Reijo Mäki: Liian kaunis tyttö

Reijo Mäki: Liian kaunis tyttö, Otava 1993, Seven 2015, sivumäärä 351.


Reijo Mäen Liian kaunis tyttö jatkaa Sakari Roivas -trilogiaa, jonka avausosa oli Kruunun vasikka. Trilogian täydentää  Slussen. Tämä Liian kaunis tyttö on Roivas-trilogian ehdottomasti paras opus, jossa on hyvää juonen ja henkilöiden kehittelyä ja lopussa on syyllisen osalla yllätystä kerrakseen.

Juoni ja henkilöt
Teos alkaa kostomurhilla, joissa kaksi perhettä selvittelevät välejään ja alkaa takaa-ajo. Kirjan päähenkilö Aarne Sakari Roivas Tukholman rikospoliisin erikoisyksiköstä loukkaantuu teoksen alussa tulitaistelussa, jossa Roivas itse ampuu virka-aseellaan sig sauerilla  itsepuolustukseksi murhasta epäillyn miehen. Asiaa on tärkeänä sivujuonteena, sillä Roivas joutuu sairaslomalle ja tapaa ampumansa henkilön serkun, jolta saa myös tietoja tarinan loppuvaiheissa.

Roivas on Ingrid-vaimostaan eronnut suomalaistaustainen yksinäinen mies. Hänen työkavereitaan ovat poliisiläppää heittävä Ronny Bood, naisista pitävä ja tippuritartunnastaan puhuva naimisissa oleva Flavio Santarella. Sakari Roivas on Inter Milanin fani. Hän kuuluu intomieliseen kerhoon, joka ihannoi joukkuetta. Mäki on tässä konsultoinut Jukka Pakkasta. Internazionale Milanon fanikuntaan kuuluva Fausto di Moro on ammuttu teloitustyyliin. Murhaa alkaa tutkia toinen osasto, ja siellä Staffan Gunnmo, joka on hyvinkin karski poliisi. Toisaalta Roivas tuntee di Moron perheen ja lupaa äidille selvittää murhaajan. Kirja koostuukin sekä poliisin virallisista tutkimuksista että Roivaksen selvittelyistä. Roivas tonkii vainajan elämää, hän on ollut avioitumassa suomalaisen Rinkebyssä asuvan Laura Mattilan kanssa. Tätä aikaisemmin hän on käynyt huorissa tai paremminkin huorassa eli juoneen kytkeytyy nimen mukainen liian kaunis tyttö eli Krysztyna, puolalainen ammatinharjoittaja. Hän on ruotsalaisittain Stina Hermansson. Roivas löytää hänet baarista ja suhde alkaa henkisellä tasolla, mutta syvenee pian fyysiseksi sänkyilyksi. Kirjassa ilotyttöjen maailmaa pöyhitään paljonkin, kun tapahtuu toinen murha, ja Stina katoaa, Roivas pöyhii prostituution kuonakasaa. Mäki yllättävää kyllä käsittelee aihetta sangen hyvin, joskaan en itse usko näihin Pretty Woman -tarinoihin, eli huorasta häihin -satuihin. Mäen dekkarit eivät koskaan pääty hyvin, eikä Roivaksen rakkauselämä nytkään jatku, vaan loppu on yllättävä ja traaginen.

Dekkarina tämä on minusta Mäen parhaimpia. Murhaajan saattaa aavistaa, ja hän on mukana monessa käänteessä. Tutkimuksia on riittävästi, ja miljöö on kuvattu hyvin. Huorien maailman lait on myös esitetty hyvin, aina olet vaarassa, parittajat pitävät huoria alistettuina orjina, siksikään en usko näihin Pretty Woman -juttuihin. Minusta huoraongelmaan olisi yksinkertainen ratkaisu, jos kukaan ei ostaisi palveluja, ei tarvittaisi myyjiäkään. Monessa kirjassa tai filmissä on asenne, että huora on kuin vaatemyyjä, ja avioauvo onnistuu huorailun jälkeen ja mikä vielä pahempaa, että normaalia ostaa huoran häpyä, eikä se vahingoita naista. Tässä kirjassa ei minusta ole sitä asennetta, vaikka Roivas rakastuukin Stinaan. Mäki kyllä tunnistaa ongelman, eikä päätös ole onnellinen. Mäki käsittelee myöskin Marilynin (ei Monroe) tarinan minusta ajankohtaan nähden (vuosi 1993) hyvinkin tahdikkaasti.

Liian kaunis tyttö  on omassa lajityypissään hyvin kirjoitettu dekkari, jossa tarinan jänne kestää ja henkilöt on hyvin esitelty ja motivoitu. Tässä on hyvin vähän juoppojen mongerrusta, sillä Roivas on pistänyt korkin kiinni. Minusta tämä on yksi parhaita Mäen kirjoista.

Kirjasähkökäyrässäkin on arvioitu hyväksi tämä  Liian kaunis tyttö

***

Reijo Mäki (s. 1958) on isojen painosten kirjailja ja yhteiskuntamme avokätinen tuloveronmaksaja. Vares-sarja on hänen tavaramerkkinsä. 

Reijo Mäen esikoisteos on Enkelipölyä.

Luettelo Reijo Mäen Vareksista, ja tarinaa Varesten maisemista on täällä.

Mäki on kirjoittanut muutakin:

Roivas-sarja.
1. Kruunun vasikan TÄÄLLÄ
2. Liian kauniin tytön TÄÄLLÄ
3. Slussenin TÄÄLLÄ.
Rahan kääntöpiiri TÄÄLLÄ

Reijon Mäen scifi: Tatuoitu taivas, 1996