keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Liisa Silander: Yksin kaksin kissamaalla



Liisa Silander: Yksin kaksin kissamaalla, NTK 193, WSOY 1970, sivumäärä 115.

Ikka ja Paula ovat sisarukset, jotka asuvat Elsan luona Kissamaalla. Isä on rauhanturvaajana Kyproksella ja äiti on kuollut. Eletään 1960-luvun loppua.

Ikka on älykäs 9-vuotias kolmasluokkalainen rämäpäinen 'poikatyttö'. Isosisko Paula on 15-vuotias keskikoulun viidesluokkalainen. Kirja tarkastelee sisarusten elämää lukuvuoden ajan.

Ikka on joutunut kasvatusneuvolaan, leikattuaan hiuksensa. Ikassa ei ole minusta mitään vikaa, hän viilettää poikien kanssa, pelaa jääkiekkoa, on juoksukilpailuissa ja hiihtää poikien kanssa kilpaa. Ikkaa kiusataan pikkuveljeksi.

Paula on saamassa matematiikasta ehdot sekä algebrasta että geometriasta. Hän alkaa ottaa toisen tytön kanssa yksityistunteja matematiikan maisterilta. Opettaja on 30-vuotias piiputteleva yksin asuva Paulan mielestä komea mies. Paulan elämä muuttuu, kun hän ihastuu opettajaan. Paulan käytös muuttuu.

Ikka saa kolhuja jääkiekkokentällä, hän kokee alakuloa, kun elämä kolhii.

Ikan ja Paulan Sanelma-täti on järkevä. Hän kertoo tarinoita tyttöjen isotädistä, joka on ollut myös poikatyttö. Sanelmalla on myös tarinoita unisexistä, eli siitä, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, ja voivat tehdä samoja asioita, käyttää samoja vaatteita. Sanelma puhuu myös omista ihastumis-kokemuksistaan vanhempiin henkilöihin. Opettajalla on onneksi oma kulta ja Paula löytää 17-vuotiaasta Mikosta oikean poikaystävän, joka varmasti auttaa myös geometrian ehtoihin lukemisessa.

Kirjan loppukäänteistä en erityisemmin pidä.  Ikka antaa hiustensa kasvaa, ja laittaa itsensä nätiksi pukeutuessaan nailonhameeseen, koska kirjan sanoma on minusta se, että lopulta tytöt palautuvat "normaaliin ruotuun". Itse en näe mitään ongelmaa Ikan käytöksessä. Miksi tytön pitää kasvattaa pitkä tukka, ja pukeutua nyloniin ja antaa poikien touhuta omiaan? Kirjassa on minusta tältä osin tekosuvaitsevaisuutta, eli kaikki lopulta palaavat perinteisiin rooleihinsa.

Liisa Silanderin nuortenkirja Yksin kaksin kissamaalla sisältää hyvin nykyaikaisia teemoja, sukupuolten tasa-arvo, ja päihteiden käyttö. Kirjassa viitataan lasten tupakointiin, mikä ei ollut tuolloin kiellettyä, sen sijaan hasiksen poltto on ollut, mutta sitä kirjan mukaan on tuolloin hippiaikana tapahtunut? Lopulta kirja on kuitenkin minusta jopa vanhoillinen. Esimerkiksi Paula on huono matematiikassa ja saa ehdot geometriasta, ja tarvitsee yksityisopettajaa. Eli eikö tyttö voi lukea yksin opetella geometriaa?

Sara on bloggauksessaan pohtinut poikatyttöyttä kirjan kautta TÄÄLLÄ. En ole koko termiä 'poikatyttö' koskaan ymmärtänyt, minulle kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä, ja ovat arvokkaina sellaina kuin ovat, (jos vaan käyttäytyvät yhteiskunnan normien mukaan, ja hyväksyvät myös muut lähimmäiset, jos eivät niin siihen on omat sanktionsa).

*****
Liisa Silander (1936 - 2001) oli suomalainen kirjailija, joka julkaisi kahdeksan kirjaa, joista tämä on kolmas ja on minusta hyvä kirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti