*****