sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Enid Blyton: Seikkailujen saari

 


Enid Blyton: Seikkailujen saari, alkuteos The Island of Adventures 1944 , suomentanut Laila Järvinen, WSOY 1972. Sivumäärä 299.

Englantilainen Enid Blyton (1897 - 1968) kirjoitti vuosina 1944 - 1955 Seikkailu-sarjaa yhteensä kahdeksan osaa. Pääosissa ovat neljä lasta: 14-vuotias Jack, 13-vuotias  Filip, 12-vuotias, Dinah sekä 11-vuotias Anne. Tarinoissa on mukana myös Jackin nokkelia kommentteja laukova papukaija Kiki. Filip ja Dinah Mannering ovat sisarukset, he ovat orpoja, ja asuvat Jocelyn-setänsä ja Polly-tätinsä luona Tyrskyrannassa rappeutuneessa mökissä kalliolla merenrannassa. Jack ja Anne Trent asuvat myös setänsä luona, Trentien äiti tekee töitä, ja on jäänyt leskeksi, on hyvin stressaantunut. Jack on kiinnostunut linnuista ja Filip kanniskelee mukanaan kaikkia ötököitä ja jyrsijöitä. Jack sanoo Filipiä Töyhdöksi, ja Filip Jackia Pisamaksi. 

Blyton kirjoitti sarjaa kuusi osaa, mutta yleisön pyynnöstä vielä 2 osaa. Blyton kirjoitti Viisikkoa vuosina 1942 - 1962 yhteensä 21 osaa. Seikkailujen saari koostuu, kuten alta ilmenee paljon samoista elementeistä kuin Viisikko, ja Salaisuus-sarja, mutta eroaa ainakin kahdella tavalla. Seikkailu-sarjan kirjat ovat "romaanin mittaisia", sarjan kuluessa lasten vanhempien ja huoltajien aviostatukset muuttuvat, kirjoissa on Stuart Tresilianin (1891 - 1974) mustavalkoisia piirroksia, osa koko sivun kokoisia osa hyvinkin pieniä. Tässä piirroskuvia on 41, myös upea kansikuva on hänen tekemä. Seikkailu-sarjan nelikko eroaa Viisikon neljästä lapsesta, niin että lapset eivät ole sukulaisia, vaan Manneringit ovat orpoja, ja Trentien isä on kuollut. Sarjan edetessä (kuudennessa osassa) rouva Mannering menee naimisiin, ja he adotoivat myös Jackin ja Annen, Tytöt ovat perinteisempiä tyttöjä, toisin kuin Paula/Pauli. Lisäksi Filip ja Jack ovat enemmän älykköjä, ja kiinnosteuneita faunasta - Jack linnuista, ja Filip ihan kaikenlaisista eläimistä.

Seikkailujen saari -juoni ja henkilöt
Seikkailujen saari -tarina alkaa Filip Manneringin tavatessa Jackin ja Annen, tai itse asiassa ensin Kikin tuon puhuvan papukaijan. Kolmikko on  herra Royn pitämässä "kesäkoulussa". Filipillä on ollut tuhkarokko ja tulirokko, ja tarvitsee lisäopetusta. Jackilla ja Annella ei ole oikeaa kotia. Jack ja Anne lähtevät  saatamaan Filipiä junalle, kun Filipin on lähdettävä kotin, kun Pollylla on huolia. Jack ja Anne menevät junaan ja Tyrskyrantaan. Herra Roy ei pidä lapsista, joten Jack ja Anne jäävät Tyrskyrantaan. Pollykin on heittämässä lapsia pois, mutta ihastuu papukaijaan, ja Jack ja Anne maksavat ylöspidostaan setänsä shekillä. Polly haluaa lähettää ylimääräiset lapset pois, mutta papukaija lörpöttelee "rakas Polly"  ja God save the king". Jack ja Anne ovat innoissaan maaseudusta, ja Jack linnuista. Talo on vanhanaikainen, vesi kannetaan kaivosta ja lämmitetään hellalla. Trentit saavat huoneen tornista, mistä näkyy läheiselle saarelle, jota sanovat Synkäksi saareksi.  Perheen palvelija Jo Jo väittää siellä käyvän outoja hiippareita. Palvelijalla on hieno vene, jota hän ei lainaa lapsille. Lapsiin tutustuu Bill Smugs, joka väittää olevan lintuvahti, hänellä on auto ja purjevene. Jocelyn sedällä on saaren kartta, jota hän ei suostu luovuttamaan lapsille.

Kun lapset eivät saa venettä, he tutustuvat rantojen kallioihin, ja löytävät luolia ja salakäytäviä. He tutistuvat Bill Smugsiin, jonka veneellä he opettelevat purjehtimaan. He tutustuvat saareen, jonka linnustosta pojat ovat kiinnostuneita, saarella on outoja onkaloita.  Anne pihistää sedältään saaren kartan ja tunneliverkoston kaavakuvan. Saarireissulla muut lapset kuin Jack jäävät kiinni, mutta Jack eksyy Kikin kanssa. Muut lapset ja Bill lähtevät saarelle...

Blytonin lapsisankarit selviävät ja konnat jäävät kiinni. Kyse on hylättyyn kuparikaivokseen tehdystä väärän rahan "tehtaasta". Konnia on auttanut perheen palvelija JoJo, joka kiistää syyllisyyden, mutta Jackin ottamat valokuvat liittävät hänet tapahtumiin. Ykkösosan lopussa tapahtuu merkittäväiä muutoksia. Polly ja Jocelyn muuttavat kunnon taloon. Filipin ja Dinahin äiti voi irrottautua lasten saaman palkkion vuoksi töistään. Hän adoptoi myös Jackin ja Annen. Myöhemmin äiti kaiketi avioituu Billin kanssa, jonka sukunimi ei ole Smugs vaan Cunningham ja oli poliisin palkkaamana varjostamassa Jojo'ta joka oli aiemminkin painanut väärää rahaa.

Kirja on minusta sangen asenteellinen nykymittapuun mukaan. Perheen palvelija Jojo on nimittäin tummaihoinen, ja hänestä leivotaan pääepäilty. Tässä on selkeämpi ero tyttöjen ja poikien välillä, mitä Viisikoissa. Monissa tuonaikaisissa kirjoissa puhutaan paljon taskulampuista, niin tässäkin. Filipin ja Dinahin äidin työntekoa pidetään rahvaanomaisena, ja työntekoa noin ylipäätäänkin, eli onnellisia ovat ne, jotka elävät pääomansa koroilla.

Mainio kirja, ja jännittäväkin, mutta tuo läheinen synkkä saari, jossa rikolliset vehkeilevät tuo mieleen Kirrinin saaren Viisikosta, ja Viisikko 13, Viisikko  salaperäisellä nummella on pyhitetty väärän rahan levittäjiin. Tässäkin meren alitse oli tehty tunneli, eli saarelle pääsi joko purjeveneellä tai tunnelia pitkin.

Enid Blytonin Seikkailujen saari on jännittävä avausosa Seikkailu-sarjaan, eikä jätä kylmäksi Blytonin faneja.

Enid Blyton tunnetaan parhaiten Viisikko-sarjasta. Viisikkoa on 21 kirjaa, näitä Seikkalu-sarjaa on 8.  Salaisuus-sarjan teoksia on 15, teoksista Palaneen talon salaisuus bloggaus on täällä täällä sekä Kummallisen nyytin salaisuus, ja Kadonneen kaulakorun salaisuus olen blogannut tuolla

18 kommenttia:

  1. Blytonin Seikkailu-sarja on oivaa kesälukemista. Täytyisikin itsekin taas tarttua näihin. Ihan kaikkia sarjan kirjoja ei taida hyllystäni tosin vielä löytyä. Postauksesi viritti mukavan ja kutsuvan Blyton-tunnelman. Mukava, kun esittelit kuvittajankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minusta kansi ja kuvat ovat hyviä ja täydentävät tarinaa. Tätä sarjaa voin jatkaa, jos löydän seuraavia osia, meillä voi olla tai vaimolla.

      Poista
  2. Mikä takaisin lapsuuden koskaan päättymättömiin kesiin vievä kansi:)

    Viisikkoa tuli luettua itselle ja myös muita Blytoneita lapsille, joten ensinmainittu jäi omemmaksi, rakkaammaksi.
    Taskulamppu oli tärkeä vimpotti, sillä sen avulla saattoi lukea yömyöhään salaa peiton alla;)

    Tuotteilias kirjailija, jonka parissa pääsääntöisesti ovat lapsikatraat viihtyneet huolimatta niistä eroista, jotka tämän hetken mittapuun mukaan ovat passé, oudoksittavia nykylapselle/-nuorelle teoksiin tutustuvalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea kansi. Itse olen lukenut näitä vasta blogiaikana. Vaimolla on paljon näitä kirjoja, tai SOS-sarjaa ei ole muut on

      Poista
  3. näitä minäkin lukenut, tykkään vieläkin ❤️ kirpparista halvalla, nyt hinnat nousseet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turussa näitä ei ole kirppiksillä, mutta vaimollani on Viisikkosarja, Salaisuussarja, ja ainakin osa tästä Seikkailu-sarjasta.

      Poista
  4. just ne linnut tässä mielenkiintoisia:
    http://hannelesbibliotek.blogspot.com/2014/09/nordigt.html

    VastaaPoista
  5. Minulla olisi vielä edessä kaikki Viisikot, ne kuuluvat yhteen kirjahaasteeseen :D En koskaan niitä enkä näitä Seikkailuja lapsena. Yhden osan Salaisuutta luin, mutta en innostunut sarjasta silloin sen kummemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole lukenut näitä kuin vasta blogiaikana. Nämä ovat vaimoni kirjoja.

      Poista
  6. Tätäkin sarjaa tuli luettua lapsuudessa.

    VastaaPoista
  7. Nämä on oivallista kesälukemista <3. Toissa viikolla luin Viisikko ja aavejunan ja mietin, että Seikkailuihin voisi tarttua tänä kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, moni seikkailu tapahtuu lasten kesälomien aikana.

      Poista
  8. On sellainen kirjailija joka osaa pitää otteessaan siitä lähtien kun on avannut kirjan ja alkanut lukea. 🍎 Olen lukenut Seikkailu-sarjasta vain Seikkailujen laivan. Muistelisin että Filip osasi olla eläinten kanssa ja joka paikassa joku eläin tuli hänen luokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nämä pitävät pihdeissään. Hienoa, että ole lukenut Seikkailujen laivan.

      Poista
  9. Viisikot oli minun juttuni, mutta näitäkin olen tainnut lapsena lukea, ainakin juoni ja hahmot kuulostavat etäisesti tutuilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisikot on varmasti suosituin sarja, mutta on tässäkin vahvuutensa.

      Poista