Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
perjantai 19. heinäkuuta 2019
Robert Murphy: Villihanhet kutsuvat
Robert Murphy: Villihanhet kutsuvat, alkuteos Wild Geese Calling 1966, suomennos Eila Metsänen, Otava 1972, sivumäärä 93.
Tämä kirja on luultavasti kirjoitettu lapsille ja tarkastelee kanadanhanhipariskunnan muuttoa Meksikonlahdelta pohjoiseen ja muuttoa etelään ...
Kanadanhanhi on iso hanhilintu, joka elää Pohjois-Amerikassa, siitä on erikokoisia alalajeja, tämän kirjan yksilöt painavat viitisen kiloa, lintu elää yli 10 vuotiaaksi ja jopa 20 vuotiaaksi, se on pariuskollinen.
Kirjan "päähenkilöt"ovat uros ja naaras kanadanhanhi. Hanhet oleilevat paljon rauhoitusalueilla Texasin rannikolla Meksikonlahdella. Aransasissa suojelualueella on myös trumpettikurkia, joita alueella on 17, ja kanta on ollut tuolloin 240, nyt kanta on 380 yksilöä, hyvin harvinainen ja uhanalainen lintu siis. Alueella on linnuille viljelty pelto! Ennen pohjoiseen muuttoa hanhiuros joutuu verkkoon, mutta se vain rengastetaan. Matkalla pohjoiseen on kiperiä paikkoja, erään lajitoverin lävistää ihmisen nuoli.
Pohjoisessa pesintä tuottaa kuusi munaa ja poikasta, uteliaimman tappaa minkki. Paluumuutossa uros saa luodin siipeensä, ja se joutuu nuoren pojan Danin tarhaan. Dani kiintyy hanheen, mutta hän ymmärtää, että hanhi on villieläin, ja keväällä hän päästää uroksen hanhiauran jatkoksi, jossa naaras halkoo tuulta ja heidän tarinansa jatkuu.
Kirjassa on mustavalkoisia piirrettyjä kuvia.
Kirja on suunnattu lapsille. Nykylapset näkevät Suomessakin etelän kaupungeissa sekä valkoposkihanhia että kanadanhanhia niin paljon hiekkarannoilla, nurmikoilla ja oraspelloilla, että hanhien kohtalo ei ehkä samalla tavalla heihin tehoa, kuin kirjan ilmestymisajankohtana 1970-luvun alussa.
Itse asiassa minusta hanhia on jo liikaa, tai paremminkin niiden reviiri on väärä. Nämä hanhet ovat valkoposkihanhia, ja ovat aivan kerrostalon vieressä, mutta sulautuvat aika hyvin taustaan. Monilla paikoilla on myös ulosteongelma, varsinkin kanadanhanhet pitävät hiekkarannoista, ja jätösongelma on melkoinen. Oraspelloilla hanhilauma myös nyhtää orasviljaa.
Naantalissa näitä on riesaksi asti.
Birdlife (täällä) on huolissaan merihanhikannasta, jota on verottanut metsästys, ja huonot pesimävuodet. Suomen riistakeskus viime vuonna (täällä) pitää kantaa runsaana. Kanadanhanhea saa metsästää tämän tiedotteen mukaan. Valkoposkihanhi on rauhoitettu (Suomen riistakeskuksen sivu).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirjassa on hieno kansi.
VastaaPoistaItsekin pidin kannesta. Kirjan kuvat ovat mustavalkoisia, enkä päässyt kirjan aaltopituudelle.
PoistaKansi on viehko! Hanhi luonnossa omimmillaan samoin.
VastaaPoistaMutta nämä valkoposkihanhilaumat ovat suorastaan inhottavia: Oltiin lastenlasten kanssa Korkeasaaressa ja evästaolle piti rupeaman, kun mokomat joukkovoimalla alkoivat nokkia jaloista eväitä jakamaan. Eikä liioin päässyt kesäkävelylle Kaivopuistoon, kun ei ollut saappaita jalassa...
Hieno lintu, mutta reviiri on väärä.
Poista