sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Frances Hodgson Burnett: Pikku lordi



Frances Hodgson Burnett: Pikku lordi, Little Lord Fauntleroy 1886, suomentanut Helmi Krohn, kuvittanut Poika Vesanto, Otava 1956, sivumäärä 253.

Frances Hodgson Burnettin Pikku lordi on ihastuttava ja ajaton lastenkirja, jota voin vilpittömästi suositella lapsille ja lapsenmielisille.

Juoni ja henkilöt
Seitsenvuotias Cedric Errol asuu New Yorkissa orvon kauniin äitinsä kanssa. Cedric on avoin ja viehättävä pikkuvanha poika, hänellä on paljon ystäviä kenkänkiillottaja Dick Tipton ja Omenamummo. Dick kiillottaa kenkiä kadulla, ja on yritteliäs ihminen, mutta kärsii liikekumppaninsa Jaken petollisuudesta. Omenamummo myy taivasalla omenoita. Cedric on varsin köyhästä kodista.

Cedricin "paras ystävä" Dickin lisäksi on sekatavarakauppias Silas Hobbs, jonka kanssa Cedric keskustelee päivänpolitiikasta. Hobbs on hyvin amerikkalainen ja halveksii Englannin aatelisia. Cedricin isoisä on juuri englantilainen aatelinen Dorincourtin kreivi. Cedricin isä on kuollut, kun poika on ollut pieni, Cedricin isä on avioiduttuaan amerikkalaisen taviksen kanssa polttanut sillat aateliseen sukuunsa. Koska isoisän muut pojat ovat kuolleet lapsettomina, haetaan Cedric Englantiin aateliskartanoon oppiin. Cedric eli lordi Fauntleroy joutuu hyvästelemään vanhat ystävänsä, ja tekee heidän elonsa helpommaksi. Hän antaa rahaa Dickille, jotta hän pystyy lunastamaan liikekumppaninsa pois ja ostamaan uudet kiillotusharjat. Omenamummolle hän ostaa teltan, ja Bridgetiä, jonka mies Mikael on sairas ja jonka 12 lasta kärsii puutetta, hän avittaa 25 dollarilla, mikä tuolloin oli paljon rahaa.

Englannissa vanha kyyninen kreivi, sairaalloinen valittaja kohtaa Cedricin, joka on avoin ja optimistinen lapsi ja ajattelee kaikista ja kaikesta hyvää. Cedric selviää myös Englannissa. Vanha kärttyinen kreivikin unohtaa luuvalonsa, kun Cedric selittää baseballin saloja ja he pelaavat lautapelejä. Kreivi opastaa Cedriciä kriketin maailmaan. Kaikki menee hyvin, mutta Cedricin äidin kanssa kärttykreivi ei suostu puhumaan. Äiti ei pääse kartanoon asustamaan, mutta rouva Erroll hurmaa paikkakuntalaiset uurastamalla koko kylän hyväksi.

Käännekohta sattuu yllättävän myöhään, kun eräs katunainen väittää olevansa kärttykreivin toisen pojan vaimo ja synnyttäneensä tälle pojan, jolle vaatii lordin oikeuksia.

Cedric ja hänen äitinsä ei ole millänsäkään käänteestä, sen sijaan kreivi ja tiedon saaneet Hobbs ja Dick ovat. Huikeittein käänteiden jälkeen selviää, että katunainen on Dickin veljen Benjaminin hullu ja hurja vaimo Minna (alkukielelläkin naisen nimi on MINNA), ja lapsi on Benjaminin...

Kirjan aatemaailmaan voi pääosin yhtyä. Köyhiä ja kipeitä  pitää auttaa, työläiset ovat hienoja ihmisiä. Kirjassa paljon korostetaan Errollin kaunista ulkonäköä, hänen ruumiinsa muotoa ja ulkoista kauneutta. Ne köyhät, joille rahaa annetaan, eivät ole kerjäläisiä, vaan yrittäjiä ja työntekijöitä, kuten kengänkiillottaja tai muurari. Kirjasta välittyy rivien välistä näkemys, että toimettomat eivät tarvitse avustusta.

Henkilöiden kirjoitustaidosta revitään myös huumoria, tässä englanniksi Cedricin kirje Hobbsille, pitää huomata vain se seikka, että Cedric on vasta seitsemän, eikä hän ole käynyt koulua, joten kuinka moni seitsenvuotias pystyy edes kirjoittamaan näin pitkän kirjeen?

"I write this in a great hury becaus i have something curous to tell you i know you will be very mutch suprised my dear frend when i tel you. It is all a mistake and i am not a lord and i shall not have to be an earl there is a lady whitch was marid to my uncle bevis who is dead and she has a little boy and he is lord fauntleroy becaus that is the way it is in England the earls eldest sons little boy is the earl if every body else is dead i mean if his farther and grandfarther are dead my grandfarther is not dead but my uncle bevis is and so his boy is lord Fauntleroy and i am not becaus my papa was the youngest son and my name is Cedric Errol like it was when i was in New York and all the things will belong to the other boy i thought at first i should have to give him my pony and cart but my grandfarther says i need not my grandfarther is very sorry and i think he does not like the lady but preaps he thinks dearest and i are sorry because i shall not be an earl i would like to be an earl now better than i thout i would at first becaus this is a beautifle castle and i like every body so and when you are rich you can do so many things i am not rich now becaus when your papa is only the youngest son he is not very rich i am going to learn to work so that i can take care of dearest i have been asking Wilkins about grooming horses preaps i might be a groom or a coachman. The lady brought her little boy to the castle and my grandfarther and Mr. Havisham talked to her i think she was angry she talked loud and my grandfarther was angry too i never saw him angry before i wish it did not make them all mad i thort i would tell you and Dick right away becaus you would be intrusted so no more at present with love from

your old frend

CEDRIC ERROL (Not lord Fauntleroy).


Loppu hyvin kaikki hyvin
Kunnon lastenkirjan tapaan tarinaan räätälöidään onnellinen loppu eli Cedric on lordi, Hobbs perustaa kaupan Englantiin, Dick saa kunnon koulutuksen ja Benjamin ja lapsi ovat onnellisesti Kaliforniassa, minne Dick myös suuntaa.

****
Frances Hodgson Burnett (1849 - 1924) oli englantilainen kirjailija, Pikku lordi oli hänen ensimmäinen lastenkirjansa ja se oli iso menestys. Minusta se sopii lapselle edelleen varsin hyvin ja miksei kyyniselle kirjabloggaajallekin. Ihastuttava kirja.
Olen blogannut hänen kirjoistaan
Pikku prinsessa
Salainen puutarha
Näistäkin jopa kyyninen kirjabloggari pitää.

14 kommenttia:

  1. Olen lukenut tämän kirjan, tosin se versio taisi olla lyhennetty. Olisi mukava verestää lukukokemusta. Pikku lOrdi Fauntleroihin on viitattu muun muassa Kahden kerroksen väkeä -televisiosarjassa (siinä alkuperäisessä) ja muun muassa kirjassa, jonka taannoin luin: Ibbotsonin virta vie viidakkoon, jossa teoksella oli juonen kanssa hyvin merkittävä rooli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika moni käännös on lyhennös, mutta englanniksi löytyy kokonaan. Tämä on monen klassikkonuorten ja lasten kirjan riesa, kuten on useasti havaittu.
      Ihastuttava teos.
      Kitos kommentista :)

      Poista
  2. Luin tätä lapsena (samoin kuin noita paria muuta Burnettin kirjaa), ja muistelen pitäneeni kirjasta. Juonikuvaus soittaa silti vain etäisesti kelloja, mutta ainakin omenamummo kuulostaa tutulta. :) Pitäisipä lukea tämä siis uudelleen. Nämä klassikkot ovat niin erilaisia kuin monet nykyajan lasten/nuortenkirjat, mutta aikansa lapsia nämä tietysti ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tässä on kyllä nykyaikaankin rakennuspalikoita,optimistinen asenne, avuliaisuus sekä yritteliäisyys. Ennen oli orpoutta enemmän nykyään on ehkä muuten rikkonaisempaa perheverkostoa. ...
      Kiitos kommentista :)

      Poista
  3. ihana, äitiltä löytyi tämä suomeksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Mainitsit muistaakseni Burnetin bloggauksissakin. Wikipedian mukaan tästä on tehty laadukas filmi 1936.

      Poista
    2. Shirley Temple pääosissa Burnettin Pikku prinsessa (1909), jos ei äidiltä löydy niin keräilen kirppiksestä eurolla näitä vanhoja lastenkirjoja - suomeksi löysin sen kirjaston ilmais-laatikosta!
      http://hannelesbibliotek.blogspot.se/2010/09/ett-litet-fynd.html

      Poista
    3. Minulla on sivistyksessäni Sirley Templen kokoinen aukko (ja paljon muuta :). Tiedän, että hän oli lapsinäyttelijä ja muistaakseni aikuisena diplomaatti, mutta yhtään filmiä en ole katsonut. Burnettiin olen tutustunut vaimon kirjojen kautta.

      Poista
    4. Pikku Prinsessa on kyllä hauska kirja ja Shirley valloittava lapsinäyttelijä. Shirleyn Pikku Prinsessa taas on "vesitetty" versio Pikku Prinsessasta, koska loppuratkaisu ei mene kirjan mukaisesti.

      Poista
    5. Kiitos Aino:)
      Googlasin ja muistini pelasi, Shirley Temple oli politiikassa ja Ghanassa ja Tsekkoslovakiassa surlähettilänä. Elokuvaura vaikka loppuikin nuorena on vaikuttavan pitkä. Pitää olla tarkka ja katsoa, kun Templeä tulee telkkarista. Temple kuoli vuonna 2014.

      Poista
  4. Burnettin kirjat ovat ihastuttavia, tämä ja muut. Viimeisestä lukukerrasta on tosin aikaa, ja ehkä siitä syystä jotenkin linkitän nämä yhteen Montgomeryn tyttökirjojen kanssa.

    VastaaPoista
  5. Hei Jokke pitkästä aikaa! Olipa mukava lukea postauksesi ihastuttavasta Pikku lordista. Kirja herätti ilmestyessään ns. fanikulttuurin. Vanhemmat pukivat poikiaan samettipukuihin ja valkoisiin pitsikauluksiin Cedricin tavoin. Lisäksi valmistettiin Lordi Fauntleroy-leluja, kirjepaperia ja suklaata mm. Cedriciä siispä ihannoitiin ja fanitettiin 1800-luvulla. Hih!

    p.s. Olen taas palannut blogielämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa takaisin :)

      Fanikulttuuri on siis vanhaa perua, mutta esikuva on ollut kyllä hyvä :)

      Poista