maanantai 19. joulukuuta 2016

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista


 Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista, Gummerus 2016, sivumäärä 215.

Jukka Viikilän teos Akvarelleja Engelin kaupungista voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016, luultavasti ilmavuutensa ansiosta.

Kirjan idea on hyvin yksinkertainen, siinä on saksalaisen Carl Ludvig Engelin (1778 - 1840) keksittyjä päiväkirjamerkintöjä alkaen vuodesta 1816, kun Engel muutti perheineen Helsinkiin, kuolemaansa asti eli vuoteen 1840. Kirja on jaettu kolmeen osaan vuosikymmenittäin ja luonnollisesti päiviin ja vuosiin.

Minä pidin tästä kirjasta. Engelhän oli Venäjän keisarien luottomies, kun Suomen suuriruhtinaskunnan uutta pääkaupunkia suunniteltiin tai uudistettiin. Engel ruutukaavoitti myös Turun kaupungin palon jälkeen. Nämä ja paljon muuta tulee ilmi päiväkirjamerkinnöistä.

Ihminen ei tiedä, miten elämä menee, Engel luuli, että "olemme Helsingissä kuusi vuotta". Vaimo Charlotte ei saa suunvuoroa, mutta tuskin viihtyi Helsingissä miestään paremmin. Engelille varsinkin tuuli ja talvi ottivat koville. Päiväkirja on kirjoitettu suomeksi, Engelin äidinkieli oli saksa, ja hän osasi joten kuten ruotsia, mutta epäilen, että ei suomea.

Raha johdatti neron suomeen, tai rahahuolet. Ne selättyivät aikanaan, ja Engel Viikilän teoksen mukaan rakensi lopulta myös itselleen ensin puutarhan Bulevardille ja sitten talon.

Vaimo-Charlotte kuolee 15,9.1931, parilla oli varmasti onnellinen avioliitto, heillä oli 1812 (oli neljävuotias 1816) syntynyt tytär Emile, jolla oli ollut englannin tauti, lienee riisitauti. Emile asuu kotona ja lukee kirjoja ääneen.

Engel uppoutuu töihin liiaksikin "paneudun piirroksiin enemmän kuin tarve vaatisi. Ikään kuin ne eivät olisikaan rakentamisen välivaihe, vaan jotakin lopullista".

Kirja menee Engelin miettein eteenpäin. Monia hänen piirtämiään rakennuksia mainitaan, viimeisimpänä Lapinlahden mielisairaala, jota ympäröi puutarha, joka elementtinä oli rakas Engelille.

Merkinnöissä mainitaan Engelille tärkeitä henkilöitä, Ehrenström toimi Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtajana. Sen sijaan merkintöjen mukaan Charles Bassi, suhtautuu Engeliin hyvinkin nuivasti, ja oli Engelin mukaan "pässi" (no tämän luin rivien välistä :). Engel tosin on itse aikamoinen ruikuttaja, tai kirjaa näihin yöpäiväkirjoihin ruikuttamisen aiheita.

Päiväkirjan lopussa unet saavat enemmän jalansijaa, ja ne alkavat elää omaa  elämäänsä.

Lintuviittauksia on paljon "19. syyskuuta 1820 "Sama varis raakkuu aina työmatkani varrella. Se talvehtii Helsingissä  päästäkseen kertomaan asiansa joka aamu".  Kaunokirjallisissa teoksissa yleensä näitä luontojuttuja väkisin keksitään, ja vaikea uskoa, että olisi vain yksi ja sama varis ja sillä olisi oma sanoma, mutta tässä lintuteema lehahtaa siivilleen, kuten koko tarina.

Enemmittä lässytyksittä linkkaan tähän

Riitta K:n monipuolisen bloggauksen Kirja vieköön blogista.
Paulan bloggauksen Kirjan pauloissa blogista
Tiian bloggauksen Karvakasa alta kirja blogista
Main bloggaus Kirjasähkökäyrässä
Bloggaus Sanoissa ja sivuilla


Turussa Tuomiokirkon "kirkontorni"  yläosa on Engelin suunnittelema, Turun palo runteli joen molempia puolia, vaikka alkoi Aninkaisista joen toiselta puolelta.


Tähtitorni on myös Engelin kynästä.


Kupoli lähempää näyttää tältä.

Jukka Viikilän teos Taivaallinen vastaanotto voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2021.

17 kommenttia:

  1. Minäkin pidin Engelin kirjasta paljon, luin sen joskus keväällä. Teki mieli matkustaa Helsinkiin Viikilän kirjan kanssa ja kävellä se kädessä siellä, missä Engelkin. Pian kirjan jälkeen työpaikalta tehtiin retki Porvooseen, ja siellä kuljin Engelin talon ohitse. Se oli jossain vaiheessa siirretty Bulevardilta Porvooseen. Tuskin olisin kiinnittänyt taloon huomiota ollenkaan, ellen olisi lukenut Viikilän kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkkaan bloggauksesi tähän, on upea bloggaus.

      Turussa on ruutukaava Engelin kynästä ja upea Vartiovuoren päällä oleva tähtitorni, jossa olen käynyt sisälläkin monia kertoja, oli ensin siellä oli Merimuseo (nyt Forum Marinumissa), ja sitten Taidemuseo evakossa, nyt en tiedä onko enää yleisölle auki.

      Vartiovuorenmäki laatan mukaan nousi ensin merestä jääkauden jälkeen Turussa.

      Poista
  2. Todella kaunis kirja, mutta harmi vain jotain jäi puuttumaan omalla kohdallani. En kyllä ihmettele, että on niin pidetty, sillä hienon työn Viikilä on tehnyt.
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä suuret käänteet jäivät uupumaan, mutta toisaalta hyvä, että niitä ei väkisin tähän väännetty. Joulustressi iskee päälle joten arvostin etenkin helppolukuisuutta.
      Linkkaan arviosi.

      Poista
  3. Tästä kirjasta tuli heti vuoden lempikirjojani, sillä pidän päiväkirjoista, tässä yöpäiväkirja...olen itsekin niitä kirjoitellut aika monta.
    Kyllä linnuilla on omat reviirit ja asuinpaikat, joihin ne palaavat. Saaressa niitä on helppo seurata. Samat joutsenet ovat jokakesäisiä vieraita ja annapas, jos joku vieras joutsen uskaltaa tulla meidän rantavesille, niin saa nopean lähdön. Sama viirupöllö asustaa lähellä ja poikaset huutelevat kiukkuisina ruokaa. Palokärkipari asui talon päädyssä, olivat tehneet sinne pesän ja pesivät siellä vuosia. Sitten mies laittoi uudet eristeet, joten pari muutti pihan toiselle puolen puuhun. Sori, innostuin linnuista, kun seuraan niitä niin paljon.
    Ihana kirja, luin kirjan ensimmäisen kerran huhtikuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Linnut ovat mukavia ja tähän sopivat hyvin.
      Linkkasin bloggauksesi tähän :)

      Poista
  4. Kun vastikään ajelin Senaatintorin tienoilla, tuli Engel mieleen - eri tavalla kuin ennen. Viikilä herätti 1800-luvun alun Helsingin eloon.

    Hyvää ja rentouttavaa joulunaikaa Jokke!

    VastaaPoista
  5. Joulutonttu tiedusteli, mitä toivon joululahjaksi. Pohdin, josko pyytäisin tätä. Onkohan tämä minun kirjani? Nyt huomaan, että monet hyvin erilaiset lulijat ovat tykänneet tästä, joten tämä saattaa nyt hyvinkin mennö toivomuslistalleni! Hyvää joulua Jokke!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin eli HYvää Joulua

      Jos tykkää päiväkirjoista, tämä on ihan hyvä valinta.

      Poista
  6. Tässähän kirjassa Engel ruikutti myös sitä, että maisemia pilataan. Otin sen huumorina kuten puheet paljasjalkaisista stadilaisista, joka oli muistaakseni tässä. Lukemisesta on jo tovi. Hyvä bloggaus.

    VastaaPoista
  7. Kaunis kirja todella. Kuvia maisemista ja ihmisistä teos täynnä nimensä mukaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Totta huomasin, että olit itsekin blogannut tästä.

      Poista