tiistai 5. huhtikuuta 2011

Kirkon piru, Mikael Niemi sekä Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä

Postaus voi sisältää juonipaljastuksia Kirkon pirusta ja Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä.

Kirjan tapahtumapaikka: Pajala, Pohjois-Ruotsi
Päähenkilö Matti Vanhakoski, Pajalasta 7-luokkalainen
Muita henkilöitä on Hirvi, historian opettaja, Malin Matin tyttöystävä, Billy, Otso.

Tässä kirjassa näen yhtymäkohtia Timo Parvela Tuliterän ja Paverin Suden veljen kanssa, koska tässäkin on koululaisen/nuoren maailma ja maaginen maailma.

Tapahtumat alkavat vyöryä koulun kirkkokäynnistä, ja ne etenevät kohti Jupukkavuoren "taistelua".

Jos pitää huimista jutuista, voi pitää tästäkin. Ehkä hieman liian pitkälle maagiseen maailmaan mennään ..

Kyse on suomalaistaustaisuudesta ja suomenkielestä, tähän kannattaa ehkä panostaa kirjakuulustelussa. Päähenkilö Matti Vanhakoski on suomensukuinen. Otso on karhu, joka syntyy Matti Vanhakosken talossa. Gammelfors on ruotsinnettu Vanhakoskesta ..

Tapahtumat nivotuvat yhteen. Siinä on kuolema ulkomailla, kirkossa oleva piru, opettaja Hirven kuolema, uuden opettajan Billyn outo käytös ja Jupukkavuoren karkelot.

Ei koulun lukukirjaksi ihan huono, mutta kyllä aika outoa sattuu kirjassa.

Tapahtumapaikka: Pajala, Ruotsissa, nykyaika
Juoni: Kirkossa alussa piru, siitä tapahtumat menevät Jupukkavuorelle
Teema: Suomalaisuuden voima? Juuret kannattaa tunnistaa ja tunnustaa.
Jatko: tähän voi tulla jatko-osa, koska tarina voisi hyvin jatkua.

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä lyhyesti.
Kirjaan tähän tämän teoksen. Kirjassa on 267 sivua, ja kertoo päähenkilön (Matti, nimeä ei kyllä minusta mainita muuta kuin takakansitekstissä, kerro jos löydät) silmin Pajalan Vittulan tai Vittulanjänkän tarinan.

Kirjan miljöö on siis Pohjois-Ruotsista Torniojokilaaksosta, ja kertoo meän kieltä puhuvien kyläläisten elämästä.

Juoni ja teema: Kasvutarina, jossa kertojan kanssa varttuu Niila lestadiolaislapsi. Tarina painottuu lapsuuteen ja nuoruuteen ja sukujuhliinkin: Niilan kodin ja isoäidin hautajaisten kuvaukseen ja perinnönjakoon, kertojan sedän häihin, isoisän syntymäpäiväjuhliin ja niiden rajuun viettoon ja poikien touhuihin ilmakiväärisodista ja rotan tapoista, tulipaloista eli aitoa ja lämmintä nuoruuden kuvausta.

Hautajaisissa sukulaispojat tuovat Beatlesin vinyylin Niilalle, jonka seurauksena pop-musiikki astuu kuvioon. Tätä bändihommaa on kyllä aika vähän, ja suurin ansio on Pajalan miljöön kuvauksella, ja vaikka ankeutta on, se on kuvattu minusta saarnaamatta, syyllistämättä, mutta sellaisessa muodossa, että välillä hymyilyttää.

Kertomus on hyvä, luvut ovat lyhyitä, ja alussa ja lopussa on terävää ironiaa, ja annetaan mielikuvituksen laukata, ehkä liikaakin. Tilannetta kehitellään ja usein siitä muodostuu joko absurdi tai yliluonnollinen. Toisaalta päähenkilö ehkä pystyy kokemaan näitä, joskin joskus on humalassa, kuumeessa, ...

Hieman samoja teemoja siis kuin Kirkon pirussa, esim. Ryssi-Jussi -juttua en juuri ymmärtänyt. Pajalan Jupukkavuorikin mainitaan. Pidin tästä kirjasta enemmän kuin Kirkon pirusta, vaikka osin samoja aineksia on käytetty. Tässä päähenkilö muistelee opettajana lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pajalassa. Paljon on huomioita etelän "vallasta", vähättelystä, uskovaisuudesta ja monesta muusta teemasta. Vittulan nimi tulee paikasta, ja se tulee paljosta lapsiluvusta, joskin Pajalan pojat ja pimut lähtevät etelään ja tulevat haudattaviksi pohjoiseen. Tämän V-sanahan on Kirkon pirun lopussakin, eli voimasana, vaikka suomessa on enää välimerkki (jonkun mielestä v-sana on  enää piste tai pilkku puhekielssä virkkeen tai lauseiden välissä. esim. miss on mun juttu vttu heitä huge vttu mennään stadikalle vttu)

Hyvä kirja, josta "näyte"
 s.227 "Yhtä lailla perverssiä joukkoa ovat torniojokilaaksolaiset talonrakentajat. Syrjäänvetäytyvät miehet, keskustelutilanteissa poissaolevat, levottomat   ... vasta kun saavat vasaran käteensä, he muuttuvat tavallisiksi ihmisiksi, silloin he saattavat puhua vaimolleen ystävälliseen sävyyn suupielet nauloja täynnä.  ... Suunnilleen siinä vaiheessa, kun rakennuslautakunta alkaa olla sitä mieltä, että tontti on rakennettu täyteen. Ja silloin miehen käytös alkaa muuttua hallitsemattomaksi ..." tällaista kuvailua on noin 1,5 sivua ja minusta kiinnostavaa, vaikka tästä lainauksesta sitä ei ehkä näe.

Teoksen nimi on ehkä hieman harhaanjohtava, mutta paremman keksiminenkin olisi ollut vaikeaa.
-
Ensimmäsen Niemen kirja oli kirjaston, toisen ostin pokkarina.

2 kommenttia:

  1. "Juuret kannattaa tunnistaa ja tunnustaa" :D Juu, kyllä kyllä. Musta tää on aika hauska juttu tuon Vanhakoski nimen kanssa. Meitä Vanhakoskia on nimittäin maailmassa reilu kymmenen plus tämä fiktio henkilö Matti Vanhakoski. Kiinnostaisi tietää miten kirjailija keksi valita juuri tämän nimen!?

    t: H.Vanhakoski :)

    VastaaPoista