torstai 17. tammikuuta 2019

Frederick Marryat: Uudenmetsän lapset



Frederick Marryat: Uudenmetsän lapset, alkuteos The Children of the New Forest 1847 mukaellen suomentanut Anni Swan, Otava 1927, sivumäärä 304. Kirjan kanteen olen kirjoittanut valkoisella tekstit.

Frederick Marryatin Uudenmetsän lapset alkaa Englannin sisällissodan (1642 - 1651) tuoksinassa. Sisällissodassa olivat vastakkain kuningas Kaarle I:n ja myöhemmin Kaarle II:n tukijat eli rojalistit ja toisella puolella parlamentaristit eli keropäät Oliver Cromwellin (1599 - 1658) johdolla. Kuningas Kaarle I (1600 -1649) oli kuninkaana vuodesta 1625  vuoteen 1649, jolloin hänet teloitettiin. Englannissa ei ollut kuningasvaltaa vuosina 1649-1659, jonka jälkeen Kaarle II kutsuttiin kuninkaaksi.

Marryatin Uudenmetsän lapset -kirjan alussa uskollinen rojalisti eversti Beverley kaatuu sodassa keropäiden laukauksiin, ja häneltä jää orvoksi neljä lasta Edvard, Humphrey, Alice ja Edith. He asuvat Arnwoodin kartanossa, miehet ovat kaatunut taisteluissa, alustalaiset eivät maksa veroja, eivätkä tee töitä. Elämä Arnwoodissa on hankalaa ja lisäksi Oliver Cromwellin joukot etsivät Kaarle I:ä juuri Arnwoodin metsistä ja kartanosta. Cromwellin keropäät tuikkaavat kartanon tuleen, onneksi Uudenmetsän metsävartija Jacob Armitage on vienyt ihmiset turvaan ja Beverleyn lapset kasvatettavakseen kotiinsa metsän keskelle. Beverleyn lapsista Edvard on neljäntoista, ja hänen veljensä vuotta nuorempi, Alice on yhdentoista ja Edith kahdeksan.

Edvard ja Humphrey opettelevat metsästämään, lisäksi otetaan kiinni sodassa irtipäässeitä ja osittain villiintyneitä kotieläimiä. Aatelisen Beverleyn lapset oppivat jokapäiväiseen kovaan työhön ja Jacob vie markkinoille lihaa ja nahkoja. Perheen talous on turvattu. Metsät ovat tosin valtion, eikä ihmisillä ole lupaa metsästää.

Edvard Beverley vihaa keropäitä, mutta Humphrey (joka Anni Swanin suomalaisessa käännöksessä on Alfred)  on tasaisempi.  Jacob kuolee, ja Edvard pestautuu päämetsänvartija Stonen kirjuriksi. Stonella on hehkeä tytär Kate, jonka Oliver pelastaa liekeistä. Lisäksi Humphrey pelastaa rosvojen kynsistä rojalisti Ratcliffin tyttären Klaran, joka varttuu Stonella. Stone on taistellut aluksi Cronwellin puolesta, mutta kuninkaan mestaamisen jälkeen ei ole enää innokas keropää.

Kirjassa laitetaan rosvolaumoja kuriin, sitten Oliver pestautuu Kaarle II:n soturiksi, ja paljastaa muille aatelisille verenperintönsä, ja selvittää vaikeudet ja nai lopulta Katen, eikä tässä suinkaan kaikkia vaan saa takaisin Arnwoodin. Humphrey nai Klaran, ja Alice ja Edith saavat siipat Oliverin hienoista aateliskavereista.

Frederick Marryatin Uudenmetsän lapset on nuorille sopiva historiallinen seikkailu. Edvardin asenne on sangen ehdoton, ja hän näkee vain oman asiansa oikeutuksen. Tuleva appiukko neuvoo häntä pitämään omia mielipiteitään piilossa. Stone on myöskin arvannut Oliverin olevan Beverley, sillä Stone oli selvittänyt Beverleyn lasten ristimänimet. Stone oli toivonut Oliverin kosaisua, Kate taas ei tiennyt isän mielipiteestä, eikä uskaltanut heti lupautua vain metsänvartijan jälkeläiselle. Chaloner, joka nai Alicen, on tyypillinen aatelinen, hän pitää rahvaanomaisena Beverleyn lasten työntekoa. Juoneen on ympätty  myös Pablo, joka on ollut tuolloin maahanmuuttaja, ja hänen romani-taustansa tuodaan esille. Pablo on reipas kaveri ja jää metsänvartijan talolle, kun muut muuttavat kukin omaan hulppeaan kartanoonsa. Osallistun tällä Mennään metsään -haasteeseen.

*****
Frederick Marryat (1792 - 1848) oli sujuvakynäinen kirjailija,  Marryatin Nuori kadetti Simple on blogattu TÄÄLLÄ, ja Merirosvo TÄÄLLÄ.
Vaikka Oliver Cronwell voitti sisällissodan, niin parlamentti kutsui Kaarle II:n monarkiksi Cronwellin jälkeen, Kaarle II hallitsi vuosina 1660 - 1685.

6 kommenttia:

  1. Sinulla riittää intoa lukea näinkin vanhoja kirjoja, tosin mikä ettei kun juoni on vetävä. Löysin kotoani myös mummuni kirjoja ja osa on tosi kivoja vaikka tyyli kirjoittaa onkin muuttunut, jotenkin ennen oli niin selkeää nykyään monimutkaisia kuvioita :) tai minusta vaan tuntuu siltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, että tässä on varsin selkeää, ja onhan se tavallaan hyvä asia.

      Poista
  2. Kiito Jokke: tämä postaus osui suoraan sydämeen:)
    Sattui niin somasti, että Uudisasukkaat Kanadassa on ensimmäinen omilla säästörahoilla alennusmyynnistä v. 1958 itse ostamani kirja, jolla on edelleen kunniapaikkansa kirjahyllyssä. Näillä vanhemmilla teoksilla soisi olevan enemmänkin käyttöä ja lukijoita tämän päivän höseltävässä maailmassa jo historiallisen antinsa ja hyvän kerrontansa vuoksi! Talvista loppuviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vanhassa on kyllä vara parempi, en ollut tähän keropäävaiheeseen sitten kouluaikojen palannutkaan.

      Poista
  3. Tämä kirja täytyy pitää mielessä, sillä aikakausi ja tarina kiinnostavat. Tuo Cromwellin aika Englannin historiassa on minulle ollut hieman hämärää, postauksesi hieman valaisi tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuten ylempänä totean, niin minä en ole tähän sitten kouluaikojen palannut.

      Poista