Taskunovellit, Vilja-Tuulia Huotarinen

Taskunovellit, toimittanut, Vilja-Tuulia Huotarinen, 137 sivua, Karisto, 213 sivua

Taskunovellit on Vilja-Tuulia Huotarisen kokoelma novelleja. Niitä novelleja on tusina.

Novellikokoelman aloittaa Riku Korhosen Leipäjono, jonka novellin päähenkilö on köyhä, mutta halveksii köyhiä ”anna kymmenelle köyhälle kirja, kaksi näistä osaa avata kannet ja toinen lukea”. Tämä on tekstiä, jota en ymmärrä. Köyhien ymmärrys kirjoista on minusta hyvä, eli novellin päähenkilön ajatukset eivät ole kovin empaattiset. Tämän voi myös nähdä ironiana, mutta minä en nähnyt. Leipäjonossakin käydään, mutta ruuanhakuun ei päästä. Novellista en pitänyt.

Entisen kansanedustaja Rosa Meriläisen Pieni naiskaartilainen, joka tarkastelee äidin huolta tyttärestä vuonna 1918, ja inhimillisyyttäkin löytyy. Minusta tässä kokoelmassa tämä on hyvä novelli, jo ajatusmaailmaltaankin.

Tuomas Kyrö Kaksijakoinen Raimo, oli minulle ikävää luettavaa. Lihavuudesta tehdään pilaa. Kaveri ei mahdu asuntoon ja kaksia penkkejä tarvitaan, ja sitten on nämä lainapeitejutut. En pitänyt lainkaan. Ei minusta myöskään ironiaa, vrt Leipäjono.

Erään ihailijan päiväkirjasta novelli Petri Tammisen näppäimistöltä. Tämä on erään naiivin ihailijan päiväkirja. Ihailun kohde oli kirjailija Petri Tamminen. Tässä oli minusta saatu kiteytettyä paljon pieneen novelliin.

Eino Santanen kirjoittaa novellissaan Nyt ulos tapaamaan ihmisiä Pekka, vuokralainen Pekasta, jonka vuokranantajaa Timo Määtää on vaikea tavata. Puhelinkeskusteluja käydään, ja vuokramarkkinoiden solmuja "avataan". Määtä on näätä (noin kuvainnollisesti).

Tommi Musturilta on novellin sijasta sarjakuva Musta kappale, joka on mustavalkoinen sarjakuva.

Anu Holopaisen Yksi, kaksi, kolme neljä, viisi NYT on tunnelmaltaan hyvin kesäinen novelli. Kesäsiskot viettävät aurinkoista lapsuuden kesää.

Tiina Raevaaralta on novelli Puutarhurin tyttäret, missä vanhus muistelee ruusujen huumavaa hajua, ja liiallista kasvua.

Ville Hytösen Sellaisena iltana kertoo yksinäisen miehen fantasioista, ja kokemuksista. Kokemukset aktiivin indikatiivin preesenssissä, ja haaveet konditionaalissa. Kaveri haluaisi olla naisten supermies. Jääkiekkoilijan halvaantuminen on kipupisteenä.

Sirpa Kähkösen Sorbettisydän on monimerkityksellinen novelli, jossa Immi muistelee mehujään myyjää, varvassandaleita, ja potee ikävää. Hyvää kuvailua.

Taija Tuomisen Elämä ei ole kebab-passi on rankka novelli, rakkaudesta mustasukkaisuudesta, ja tragediasta.

Laura Lindstedtilta on novelli SLAM BOOK eli kertomus siitä kuinka sinun isäsi nussi hänen äitiänsä. Rivosta nimestä huolimatta novelli lienee paras koko joukosta, se on rankka kertomus koululuokan jännitteistä, sairaasta kiusaamisesta, joka ilmenee SLAM-bookiin kirjoitettuina kommentteina, joiden alkuperä on Slambookin omistajan isän ja Slambookiiin kirjoittajan äidin suhde. Sinä muodossa kirjoitettu novelli jätti hieman oudon olon, ongelmia kaikilla on, mutta lasten ei pitäisi joutua kärsimään vanhempiensa käytöksestä.

Viimeisen novellin ansiosta jäi hyvä jälkimaku. Novellikokoelma oli helppo ja nopealukuinen. Novelleja voi lukea uudestaankin. Sopii yläkouluun luettavaksi. Mitään yhteistä teemaa ei nouse, mutta monessa novellissa tekee kipeää, tai on jotakin ongelmaa päällä.