torstai 10. lokakuuta 2019

Aleksis Kivi: Nummisuutarit



Aleksis Kivi: Nummisuutarit, julkaistu 1864, Otava, Seven 2011, sivumäärä 170

Aleksi Kiven näytelmä Nummisuutarit on  komedia viidessä näytöksessä. Minusta tarina on hyvä, mutta nauratti minua varsin vähän.

Suutarimestarin 20-vuotias Esko-poika on lähdössä häihinsä. Puolisoksi on katsottu Kreeta. Esko asuu isänsä suutarimestari Topiaksen ja äitinsä Martan huushollissa, jossa asuvat myös Eskon viinaan menevä veli Iivari, sekä merille "kadonnut"  Nikon lapsi Jaana. Kummallinen korpraali on tehnyt testamentin, kumpi  nuorista Esko tai Jaana menee naimisiin ensin on saava 500 riksin perinnön. Jaanan sulhanen nuori seppä Kristo, joka ei ole tervetullut suutarimestarin taloon, pyörii siellä, kunnes Martta hänet häätää pois.

Eskolle tehdään paperit kuntoon aviolittoa varten, Esko laittaa isän puvun päälleen, ja isä sanoo: " Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni." (yleensä sanonta on nykymuotoisena kuuluu "niin muuttuu maailma Eskoseni").
Sepeteus lukkari väsää papereita, johon tarvitaan isän puumerkki, ei Eskon puumerkkia, jonka kovasti hän haluaisi laittaa. Esko lähtee Mikko Vilkastuksen kanssa Kreetan luo. Kun he saapuvat  Karrin Kreetan kasvatti-isän luo, on Kreetan, ja Eskon inhoaman puusuutari Jaakon häät käynnissä Hätylän kylässä. Esko tuntee tulleensa petetyksi, mutta ei ilmaise harmiaan, mutta se kuplii alkuun hieman ja lopussa paljon yli. Esko haastaa riitaa viuluniekka Teemun kanssa, myöhemmin sulhasen kanssa. Esko harmistuu kuultuaan, että Kreetan naimapuheet olivat olleet vain leikkiä. Esko hajottaa Teemun viulun, ja hajottaa ikkunoita, ja poistuu paikalta.

Iivari, Eskon juoppo veli, ja Eskon eno Sakeri ovat Hämeenlinnassa hakemassa tavaraa häihin. He ovat juoneet rahansa, ja suunnittelevat tekosyitä, miksi matka meni mönkään. He päätyvät ryöstötarinaan. Jaanan todellinen isä Niko on saapunut Suomeen, ja kärsinyt rangaistuksensa Turussa. Hän näkee kulkijat ja haluaa höynäyttää heitä, ja saada matkan kotiin. Niko naamioituu etsityksi rosvoksi, josta saa 700 riksin palkkion. Iivari ja Sakeri kiikuttavat Nikoa kotikyläänsä.

Mikko Vilkastus ja Esko taapertavat kotiin. Mikko kertoo Kristolle, että häät olivat, mutta Kreeta nai puusuutarin. Esko pelkää äitiään ja ainakin äidin tervapamppua, ja hän kerää äidille riisiä (?). Sepeteus ja Topias jättävät kraatari Antreaksen odottamaan kotiin tulijoita. Mikko Vilkastus juottaa Eskolle ensi kännit, jonka harhoissa Esko löylyttää Antreaksen luullen jopa tappaneensa tämän. Antreas on hengissä.

Esko on ylpeä, sillä hän  on piirtänyt puumerkkinsä naimalupaan, mutta päättää olla poikamiehenä. Iivari ja Sakeri ovat juoneet rahat, jolla kylään piti tuoda nuuskaa, ja amputarvikkeita.
Niko paljastaa olevansa Jaanan isä. Jaanan ja Kriston kihlajaisia vietetään Eskon hääjuhlan sijasta. Niko, Jaana, Tobias ja Esko tekevät sovinnon.

Aleksi Kiven Nummisuutarit on lopulta ehjä näytelmä, näyttämölle siirrettynä en sitä ole nähnyt, näin luettuna se ei ole erityisen komediallinen, mutta jotain hauskaa tietenkin Eskossa, Nikossa, Sakerissa, ja Iivarissa on.

Eskon puumerkki
Esko olisi halunnut, että naimalupaan olisi tullut isän puumerkin sijasta hänen   oma puumerkki.
Esko "Puumerkkini täytyy löytyä kirjassa".
Myöhemmin kotiin tullessaan:
Esko: Enpä tarkoittanut muuta kuin saada piirretyksi puumerkkini lupauskirjaan, jonka täytyy siellä löytyä; mutta tehtyäni tämän, miksi emme jatkaneet kohta taasen tietämme morsius-taloa kohden?
Myöhemmin isä Topias katsoo Eskon naimalupaa.
Topias:  Ja ota myötäs, mitä sinulle kuuluu. Tässä on lakkis. (Viskasee lakin päästään Eskon jalkoihin, Esko kääntyy ympäri, ottaa sen ylös ja panee sen päähänsä). Sinustako naimisiin! Köntti!—Annappas takaisin valtuuskirja; lupauskirjani tänne! (Esko antaa hänelle kirjan, Topias katsoo siihen). Mikä on tämä variksen-jalka?—Ei vastausta. Tämä variksen-jalka? kysyn minä.
Esko; Kyllä se on minun puumerkkini. Sen luulin siinä tarvittavan laillisuuden tähden.
Topias repii lopulta paperin, jossa on Eskon puumerkki

Topias ei pidä Eskon kovinkaan viisaana, ja se ilmenee jo alussa, tässä lainauksessa on sana "vihapuhe"
Topias: Eskoni tyhmä? Tämä on vale ja vihapuhe kateudesta nousnut. »Olenko minä hullu, vaikka minä hulluksi huuttaan», lauletaan Sionissa. —Eskoa et tyhmäksi maininne, yhtä viisas on hän aina kuin isänsäkin, minä nimittäin; hän on ihan kaltaiseni, niin sielun kuin ruumiin puolesta. Hän ei ole tyhmä, vaan vähän itsepäinen, ja sen taitaa tukastansakin nähdä, joka on valkoinen ja harjaskankea, niinkuin ukolla itse tässä. Sanalla sanoin: hän on oikea isän poika, hän on kuvani elävä. (Esko tulee puettuna häävaatteisin).

*****

Aleksis Kivi (10.10.1834 - 31.12.1872) oli tunnettu Seitsemästä veljeksestä, joka on blogattu TÄÄLLÄ.

8 kommenttia:

  1. Hieno postaus Aleksis Kiven päivänä ja kirjallisuuden päivänä.

    VastaaPoista
  2. Nummisuutarit on aina ollut himolukija-isäni suosikkiteos, tai ainakin top 10:ssä. Isäni nimi sattuu olemaan Esko 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kuuluu yleissivistykseen. Toinen isoisäni oli nimeltään Esko.

      Poista
  3. Minä luin Nummisuutarit jo lukiossa. Olen nähnyt sen Kansallisteatterissa. Juha Muje oli lukkarina niin hyvä, että jätti muut varjoonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tuota näyttämöllä nähnytkään. Muje on hyvä näyttelijä, hyvä näyttelijä tarvitsee vertaisensa lavalle.

      Poista
  4. Tämä pakkoluettiin koulussa ja vielä opistossa niin että meidän piti olla eri henkilöitä ja ikäänkuin esittää henkiöitä:) Vanhahtavaa ja siinä mielessä hupaisaa kerrontaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulussa en lukenut edes Seitsemää veljestä, joten tämä olisi ollut liikaa. Toisaalta kirjoja ei kannata pakkolukea. Olin poikana seikkailukirjojen ja scifiteosten ja dekkarien suurkuluttaja, en näytelmien.

      Poista