keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Arvid Järnefelt: Isänmaa



Arvid Järnefelt: Isänmaa, 1893 - 1894

Isänmaa -romaani kuvaa Suomen henkistä ja aineellista tilaa 1800-luvun lopussa. Taivalkoskella alkaa teollistuminen, kun Niemelän talo myydään nousukkaalle, epämääräisillä metsäkaupoilla rikastuneelle karkealle miehelle. Niemelän uutena isäntänä hän siistii tapansa, ja alkaa ohjailla kunnan asioita. Kylän vanhin maatalo Vuorela katsoo karsaasti uudistuksia. Vuorelaan syntyy Heikki-poika, ja talossa varttuu kasvattityttö Liisa. Rovasti saa Vuorelan isännän ymmärtämään sivistyksen merkityksen ja Heikki lähetetään Helsinkiin, missä Heikki saa isänmaallisen kipinän ylioppilaiden riennoissa, mutta isä kutsuu hänet maalle kylvötöihin. Heikki tuntee haikeutta lähdön vuoksi. Hän tuntee olonsa yksinäiseksi maalla, mutta työn kautta kotiutuu maalle. Ylioppilastoverit tulevat maalle tapaamaan Heikkiä. He luulevat, että Heikki viihtyy maalla Liisan vuoksi. Mukana ollut neiti Fanny vaikuttaa Heikkiin ihastuneelta. Heikki on täysikäinen ja palaa Helsinkiin. Rovasti haluaa hänestä kylän uutta pappia. Jo junamatkalla Heikki huomaa, että isänmaallinen huuma on alkanut haihtua. Heikki on ihastunut Fannyyn ja toimii perheen kotiopettajana. Fanny kuitenkin antaa Heikille rukkaset. Heikki pohtii jopa itsemurhaa, mutta väittelee tohtoriksi ja pääsee ujoudestaan. Helsingissä Fanny tulee puolitiehen vastaan. Taivakoskella Heikin isä on kuollut ja tila on annettu syytingillä Juholle, joka on avioitunut Liisan kanssa. Heillä on pikku-Heikki, jonka aikovat lähettää Helsinkiin. Iso-Heikki tuntee haikeutta, mutta lahjoittaa tilan avioparille ja suuntaa Helsinkiin täynnä rakkautta Isänmaata ja Fannya kohtaan.

Isänmaa -romaanin keskiöissä on suomalaisuuden kasvu snellmanilaisessa ja hegeliläisessä hengessä. Snellmanin ajatuksissa oli paljon Hegeliltä imettyä. J.V Snellmanin aikaansaannosta oli Suomen markan käyttöönotto, sekä kielisäädös, jolla suomi otettiin ruotsin rinnalle käyttöön virallisissa yhteyksissä.

Isänmaa -romaania voi verrata Leo Tolstoin teosten maanomistajiin Sodan ja Rauhan Nikolai Rostoviin ja  Anna Kareninan Konstantin Leviniin, joka  löytää kutsumuksensa työn kautta, sitä mitä Heikkikin yrittää. Konstantin Levin avioituu rakastamansa naisen kanssa ja jää maalle toisin kuin Heikki, joka suuntaa kaupunkiin naisen ja aatteen perään. Tolstoi päätyyy Järnefeltin ratkaisuun vasta  Ylösnousemus -kirjassa (1899) Nehljudov lahjoittaa maansa, kuten Heikki tässä kirjassa Juholle ja Liisalle, ja lähtee pois mahdollisesti Fanny-neidin luo?

Teos on hyvä kuvaus 1800-luvun lopun ylioppilaselämästä ja oman isänmaan rakkauden noususta. Kokouksia on kuvattu osuvasti kuten juominkejakin. Ajan keksinnöt kuten sähkölamppu ja puhelin on kuvattu hyvin.

Arvid Järnefeltin Isänmaa- teos päättyy hienosti Heikki tajuaa valistustehtävänsä isänmaalle ja kielelle, eikä ylistystä Jumalalle unohdeta:

Ja palajaahan Heikki! Hän on valmis taas työhön,—työhön niille, jotka häntä tarvitsevat, valmis antamaan kaiken, mitä hänessä on parasta, mitä hänessä on hienointa, mitä hänessä on syvintä omaa,—tälle armaalle kotikansalle, tälle kotoiselle isänmaalle.

Ja riemu täyttää sydämen. Kiuruna kohoaa mieli ylistystä purkamaan. Ylistystä siitä, että on äärettömän paljon rakkauden kohdetta. Ylistystä Jumalalle, joka nähtyään, etteivät meidän ahtaat sielumme ulotu koko hänen ihanaa maailmaansa käsittämään, on siitä erottanut osan isänmaaksemme ja antanut sille oman kotikielen ja sen honkiin puhaltanut oman henkemme humun.


Teoksessa käsitellään paljon vierauden tunnetta, ja Heikin itsensä etsintää.  Heikki on lapsena ollessaan kiteyttänyt olennaisen, jonka aikuisena oivaltaa:
- Elämä on sitä, että pitää tehdä itsensä tarpeelliseksi, ja onni on tieto siitä, että on tarpeellinen -.

Arvid Järnefeltin Isänmaa on nationalismin noustessa hieno teos, se kuvaa isänmaan rakkautta, ei lainkaan vastakkain asettelua vaan rakkautta ja harmoniaa, ja itsensä löytämistä.
***
Arvid Järnefelt (16.11.1861 - 27.11.1932) oli suomalainen kirjailija, varatuomari koulutukseltaan. Järnefelt oli alkuun fennomaani, ja myöhemmin omaksui tolstoilaisia aatteita. Vaikka Isänmaa oli hänen ensimmäinen teoksensa, se on yksi merkittävämpiä. Arvid Järnefelt syntyi 155 vuotta sitten.

14 kommenttia:

  1. Joo, tässä romaanissa ei olla lähdössä mihinkään vastarintaan. Kuudennen luvun alussa isänmaallisuuskin näyttää uinahtaneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta usein ne jotka syttyvät uuteen sammuvat myöskin. Isänmaallisuus on kuitenkin aatteena lulltavasti kuitenkin aika lujassa, ja sen yksi ulottuvuus on natiolalismi. Toinen mistä ihmiset ovat kiinnostuneita on omat sukujuuret...

      Poista
  2. Tämä teos on minulla hyllyssä odottamassa lukuvuoroaan. Ehkä itsenäisyyspäivä olisi hyvä hetki avata teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kaunis teos, ja postimerkki yllä on julkaistu vuonna 1961 (luullakseni), silloin Arvid Järnefeltin syntymästä oli kulunut 100 vuotta

      Poista
    2. Postimerkki on tuttu, sillä keräilen yhtenä aiheena kirjailijoita kuvaavia postimerkkejä. :)

      Poista
    3. Ahaa, olen alkanut ottaa talteen postimerkkejä (olisi muuten mennyt paperinkeräykseen) ja tämäkin on sellainen.

      Poista
  3. niin, mies syntyi Pietarissa ja kirjoitti Isänmaa 1893

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terävä havainto Pulkkala kuului Pietariin, kirjoitusvuodeksi on tosiaan wikipediassa merkitty 1893:ksi, mutta Gutenbergissä, josta sen luin oli merkitty 1893 - 1894, jota merkintää noudatin.

      Poista
    2. (mä ajattelin et Isänmaa iso sana kun sitä ei oikeestaan ollu...)

      Poista
    3. Suomenkielessä juhlat kirjoitetaan pienellä, mutta minusta Isänmaan saa kirjoittaa isolla, jos haluaa, emme käy enää koulua. Itse kirjoitan sanoja Isolla, jos käsitän ne erisnimiksi :)

      Poista
  4. hänen kirjojahan uusiksi paljon: https://www.adlibris.com/se/sok?q=arvid+j%C3%A4rnefelt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja on tosiaan tarjolla, ja hienoa, että on.Järnefeltin yksi veli oli taidemaalari Eero ja toinen säveltäjä Armas ja sisar Sibeliuksen vaimo Aino

      Poista
  5. nationalismi vaarallista, jos pitää toiset ulkopuolella, niin kuin Trump

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nationalismi voi tosiaan olla vaarallista, jos aletaan häätämään esim. vähemmistöryhmiä pois, tai yritetään laajentua toisten kustannuksella.

      Poista