sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Henry James: Mitä Maisie tiesi



Henry James: Mitä Maisie tiesi, alkuteos What Maisie Knew 1897, suomentaneet Kyllikki Villa ja Sinikka Kurikka, Gummerus 1974, sivumäärä 335.

Henry Jamesin (1843 - 1916) romaani Mitä Maisie tiesi alkaa huoltajuusoikeudenkäynnistä, jonka lopputuloksena kuusivuotias Maisie Farange joutuu asumaan vuorotellen puolivuotta isänsä Bealen ja  äitinsä Idan luona. Vanhemmilla ei ole juurikaan varoja, mutta Maisien kasvatukseen on kummitädin jättämän perinnön tuotto. Bealella on muhkea parta, ja Ida on isokokoinen, ja varsinainen haka biljardissa.

Isä palkkaa Maisien kotiopettajaksi neiti Overmooren, ja äiti rouva Wixin, jonka oma lapsi oli menehtynyt. Maisie saa kuulla vanhempiensa jatkuvaa piikittelyä toisesta osapuolesta. Hiljalleen Maisie turtuu kaunapuheeseen.

Neiti Overmoore menee naimisiin Maisien isän Beale Farangen kanssa, ja hänestä tulee Maisien äitipuoli ja kirjassa jatkossa hän on rouva Beale. Äiti Ida Farange  menee naimisiin sir Clauden  kanssa, josta tulee Maisien isäpuoli.

Sir Claude välittää lapsesta enemmän kuin vaimonsa, joka on siis Maisien äiti. Maisien isä ei ole erityisen "kiltti", eikä ole  parempi vanhempi kuin oikukas Ida.

Kirja koostuu 31:stä luvusta. Kerronta on tiivistä, luvut ovat kohtauksia, joissa Maisie on läsnä kuulijana, kuin yleisö teatterissa. Luvut muuttavat asetelmaa. Maisien äiti- ja isäpuoli alkavat tapailla toisiaan.

Maisie on todistamassa kahta samanlaista kohtausta. Ensin Sir Clauden kanssa he näkevät, että Ida, jonka pitäisi olla biljardikilpailussa, tapailee Kapteenia. Toiseksi Maisien silmät todistavat kun Beale Farange tapailee tummaihoista amerikkalaista kreivitärtä, ja isä ilmoittaa Maisielle lähtevänsä Amerikkaan.

Maisie on aikuisten suhdesopassa pelkkä rasite. Lähimmät välit Maisiella on isäpuoleensa sir Claudeen, jonka kanssa hän lähtee Ranskaan, mukana rouva Wix. Pian pelmahtaa paikalle rouva Beale, joka on saanut itsensä vapaaksi Beale Farangesta. Maisien äiti Ida suunnittelee lähtevänsä Etelä-Afrikkaan. Sir Claude tekee oikeussalissa sopimuksen, että hänen ei tarvitse elättää Idaa, jos hän ottaa Maisien elatuksen kontolleen. Maisie haluaisi varttua sir Clauden kanssa. Sir Claude valitsee rouva Bealen, ja Maisie valitsee rouva Wixin, joka ihmettelee lopussa "mitä kaikkea Maisie tiesi".

Kirjassa on monia teemoja lapsuus, viattomuus, avioero, koulutus, vanhempien panettelu ja raha.

Maisie on vanhempien välikappale, ja saavi, mihin kaikki törky kaadetaan. Vuoroin Maisien isä ja vuoroin äiti haukkuvat poissaolijoita, ja solvaavat näitä. Molemmat sekä äiti että isä nimittävät Maisieta myös "pikku lurjukseksi", isä puhuu Maisiesta sir Clauden ja rouva Bealen verukkeena, ja mainitsee tämän hirviöksi, hirviöksi, joksi sir Claude ja  rouva Beale ovat Maisien tehneet.  Äiti sanoo Maisieta kamalan surkea säälittäväksi pikku otukseksi. Sir Claude kohtelee Maisieta siedättävästi, mutta varsinainen tukipilari on rouva Wix, joka ottaa lapsen kasvatuksen ja hoidon lopulta kontolleen.

Maisie ei ole pikku hirviö, vaan viaton, ja hänen viattomuutensa säilyy läpi kirjan. Se minkälaisia vammoja pahan puhuminen aiheuttaa Maisiessa, ei kirjassa ilmene.

Kirjassa raha on tärkeä asia. Maisien huolto puolitetaan Beale Farangen rahapulan vuoksi. Kumpikaan vanhempi ei halua panostaa Maisien koulutukseen, koska se maksaa. Molemmilla Bealella ja Idalla on krooninen rahapula, ja jonka vuoksi he etsivät kumppaneita, joilta voisi herua rahaa. Rahasta tulee koko ajan riitaa, ja sitä on koko ajan liian vähän. Maisieta koulutetaan kotona, koska se on halpaa. Sir Claude on ainoa, joka sijoittaa varoja Maisien koulutukseen.

Henry Jamesin Mitä Maisie tiesi on mainio romaani. Sitä on vaikea luokitella. Jos se olisi näytelmä, en osaisi sanoa, onko se farssi, komedia vai tragedia. Mitä Maisie tiesi on uniikki kertomus, miten pieni lapsi kokee aikuisten panettelut, pettämisen ja hylkäämisen, Maisie säilyttää viattomuutensa, kiltteytensä ja mielenmalttinsa.

Näin onnellisia eivät ole kaikki kipeän avioeron, vanhempien panettelun ja vieraannuttamisen kokeneet avioerolapset.

14 kommenttia:

  1. Maisien lapsuus oli siis kaikkea muuta kuin viaton. Semmoinen kyllä jättää jälkensä tai ainakin se opettaa käyttäytymismallit.
    Onneksi kirjassa on rouva Wix.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoista myllyä, onneksi maailmassa on wixejä.

      Poista
  2. luin Daisy Miller av Henry James, tykkäsin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Henry Jamesin kirjoja hyllyssä, mutta ei varmaan Daisy Milleriä.

      Poista
  3. Otsikon nähdessäni tuli jostain kaukaa tuttuuden lämmin ailahdus, joka tuntui vievän hyvin kauas...

    Maisien saavin osa ei ole kadehdittava, mutta nykypäivänäkin monelle kohtuuttomasti harvinaisen totta.
    Säälittävät otukset ja lurjukset ovat ihan jossain muualla.
    Main sanoin: Onneksi on rouva Wix ja elävässä elämässä joidenkin pelastukseksi hänen inkarnaationsa.

    VastaaPoista
  4. Paljoa en ole Jamesia lukenut mutta vähän kuitenkin, ja tämä on ollut jo pitempään mielessä "pitäisi joskus"-kirjana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläkin on Henry Jamesia luettavana, ja aloitin tästä.

      Poista
  5. Saattaisi olla kiintoisa teos, mutta tuo kansikuva ei vedä puoleensa. Siitä tulee mieleen kaikkea muuta kuin viaton 6-vuotias tyttölapsi. Kannen vetovoimatekijä vaikuttaa aika paljon sisältökuvauksen ohella. Täytyypä jäädä miettimään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kansi on kauhea. Etsin muita kansia googlesta, ja kaiki eivät ole näin "kamalia"

      Poista
  6. Vetävä kirjan nimi, siitä toivoisi dekkaria :)

    Ihmeellinen, mutta ihailtava asia, että viattomuus säilyy. ♥ Se on harvinaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno nimi kirjalle, ja dekkarin nimeksikin sopisi.

      Poista
  7. Henry James mielenkiintoinen, lukenut muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pitäisi itsekin lukea enemmän Henry Jamesin teoksia :)

      Poista