Isaac Asimov: Robotit ja imperiumi

Isaac Asimov: Robotit ja imperiumi, alkuteos Robots and Empire 1985, suomentanut Pekka Markkula, WSOY 1989, sivumäärä 475.

Robotit ja imperiumi on vauhdikas ja jännittävä scifi-seikkailu joka on kirjoitettu yhdistämään Isaac Asimovin  Robotit- ja Säätiö-sarjat toisiinsa ja jatkaa romaania Aamunkoiton robotit.

Robotit ja imperiumi tapahtuu Linnunradalla. Maasta on aikoinaan asutettu maailmoja, joiden ihmiset ovat jalostaneet itsensä pitkäikäisiksi ja sivistyneiksi avaruuslaisiksi. Avaruuslaisten 50 planeettaa pitävät avaruutta ja avaruusmatkailua tiukasti hallussaan ja hallinnassaan. Avaruuslaiset ovat pakottaneet teknisellä ylivallallaan muun ihmiskunnan jäämään maahan, joka on ylikansoitettu ja asuu teräsluolissa maan alla. Avaruuslaiset ovat valjastaneet robotit palvelemaan itseään, avaruuslaiset eristäytyvät, heidän on vaikea kohdata ihmisiä, koska he pelkäävät tarttuvia tauteja, joihin heillä ei enää ole vastustuskykyä. Aiemmissa osissa tilanne on muuttunut, ja maan asukkaista osa on päässyt ulos teräsluolistaan, ja asuttavat uusia maailmoja. Siirtolaismaailmojen ja avaruuslaisten välillä on kasvavia ristiriitoja, joita teoksen päähenkilöt yrittävät liennyttää ja ratkoa. Asimov tempaa lukijansa mukaan huikeille matkoille Aurorasta hylättyyn Solariaan, siirtolaisten Baleyn maailmaan, ja lopulta Maahan. Asimovilla on kyky luoda uskomattomia seikkailuja, poliittisia vastakkainasettelua, härskejä juonitteluja. Näkökulmat vaihtuvat ja jännitys nousee. Tarina päättyy lopulta Maassa, jossa lukijalle selviää tarinan suurin sankari.

Robotit-sarjasta
Kaksi avausosaa tähän sarjaan kirjoitettiin 1950-luvulla. Sarjan avausosa oli Teräsluolat, siinä auroralainen Han Fastolfe pyytää maalta apua murhatutkimuksessa. Ihmisen kaltainen robotti R. Daneel Olivaw ja maan etsivä Elijah Baley ratkaisevat murhan Maassa. Teräsluolat on kirjoitettu 1950-luvulla kuten sen jatko-osa Alaston aurinko, missä Elijah Baley ratkaisee murhan Solariassa, avaruuslaisten planeetalla, missä eristäytyminen on pisimmällä. Matkalla mukana on Daneel. Baleyn tutkimukset vapauttavat syytteistä Gladia Delmarren, joka muuttaa Auroraan.

Asimov kirjoitti 1980-luvulla kaksi lisäosaa. Aamunkoiton robotit jossa maan ihmiset Han Fastolfen politiikan, Elijah Baleyn neuvokkuuden, ja robottien Daneelin ja Giskardin toiminnan seurauksena pystyivät aloittamaan siirtolaisuuden Linnunradalla.

Juoni ja henkilöitä (älä lue sisältää juonipaljastuksia)

Robotit ja imperiumi -teoksessa Gladia on asunut Aurorassa 200 vuotta. Han Fastolfe on kuollut ja testamentannut tilansa ja kaksi robottiaan Daneelin ja Giskard Reventlovin Gladialle. Daneel on ihmisenkaltainen pitkälle suunniteltu robotti, (lähes) täydellinen luomus. Giskard on ollut Fastolfen lapsen Vasilian robotti, Giskard on metallinhohtoinen, huomaamaton ja syrjässä.

Auroralaiset ovat pitkäikäisiä, mikä ei ole pelkästään siunaus. Koska heidän ei tarvitse tehdä mitään robottitaloudessa, he ovat alttiita keskinäiselle kinastelulle, ja masennukselle. Poliittiset riidat jatkuvat vuosisatoja. Han Fastolfen vastustaja Kelden Amadiro hautoo kostoa, ja hänen luokseen tulee Levular Mandamus, jolla on uhkarohkea suunnitelma Maan tuhoamiseksi. Levular Mandamus on Gladian jälkeläinen viidennessä polvessa, ja haluaa tietää Gladialta, oliko Gladian tyttären isä Elijah Baley. Gladian elämään tulee säpinää, sillä siirtolaiset haluavat Gladian matkalle Solariaan. Aluksen kapteeni on DG (eli Daneel Giskaard) Baley. DG on Elijah Baleyn jälkeläinen viidennessä polvessa myös. Solaria, joka vaikuttaa hylätyltä planeetalta, mutta Solariaan laskeutuvat avaruusalukset tuhotaan. Gladia viedään entisen tilansa alueelle, paikalla on vain robotteja sekä niiden valvoja vähäpukeinen "nainen", valvoja on kuitenkin ihmisen näköinen robotti, joka tottelee vain Solarian murretta puhuvaa Gladiaa. Retkikunta pääsee pinteestä, mutta samaan aikaan auroralaisten alus tuhotaan toisaalla planeettaa. Daneel ja Giskard tajuavat, että solarialaisia robotteja on uudelleen ohjelmoitu. sillä robotiikan päälait ovat:
1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä tai laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
2. Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä, paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3. Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan, niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen ja toisen pääsäännön kanssa.
Aurorassa, joka on vanhin avaruuslaisten planeetta ja johtava mahti, ihmisten suhde robotteihin on 1:50, Solariassa, joka nuoresta iästään huolimatta haluaa valtaa, suhdeluku on 1:100000. Solariassa on robotiikan lait  kierretty vain niin, että ihminen on määritelty solarialaiseksi.

Gladia viedään Baleyn maailmaan, maailmaan, jonka Elijah Baleyn Bentley poika oli perustamassa kaksivuosisataa sitten, ja jossa Elijah kuoli. Planeetalla vihataan avaruuslaisia ja robotteja. Gladia lupaa kuitenkin esiintyä heille ja  saa yleisön valtaansa. Hän vetoaa tunteisiin korostamalla Elijah Baleyn ystävyydestä Daneelin kanssa, ja Elijah Baleyn kuolemasta, jota oli todistamansa Daneel. Hän vetoaa siirtolaisiin, että menneisyyden vääryyksiä ei tulevilla omilla vääryyksillä voida hyvittää. Kuitenkin poliittinen kuvio on epäselvä, ja siirtolaisplaneettoja on muitakin. Onnistuuko Maan tuhoaminen? Vasilia haluaa kiihkeästi takaisin Giskardin ... en lähde kertaamaan juonta enempää.

Robotit- ja Säätiösarja (sisältää juonipaljastuksen )
Kirja yhdistää Robotit sarjan Säätiö-trilogiaan, johon Asimov kirjoitti alkuun kaksi kirjaa ja loppuun kaksi kirjaa, ja sarjan päättää Säätiö ja Maa jossa selviää totuus Solariasta. Itse olisin ollut "onnellisempi", jos sarjoja ei olisi yhdistetty. Minusta on lapsellista, että -varo juonipaljastus- yksi auroralainen robotti pyörittää koko universumia. Tämän kirjan loppu petaa tulevan tilanteen. Daneelin robotti ystävä Giskard omaa kyvyn lukea ihmisen tunteita ja säädellä niitä. Tämän kirjan sankari on Giskard Reventlov. Teoksessa on hyvin paljon Daneelin ja Giskardin pohdinnoista ihmiskunnan kehityksestä, poliittisesta tilanteesta, ja robotiikan pääsäännöistä.  Vasilia Fastolfe on edellisessä osassa tahattomasti suunnitellut Giskardille kyvyn lukea ja säädellä ihmisen ajatuksia. Vasilia tulee vaatimaan Giskardia itselleen, koska tajuaa, että se on telepaattinen robotti.
Robotiikan pääsäännöt hillitsevät ajatusten säätelyä, ja se koituu lopulta Giskardin tuhoksi. Hän siirtää kykynsä Daneelille, ja samalla he ovat kehittäneet nollannen pääsäännön, jossa ihminen on korvattu ihmiskunnalla.

Asimov julkaisi ensin novellikokoelman Robotit 1982 sekä jatkoi 1983 Teräsluolia ja Alastonta aurinkoa  teoksella Aamunkoiton robotit 1983 ja tämä Robotit ja imperiumi päättää sarjan. Asimov kirjoitti teoksen Säätiö ja Maa 1986, ja teos päättää Säätiön tarinan, mutta viimeisenä Asimov kirjoitti teokset Säätiön alkusoitto ja Kohti Säätiötä näissä kaikissa "robotti-romaaneissa" on R. Daneel Olivaw.

Hän (Daneel)  oli yksin - ja hänen oli huolehdittava koko Linnunradasta.

****
Isaac Asimov (1920 - 1992) oli yksi nerokkaimmista ja tuotteliaimmista scifikirjailijoista
Olen blogannut Teräsluolista, Alastomasta auringosta, Säätiö-sarjasta ensin, ja vielä uudestaan. Säätiö ja maa -kirja päättää Säätiö-sarjan, ja viimeiseksi ennen kuolemaansa Asimov kirjoitti Säätiön etkot eli Säätiön alkusoitto ja Kohti Säätiötä. Aivan erilaista Asimovia edustaa teos Itse Jumalat