keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

C.S. Lewis: Kaspianin matka maailman ääriin



C.S. Lewis: Kaspianin matka maailman ääriin, alkuteos The Voyage of the Dawn Treader, 1952, suomentanut Kyllikki Hämäläinen, Otava 1963, sivumäärä 188.

Kaspianin matka maailman ääriin jatkaa Narnian tarinoita Prinssi Kaspianista. Narnia on lumottu maa, jonka Aslan suuri leijona on luonut laululla ja jossa eläimet osaavat puhua, ja jossa asuu puiden, vesien henkiä. Maata hallitsee kuningas, joka on ihminen. Velhossa ja leijonassa Peter, Susan, Edmund ja Lucy vapauttivat yhdessä Aslanin kanssa Narnian Valkean velhon vallasta. Prinssi Kaspianissa sama nelikko kutsutaan syrjäyttämään vallananastaja Miraz. Tarinat jatkuvat ja Lucy ja Edmund saavat seurakseen Narniaan  serkkunsa Eustace Clarence Ruikun. Peter ja Susan eivät ole enää mukana. Kaspianin matkoilla koetaan uskomattomia seikkailuja, ja joudutaan moniin vaaroihin, joista selvitään. Pulmat ratkaistaan ja matkalta kuningas Kaspian löytää elämänsä naisen, josta tulee kuningattaren. Kirjassa on monta iätöntä teemaa. Tämä on ollut lapsuudesta lähtien lempikirjani, jonka vuoksi alla on pitkähkö sepustus lähinnä juonesta.

Lucy ja Edmund ihailevat serkkunsa  luona taulua, jossa on narnialainen laiva, ilkiöserkku Eustace Clarence Ruikku yllättää heidät, mutta sitten he ovat meressä, ja taulun Sarastus-laiva poimii heidät merestä, narnialaisesta merestä. Lucy ja Edmund ovat innoissaan, koska laiva on kuningas Kaspianin. Ruikku vaikeroi merisairaana ja valittaa, ja vaatii pääsyä brittien konsulaattiin. Sarastus-laivan kapteenina on Drinian, ja perämiehenä Rynelf. Tuulet ovat suotuisat, mutta Eustace valittaa ja vaatii erityiskohtelua, ja inhoaa kaikkea, mutta eniten puhuvaa hiirtä Riipitsiipiä.

Kaspian on luvannut kuninkaaksi tultuaan etsiä isänsä ystävät seitsemän lordia Revilianin, Bernin, Argozin, Mavramornin, Octesianin, Restimarin ja Ruupin jotka Miraz lähetti Yksinäisten saarteen suuntaan..

Ensimmäinen etappi on Yksinäiset saaret. Kaspian, Lucy, Edmund, Eustace ja Riipitsiip haluavat maihin Yksinäisiin saariin kuuluvassa asumattomassa Felimothissa, jossa viisikko joutuu orjakauppiaitten vangiksi. Lordi Bern ostaa Kaspianin, joka ystävystyy isänsä ystävän kanssa. Kaspian kertoo kuka on. Bern laatii ovelan taktiikan, ja saaren kuvernööri Gump laitetaan viralta, ja orjakauppa lopetetaan. Orjamarkkinoilla olleet pääsevät vapaaksi. Eustacea ei huolinut kukaan edes ilmaiseksi. Orjat olisivat päätyneet Kalormeniaan ja Telmariin. Kaspian nimittää lordi Bernin Yksinäisten saarten herttuaksi, ja olot vakiinnutetaan laillisiksi.

Yksinäisiltä saarilta lähdetään tuntematonta kohti myrskyssä. Myrskyn jälkeen makea vesi ja muona loppuvat, mutta he löytävät maata. Laivan masto on katkennut, joten laivaa pitää korjata. Eustace välttelee töitä, ja lähtee yksin saareen keskiosiin, jossa hän näkee kuolevan lohikäärmeen. Eustace menee suojaan luolaan ja hullaantuu lohikäärmeen aarteista ja oman ahneutensa vuoksi muuttuu itsekin lohikäärmeeksi. Eustacen taistelu itseään vastaan alkaa, Eustace alkaa muuttua paremmaksi ja  auttaa laivaväkeä, mutta on murheellinen, kun muut ovat lähdössä. Aslan pelastaa Eustacen, ja samalla kuorii lohikäärmeennahkan vereslihaa myöten.  Prosessi Eustacelle on kivulias, mutta parantava. Saarella selviää lordi Octesianin kohtalo, joko hän muuttui lohikäärmeeksi, tai lohikäärme söi hänet.

Retkikunta jatkaa matkaa, ja joutuu suuren merikäärmeen puristukseen. He selviävät hakkaamalla perän pois. Tämän jälkeen he tutkivat  saaren, jossa maaginen  lampi muuttaa kaiken kultaiseksi. Ihmisen heikkoutena on ahneus, mutta Aslanin  näyttäytyminen palauttaa joukkoon järjen ja sovun. Yksi lordeista on lammen pohjassa täysin kullattuna, myöhemmin ilmenee, että hän oli lordi Restimar.

Retkikunta tutkii  saaren, joka näyttää hoidetulta, jossa ei näy asukkaita, mutta äänien perusteella siellä on. Saaren näkymättömät asukkaat saartavat miehistön ja painostavat Lucyn menemään taikurin huoneeseen, lukemaan loitsukirjaa, ja muuttamaan kaikki taas näkyviksi, he olivat itse muuttaneet kaikki näkymättömäksi. Lucy menee sydän pamppaillen taikurin huoneeseen, ja selaa ihmeellistä kirjaa, ja muutaman kerran ylittää uteliaisuuden rajan, mutta lopulta tekee taian, jolla hyppelipompelit tulevat näkyviksi. Hyppelipompelit eli monopodit ovat yksijalkaisia kääpiön kokoisia hauskoja olentoja, jotka luottavat paljon johtajaansa, ja tukevat häntä lausunnoissaan, niin olemme päällikkö, niin olemme, sinäpä sen sanoit. Ainoastaan Lucy saa samankaltaista palautetta, vaikka on eri mieltä kuin johtaja. Hyppelipompelit rationalisoivat asioita tiskaamalla astiat ennen ruokailua, ja istuttavat keitettyjä perunoita maahan, heiltä ei mielikuvitus lopu. Aslan on laittanut taikuri Koriakinin paimentamaan heitä. Hyppelipompelit ovat mainioita, taikuri ehjää laivan, ja loihtii matkustetusta matkasta upean kartan, ja Kaspianin laivamatka jatkuu.

Laiva menee kohti pimeyttä, jonka he päättävät tutkia, pimeyden keskeltä he ottavat neuroottisen miesraunion joka anelee armoa, hän on lordi Ruup. Pimeydessä kaikki unet, painajaisetkin muuttuvat todeksi. Koko laiva on pimeyden, ahdistuksen ja äänien ympäröimä. Lucy rukoilee Aslania, ja hän albatrossin hahmossa  ohjaa laivan pois

Laiva rantautuu saarelle, jossa on Aslanin pöytä, tuoleilla puuttuvat kolme lordia ovat lumotussa unessa. Lordit Revilian, Mavramorn  ja Argoz ovat joutuneet sanaharkkaan, ja joku miehistä oli tarttunut kiviveitseen. Kiviveitsi oli sama jolla Valkea velho surmasi Aslanin (kirjassa Velho ja leijona, mutta Aslan nousi kuolleista). Jotta lumous raukeaa, vähintään yhden on matkattava maailman ääriin, ja jäätävä sinne, ja se on hiiri Riipitsiipin tarkoitus. Kaiken tämän selittää Ramandu, vanha mies, jolle linnut tuovat jokapäivä tulimarjan, mies on sammunut tähti Ramandu. Hänellä on kaunis tytär, jota Kaspian kosii takaisintulomatkalla, ja josta tulee kuningatar Cair Paraveliin. Ramandu selittää, että myös taikuri Koriakin on entinen tähti. joka kurinpidollisista syistä paimentaa saarella hyppelipompeleita.

Maailman äärtä kohti lähtevät kaikki paitsi Vesivelli -niminen mies, joka vanhoilla päivillään Kalormeniassa selittää matkastaan maailman ääriin. Sarastus kyntää merta ja seudut muuttuvat valoisimmiksi ja kauniimmiksi. Lopulta vesi muuttuu makeaksi, ja lapset, sekä Riipitsiip jatkavat matkaa Aslanin maahan. Kaspian haluaisi mukaan, ja saa raivokohtauksia, mutta Aslanin puhe saa hänet järkiinsä, Kaspianilla on velvollisuuksia Narnia kohtaan, ja lupaus Ramandun tyttärelle,

Kun lapset saapuvat Riipitsiipin kanssa maalle, Aslan on karitsan muotoisena, mutta muuttuu leijonaksi. Tarina päättyy Aslanin ilmoitukseen, että Lucy ja Edmund eivät enää palaa Narniaan, mutta mahdollisesti Eustace, ja niin tapahtuu seuraavassa osassa Hopeinen tuoli, jossa Kaspian on jo vanha, mutta hänen poikansa Rilian on kadonnut, ja valtaistuin on jäämässä tyhjäksi.

Kaspianin matka maailman ääriin on monipuolinen seikkailukirja, ja minusta sarjan paras teos.

****
Elokuvassa Kaspianin matka maailman ääriin Sarastus-laiva on kuvattu hyvin, yläkuvan kaltainen hieno alus. 3D-efektit toimivat suhteellisen hyvin. Tapahtumien järjestystä on muutettu, ja juoneen on ympätty minusta liikaa sivukäänteitä, esimerkiksi Vihreä sumu. Tämä on viimeinen filmi, joka on valmistunut.

*****
Clive Staples Lewis (1898 - 1963) oli Belfastissa syntynyt kirjailija, joka julkaisi romaaneja aikuisille esimerkiksi teoksen Paholaisen kirjeopisto 
Ensimmäinen Narnia -teos Velho ja leijona julkaistiin (vasta) 1950, jatko-osia, joita oli 6 julkaistiin kirja vuodessa tahtiin. Prinssi Kaspian julkaistiin toisena ja tämä kolmantena, sarjaa jatkuu kirjalla Hopeinen tuoli, jossa Kaspianin poika Rilian on kadonnut. Hevonen ja poika -teoksessa seikkaillaan Kalormeniassa, Arkkimaassa ja Narniassa.
Taikurin sisarenpoika  on kronologisesti ensimmäinen teos. 

12 kommenttia:

  1. Eustacen muuttuminen lohikäärmeeksi on melkoisen vaikuttava kohtaus. Muistan tästä kirjasta osan, mutta osa juonipaljastuksistasi lyö tyhjää muistikuvissani. Hopeisen tuolin olen osittain lukenut, mutta se oli minusta niin pelottava,että jäi muistaakseni kesken. Näin sen kyllä sitten televisiosta myöhemmin. En tiedä miksi, kun nämä kuitenkin on satua, että jotkut osat vaikuttavat niin vahvasti. Velho ja leijona -kirjasta tein kaverin kanssa nukke-esityksen iltalukion äidinkielentunnilla. Se oli hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nämä ovat ajattomia kirjoja, sarjan jatkuessa sävy muuttuu tummaksi. Hopeinen tuoli on aika pelottava

      Poista
  2. hyvä että mielikuvituksessa pääsee matkustamaan, käytiin tervehtimässä C.S. Lewis:
    http://hannelesbibliotek.blogspot.com/2018/09/vem-bjuder-pa-te.html

    VastaaPoista
  3. Olipas mielenkiintoista lukea arvostelu lapsuutesi lempikirjasta! Hassua, että vaikka luenkin paljon erilaista kirjallisuutta, niin juuri C.S. Lewisin tuotanto on jäänyt hyvin etäiseksi. Sain Narnia: Kaikki tarinat -kirjan joulahjaksi vuosia sitten ja olen aloittanut teoksen ainakin kolme kertaa - ja lopettanut aina n. 50 sivun jälkeen. Pitäisiköhän antaa Lewisille vielä yksi mahdollisuus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kirjathan vaativat oikan hetken, ehkä lapsena hain näistä sitä, että vaikeudet voitetaan ..

      Poista
  4. (mieheni tekee töitä kotona ja minun on oltava hiljaa kun hänellä puhelinkokous....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä etätyöt ja etäkokoukset ovat haastavia.

      Poista
    2. uusi sana minulle... ei ollut 1970-luvulla

      Poista
    3. Silloin oltiin konttorissa mutta nyt on internet etäsovellukset Skype, Teams, Zoom ... ja Whatts App. Katsoin nettisanakirjasta niin sen mukaan olisi Distansarbete mutta en tiedä.

      Poista
  5. Onpa kaunis tuo kansikuva! Minulla on Narnia-sarja yhtenä isona niteenä jossain. Olen aikoinaan lukenut siitä vain Velho ja Leijona -kirjan. Kiitos, että muistutit siitä tästä. Täytyykin etsiä kirja käsiin, nythän voisin sitä lukea omille lapsilleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarjan alkuosa on lapsille sopivaa. Viimeinen kirja ehkä ei. Kiitos kommentista.

      Poista