keskiviikko 27. toukokuuta 2020

C.S Lewis: Taikurin sisarenpoika

C.S. Lewis: Taikurin sisarenpoika, alkuteos The Magigian Nephew 1955, suomentanut Kyllikki Hämäläinen, Otava 1959, sivumäärä 160.

Taikurin sisarenpoika on  Narnian tarinoiden kronologisesti ensimmäinen osa, mutta joka on kirjoitettu jälkikäteen avausosaksi näin Lewis sai sopivan lähtökohdan myös Narnian tarinoiden päättöosaan Narnian viimeinen taistelu.

Kirja alkaa "Tämä on hyvin tärkeä kertomus koska tästä käy selville, kuinka yhteys meidän maailmamme ja Narnian maan välillä sai alkunsa". s.3

Taikurin sisarenpoika -tarina ajoittuu 1890- ja 1900-luvun vaihteeseen, koska "noina päivinä Sherlock Holmes vielä asui Baker Streetin varrella". Olen aina pitänyt Taikurin sisarenpojasta, se on sävyltään eniten lastenkirja, ja siinä henkii aikakauden tuulahdus.

Kirjan päähenkilöllä Digory Kirkellä on vaikeaa, sillä hänen isänsä on Intiassa hankkimassa rahaa ja äitinsä Mabel on kuolemansairas. Digory ja äiti ovat enonsa ja tätinsä hoivissa. Leikkiessään ullakolla ystävänsä Polly Plummerin kanssa lapset menevät tyhjän asunnon ullakolle, jossa onkin Digoryn enon Andrewin salahuone. Eno on taikuri, joka on saanut kummitädiltään mystistä pölyä Atlantiksesta, josta hän on tehnyt keltaisia ja vihreitä sormuksia, jotka siirtävät eläimiä ja ihmisiä maailmojen välillä. Digoryn eno pakottaa heidät kokeisiin antamalla ensin sormuksen Pollylle, Polly katoaa. Eno pakottaa Digory hakemaan Pollyn pois. Lapset tutkivat paikkaa maailmojen välillä, jossa jokaista maailmaa vastaa lammikko.  Lapset matkaavat Charniin, joka on autioitunut. Charnin palatsissa on vahanuken tapaisia ylhäisiä ihmisiä, Pollyn vastustelusta huolimatta Digory soittaa kumistinta ja herättää pahan velhon Jadiksen (tämä velho on nainen toisin kuin Harry Pottereissa). Ilmenee, että kuningatar Jadis tuhosi koko planeetan sanomalla "tuhoavan sanan" (lienee vertaus 1950-luvun kilpavarusteluun ja atomipommiin). Jadis kuulustelee lapsia ja lyöttäytyy heidän mukaansa Englantiin, missä hänen loitsunsa eivät toimi, mutta muut voimat ja röyhkeys aiheuttavat mellakoita.  Digory saa sormuksilla Jadiksen pois Lontoosta, mutta lammikkopaikassa he hyppäävät väärään lammikkoon. ja niin he vievät Velhon vahingossa Narniaan, jossa Aslan on juuri luomassa maailmaa laulamalla. Ensin syttyvät tähdet, sitten Aurinko nousee, ruoho ja kasvit muotoutuvat sitten eläimet, joista osa luodaan puhuviksi ja kääpiöt, satyyrit, faunit, puhuvat puut, veden jumalat. Digoryn, Pollyn, Jadiksen lisäksi Narniaan joutui Andrew-eno, Mansikka-hevonen ja ajuri.

Aslan on luonut Narnian puhuville eläimille. Koska maan lapsi toi pahan soittamalla kumistinta kuolleella planeetalla, niin pahan pitämiseksi loitolla Aslan lähettää Digoryn hakemaan maailman ääreltä hedelmän. Digory ottaa mukaansa Pollyn, ja Mansikka, josta on tehty  puhuva siivekäs hevonen kantaa heitä selässään. Matka on vaivalloinen, Digory joutuu kestämään kylmää, janoa ja nälkää. Kun Digory on puutarhassa, Jadis on jo siellä, hän on syönyt omenan. Jadis houkuttelee Digorya syömään omenan, joka toisi hänelle ikuisen elämän tai viemään sen äidille, jotta tämä paranisi. Tällä kertaa Digory pysyy lujana ja vie omenan Aslanille. Omena istutetaan ja omenapuu suojaa Narniaa. Velho on saanut kuolemattomuuden, mutta ei voi sietää puuta eikä sen tuoksua. Aslan antaa puusta yhden omenan Digorylle, ja saattaa lapset (ja enon) takaisin ja äiti paranee oikein annetusta omenasta. Digory Kirke istuttaa siemenistä puun kotipihaansa, joka kaatuu aikanaan, ja josta Digory tekee vaatekaapin, ja josta tulee Lucylle ja hänen sisaruksilleen portti Narniaan.

C.S Lewis kirjoitti tämän teoksen  siis Narnia-sarjan alkuun, ja tämä johtaa myös Narnian viimeiseen taisteluun, jossa kirjassa myös Digory ja Polly esiintyvät. Narnia luotiin eläimille, puille, veden hengille, kääpiöille, ja muille olennoille. Digory toi maahan pahan. Aslan valitsee ajurin ja hänen rouvansa valtiaiksi, ja pariskunta kruunataan Narnian ensimmäiseksi kuninkaaksi ja kuningattareksi (nimellä Frank ja Helena).

Kirjassa on voimakkaita ennustuksia. Aslan näyttää lapsille Charnin kuivuneen lammikon, ja ennustaa, että ihminen tulee tuhoamaan maapallon ja kehottaa vastuuseen.

*****
Clive Staples Lewis (1898 - 1963) oli Belfastissa syntynyt kirjalija, joka julkaisi romaaneja aikuisille esimerkiksi teoksen Paholaisen kirjeopisto 

Narnia -sarja:
Velho ja leijona 1950
Prinssi Kaspian 1951
Kaspianin matka maailman ääriin 1952
Hopeinen tuoli 1953
Hevonen ja poika 1954
Taikurin sisarenpoika 1955
Narnian viimeinen taistelu 1956

8 kommenttia:

  1. Hieno kansikuva tässä laitoksessa. Minä olen lukenut uudemman painoksen, jonka kannet eivät olleet läheskään niin kiehtovat. Oma postauksenikin oli vajavaisempi, varsinkin, kun luin teoksen kyläreissulla. https://sheferijm.vuodatus.net/lue/2013/08/c-s-lewis-taikurin-veljenpoika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava bloggaus, jota olin tuolloin kommentoinut. Minulla on myös tuolla kannella, mutta sain tällä kannela viime marraskuussa.

      Poista
  2. Kuten Ainokin tuossa aikaisemmassa kommentissa kirjoittaa, hieno tuo kansikuva. Mielenkiintoisia nämä C.S. Lewisin fantasikirjojen selvät viittaukset Raamatun kertomuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C.S Lewisin suhde uskontoon oli vaihteleva, hänellä oli atesmivahe, ennenkuin kristillistyi uudestaan. Näissä on tosiaan paljon liittymäpintoja. Minä pidän tästä kirjasta edelleen.

      Poista
  3. Näissä Narnioissa on ihan oma lumonsa. ♥
    Kansikuvan värit ja tunnelma kiehtovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansi on upea, ja tässä on Sherlock Holmesin ajan tunnema, tai sama kuin on Arthur Conan Doylen teoksissa.

      Poista