Heidi Köngäs: Hertta

 

Heidi Köngäs: Hertta, Otava 2015, sivumäärä 285.

Takakansi lupaa "säkenöivän romaanin palavan poliittisesta liitosta, sen noususta ja tuhosta sodan ja vaaran vuosina".

Romaani ei minusta säkenöi, on perusvireltään ankea, vaikka kuvaa rakastumista, rakkautta ja sen loppumista. Romaani on etenkin loppua kohti paraneva punatilitys kahden johtavan kommunistin liitosta ja sen nolosta lopusta ja Hertan todellisesta rakkaudesta, joka on kommunismi

Kirjan ymmärtämäksi on hyvä tietää ainakin kansalaissodan päävaiheet (ketkä olivat esimerkiksi Kullervo Manner, Hanna Malm, Edvard Gylling, Otto-Wille Kuusinen ja Arvo "Poika" Tuominen), lisäksi on hyvä tietää itsenäisen Suomen historiaa vuoteen 1948 asti. Pohjustan alla asetelmaa, mutta en käsittele juurikaan itse romaania.

Kirjan päähenkilöt 
Hertta Kuusinen (1904 - 1974) oli Otto-Wille Kuusisen tytär. Kirjan päähenkilöistä toinen, ja osa luvuista on kirjoitettu hänen näkökulmaansa (Hertta).

Yrjö Leino (1897-1961) oli sisäministeri toisen mailmansodan jälkeen 1945-1948 kolmessa hallituksessa. Hän joutui eroamaan, eduskunnan päätöksellä. Hänen näkökulmansa luvuissa, joissa lukee Leino.

Esko Riekki (1891-1973) on kolmas minä-kertoja. Riekki oli etsivä keskuspoliisin johtaja, joka teoksen mukaan oli saanut Leinon kätyrikseen Leinon vekselien vuoksi. Leino oli tuolloin toisissa naimisissa, ja hänellä oli kaksi lasta, yksi päättyneestä ja yksi sen jälkeisestä avioliitosta. Hertan ja Leinon avioliitto, jonka alusta ja lopusta esitetään kyynisiä huomioita, oli lapseton. 

Kuusisten perheessä oli kuusi lasta. Otto-Wille Kuusinen (1881-1964) oli sosialidemokraattien puheenjohtaja (1911-1913), joka pakeni kansalaissodan jälkeen Neuvosto-Venäjään. Otto-Wille kuului Suomen ja Neuvostoliiton kommunistisiin puolueisiin. Kuusinen kohosi NKP:n hierarkiassa, selvisi puhdistuksista. Hän oli Neuvostoliiton masinoiman Terijoen nukkehallituksen pääministeri 1939-1940. Hertta Kuusinen oli Moskovassa 1922-1934, josta tuli Suomeen "isän asioille" josta romaani alkaa. Hertta tuli pidätetyksi ja kärsi vankeusrangaistuksen, vapautui, kunnes otettiin uudelleen säilöön. Sodan jälkeen Hertta Kuusinen oli ministerinä ja kansanedustajana 1945-1972.
Yrjö Leino oli sisäministeri toisen maailmansodan jälkeen 1945-1948 kolmessa hallituksessa. Hän joutui eroamaan, eduskunnan päätöksellä, luovutti ihmisiä Neuvostoliittoon.

Romaani antaa oman äänen ja näkökulman kahdelle kommunistille. Riekki on porvari ja puolestaan juuri päinvastaista mieltä kuin Hertta ja Leino, mutta kirjan mukaan mukaan käyttää hyväksi Leinoa, ja asettaa hänet uuteen painetilanteeseen (saavatko kommunistit tietää hänen petturuudestaan).

Hertta-romaani on kirjallisuuden lajia, josta en lähtökohtaisesti pidä. Faktaa fiktioidaan ja ihmisten ajatukset luotaavat menbeisyyteen. Kirja kuitenkin yllätti minut, ja loppuun luettuna antaa paljon perspektiiviä ihmisten vaikeisiin elämäntilanteisiin, taistelua vallasta, hallinnasta, henkilökohtaisista menetyksistä. Itse kirjan luettuani, ihmettelin, kuinka ihmiset pystyivät jatkamaan elämää toisen maailmansodan jälkeen ja mitä se on itse kuhunkin vaikeuttanut.

Romaanin juonesta muutama sana
Teos alkaa, kun Hertta Kuusinen  35-vuotiaana pääsee pois vankilasta keväällä 1939. Kun Hertta lähti Otto-Willen asioille, poika Juri jää Moskovaan. Pojan kohtalo on yksi romaanin teema tai aihe. Hertta kuulee romaanin aikana Neuvostoliitosta asioita, joita ei alkuun usko, eli puhdistuksista. Romaanin mukaan Hertta on uskollinen isälleen.

Kirjan alkaessa Yrjö Leino on "hyvissä naimisissa" ja pariskunnalla on lapsi. Leinokin on kärsinyt punavankeuden 1930-luvulla. Leino on absolutisti. Leinon ongelma on yhä kiihtyvä vekselikierre, jota Esko Riekki käyttää hyväksi. 

Kommunistit ihmettelevät erityisesti 1939 Hitlerin ja Stalinin solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta. Eihän Hertan mukaan heillä ole mitään  yhteistä ainakaan ideologisesti, jälkikäteen ajatellessani oli ehkä paljonkin, eli valta ja diktaatuuri.
Kun suhde Hertan ja Leinon välillä alkaa, Hertta hommaa Leinon Hella Wuoliojan kartanoon pehtooriksi. Siellä pari lupsuttelee, kun Leinon vaimo puskee arkea kansakoulunopettajana Kirkkonummella poikansa kanssa. Leinon lapset vierailevat isänsä luona pehtoorin asunnossa.

Jatkosodan aikana Leino piileskelee ja Hertta on vangittu ja on kolme vuotta  päämäärättömässä vankeudessa. Leino on maanalaisten kommunistien johdossa.

Sodan aikana teloitettiin Martta Koskinen (1896 -1943), asiaa käsitellään teoksessa, kuten Leinon ministeriyyttä, Hertan ja Leinon avioitumisen syytä ja eroa, Leinon luisua alkoholismiin. Kremlin ja Otto-Willen vaikuttamiskeinoja. 

Teoksessa mainitaan, että Otto-Willellä olisi ollut oma datsa Mustalla merellä, uusi vaimokin oli, ilmesesti avioliitto ei ollut virallinen, sillä toinen vaimo Aino oli vankeudessa.

Hertaa ei ole herttsinen teos vaan apea kurkistus kommunistien arkeen. Kun Leinosta tuli sisäministeri, se sai oikeiston takajaloilleen. SKDL sai sodsn jälkeen vaaleissa 49 kansanedustajaa.