Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli, alkuteos Angela's ashes 1996, Otava, Seven 2008, sivumäärä 398.
Frank McCourt on kirjoittanut omat lapsuusmuistelmansa. Lapsuus on ankea ja sitä varjostavat lamakausi, köyhyys, katolisuus, isän juoppous ja äidin masennus. Kirjan näkökulma on kuitenkin lohdullinen ja monilta osin tragikoominen.
Frankin vanhemmat lähtivät Irlannista siirtolaisina Amerikkaan. Isä Malachy väittää kuuluneensa IRA:han, mutta Amerikassa hän keskittyi juomaan salakapakoissa, ja toimi lain väärällä puolen. Frankin vanhemmat tapasivat isän vankeustuomion jälkeen 1929 suuren romahduksen jälkeen: samana iltana isä saattaa äidin Angelan raskaaksi. Angelan serkut pakottavat vanhemmat naimisiin. Lapsen nimeksi tulee Francis (Frankie, Frank) ja sen jälkeen, syntyi vuoden päästä Malachy, sitten kaksoset Oliver ja Eugen, sekä Margaret, joka kuoli kapaloissa. Tällöin äiti päättää lähteä takaisin Irlantiin. Perhe lähtee vailla lanttiakaan takaisin Limerickiin isovanhempien kotikaupunkiin.
Irlannissa kaikki on entistä kurjempaa. Työtä ei ole. Frankin isä yrittää vedota IRA-menneisyyteensä, mutta apua ei tule, töitä ei ole (eikä isä halua tehdä töitä). Perhe elää isän työttömyyskorvauksilla, ja äidin St Vincent de Paul -yhdistykseltä saamilla ruokakupongeilla ja muulla avulla. Eräänä jouluna ei ole ruokaa, ja äiti saa lopulta sianpään, jota lapset kantavat kotiin, ja pojat keräävät koksia kadulta, joka vielä kastuu ainaisessa vesisateessa. Isä saa harvoin töitä, ja palkkarahat hän juo, ja tulee kuin tulee juovuksissa, ja laulaa irlantilaisia lauluja. Ensin lapsista kuolee Oliver, sitten Eugen, ja joka kerta äiti haluaa muuttaa, ja lopulta he ovat slummimurjussa Roden Lanella, jonka edessä on yleinen käymälä, mihin kaikki tyhjentävät "laskiämpärinsä". Alakerrassa on kauhea löyhkä ja lattia tulvii likaista mönjää, ja perhe joutuu asumaan aina välillä "Italiassa" eli yläkerrassa.
Poikien koulu alkaa paikatuilla kengillä mutta alkaa. Opettaja lopettaa kiusaamisen napakasti, ja mainitsee seikasta, että Jeesuksella ei ollut ristillä kenkiä. Frank käy koulua 14-vuotiaaksi, jonka jälkeen hän menee töihin. Koulun opettajat ovat katolisia. Matematiikka tai tarkemmin geometrian opetus herättää opettajissa intohimoja, opettajat joutuvat riitaan, kuka saa jakaa Euklideen jaloa tietoa pojille. Rippikoulu (en ole katolinen, mutta opetus ennen konfirmaatiota) on monen hauskan tarinan aitta. Lisäksi äiti kustantaa Frankille tanssin opetusta, irlantilaiset kansantanssit ovat tervaa, kun taas Fred Astaire olisi pojalle mieleen. Hän käyttääkin rahat elokuviin, josta jää kiinni.
Angela on raskaana ja saa lapsen, tai "sama enkeli joka oli tuonut Margaretin oli tuonut pikkuveljen Michaelin". Isa sanoo, että enkeli istuu seitsemännellä portaalla ja myös Frank istuu seitsemännellä portaalla, odottaa enkeliä ja haluaa kysellä ...
Yhteisössä on voimakkaat normit, ja puhumattomuus on yksi sen ominaisuuksista. Äiti ei ole puheväleissä mummon kanssa, äiti ja veljensä vaimo eivät ole puheväleissä. Isä ei ole puheväleissä koko äidin suvun kanssa. Isää pidetään vieraana, sillä hän on pohjoisesta. Isä ei halua kerätä koksia, eikä kerjätä almuja. Hän ei myöskään onnistu saamaan töitä, eikä olemaan töissä. Pubissa isä viihtyy tarjoillen muillekin tuoppeja. Sodan aikana tarvitaan työntekijöitä Englantiin ammustehtaille. Isäkin lähtee ja lupaa lähettää rahaa, yksi shekki tulee koko aikana. Frankie alkaa sairastella, ensin iskee lavantauti, jonka vuoksi sairaalassa oloa kertyy 3,5 kuukautta, sitten nielutulehduksen vuoksi uudestaan sairaalaan, Frankilla on myös jatkuvaa silmätulehdusta. Äiti joutuu anelemaan kunnan köyhän apua, ja kerjäämään, joka on Frankille kova paikka, kuten se, että hän sairauden takia käy samaa luokkaa veljensä kanssa.
Pojan kasvuun kuuluu tietenkin murrosikä, ja hormonit hyrräävät Limerickissäkin, vaikka on katolinen paikka. Frank syö kaverinsa kanssa varastettuja omenoita, mutta toisenlaista kiellettyä hedelmää maistellaan, kun toimitetaan sähkösanomia. Frank tuntee asiasta suurta ahdistusta, myös uskontonsa vuoksi, hän kokee että joutuu kadotukseen. Tosin hän on vanhempiensa vihkitodistuksesta jo oivaltanut, että hänet on tuomittu kadotukseen. Vanhemmat on vihitty maaliskuussa, ja Frank on syntynyt elokuussa. Frank pohtii auttaako jos sytyttää kynttilän neitsyt Marialle. Köyhyys kuristaa, nälkä kurnii suolissa. Ihmisiä kuolee keuhkotautiin. Frankin perhe sinnittelee eteenpäin, mutta isältä ei tule rahaa, ja äidillä on vuokrat rästissä, ja jo seinälaudoitusta poltetaan. Perhe muuttaa karkean Laman Griffinin luo. Frank saa tarpeekseen kuullessaan öisiä ähinöitä, hän muuttaa äidin veljen luo, menee töihin postiin sähkösanomien toimittajaksi. Postista hän pestautuu lähetiksi ja siitä syntyy myrsky, katolinen irlantilainen menee englantilaismieliseen ja prostestanttishenkiseen yritykseen. The Irish Times on tuolloin ollut "sitoutunut", lisäksi Frank kirjoittaa perimiskirjeitä. Toiminnalla on tarkoitus, hän kerää rahaa, rahaa matkustaakseen synnyinmaahansa.
Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli on monitasoinen lapsuuskuvaus samalla murheellinen ja kuitenkin lohdullinen. Lohdullisuus tulee lapsen asenteesta, jolla vaikeudet kohdataan ja kestetään. Murheellista on masentavan köyhyyden kuvaus. Koko kirja on yleistettävissä kurjuuden universaaliksi kuvaukseksi, ja teos osoittaa, kuinka yhteisön normit vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Syntyvyys on suurta, ja lapsikuolleisuuskin. Varttuvat miehet muuttavat kuka Englantiin ja kuka Amerikkaan.
Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli on aito ja koskettava lapsuuskuvaus.
****
Frank McCourt (1930 - 2009) oli amerikan-irlantilainen kirjailija, jonka lapsuutta on kuvattu yllä olevassa kirjassa..
Frank McCourt (1930 - 2009) oli amerikan-irlantilainen kirjailija, jonka lapsuutta on kuvattu yllä olevassa kirjassa..
Tämä kirja on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.
Kirja kertoo köyhyydestä Helmet kohta 11 sekä Kirkko ja kaupunkilehden lukuhaaste, kirjan nimessä on lukusana
Kammottava lapsuus, mutta kirjailija selvisi siitä. Tämä on todella hyvä kirja, jossa ei jääty surkuttelemaan, vaan elettiin päivästä päivään. Tottakai olisin toivonut lapsille ulkopuolista apua.
VastaaPoistaTosiaan karmea lapsuus, ja ajattelen että noita lapsia on tuona aikana enemmän kuin Frank ja sisarukset ja aiemmin ja jälkeenpäin ollut paljon.
PoistaLapsi- ja lapsuuskuvaukset kiinnostavat. Ehkä tätä voisi harkita, ainakin vilkaista, jos jossakin tulisi vastaan.
VastaaPoistaOLin päättänyt lukea, ja löysin kerran kirppikseltä, ja olihan tämä hyvä kirja. Ilman listaa en olisi lukenut.
PoistaLuin tämän kymmenkunta vuotta sitten ja muistan vieläkin, miten paljon pidin tästä kirjasta. Sitä ei malttanut jättää kesken, oli niin kiinnostava. Tälle kai tuli vielä jatkoakin, joka ei sitten päässyt samalla tasolle.
VastaaPoistaKiitos, oli tosiaan pakko lukea nopeasti, katsoin netistä, niin tämä on filmattu, ja kirjailija on kirjoittanut jatkoa tälle.
PoistaHienoa tekstiä Jokke, ja vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta! /TR
VastaaPoistaKiitos, olihan tuo mielenkiintoinen, mutta välillä ankea, mutta toiveikas.
Poista