tiistai 22. maaliskuuta 2016

George Orwell: Eläinten vallankumous



George Orwell: Eläinten vallankumous, Animal Farm 1945, suomentanut Panu Pekkanen, WSOY Bon-pokkari, sivumäärä 126.

Orwellin Eläinten vallankumous kertoo Willingdonin Kartanossa tapahtuvasta eläinten vallankumouksesta. Juoni lyhyesti: kaikki alkaa siitossika Majurin näkemästä unesta, missä eläimet tekevät vallankumouksen. Majuri kuolee kolme yötä myöhemmin, mutta aate alkaa elää. Siitossiat Napoleon ja Lumipallo kehittävät vallankumouksen teoriaa ja Vinku-sika selittää sitä eläimille. Alusta alkaen epäilijät vaiennetaan, ensin selittämällä ja vesittämällä, myöhemmin lopullisesti. Kun kartanon omistaja Jones ryypiskelee, eläimet ottavat vallan väkivalloin. Siat ovat opetelleet lukemaan ja kirjoittamaan. Osa muistakin eläimistä opettelee lukemaan tai osaa lukea.

Eläimet laativat Seitsemän sääntöä, jotka ovat sivulla 28:
1. Jokainen kahdella jalalla kulkeva on vihollinen
2. Jokainen neljällä jalalla kulkeva tai siivekäs on ystävä
3. Yhdenkään eläimen ei pidä käyttää vaatteita
4. Yhdenkään eläimen ei pidä nukkua vuoteessa
5. Yhdenkään eläimen ei pidä juoda alkoholia
6. Yhdenkään eläimen ei pidä tappaa toista eläintä
7. Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia

Tarina etenee, ja kaikkia näitä sääntöjä rikotaan tai muutetaan, viimeistäkin, lopulta on muodossa  "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkin eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". s.120

Tätä ennen kaikkia muita sääntöjä on muutettu. Alkuun Napoleon ja Lumipallo ovat tasavahvoja. Lumipallo haluaa rakentaa tuulimyllyn, johon on tehnyt suunnitelmat. Tuulimylly tuottaisi sähköä.Napoleon vastustaa aina Lumipallon ideoita, myös tuulimyllyä. Lopulta tuulimyllystä äänestetään, Napoleon voittaa äänestyksen ja voittaja karkoittaa Lumipallon, josta  tulee luokkavihollinen, jonka syytä on kaikki, myös historia uudelleen määritetään. Napoleon alkaa lopulta rakennuttaa tuulimyllyä, jonka väitti omaksi ideakseen. Tuulimylly hajoaa pari kertaa ja on lopulta erilainen kuin suunniteltiin, ei tuota sähköä. Eläimet venyvät, kaikki lupaukset petetään, mutta Vinku selittää tilanteen aina Lumipallon tai ihmisten johtamien naapuritilojen syyksi. Siat tekevät itsestään tasa-arvoisempia, juovat maidot, syövät parhaat ruuat, alkavat juopotella, muuttavat kartanoon, nukkuvat sängyissä, käyttävät vaatteita ja alkavat kävellä kahdella jalalla, ja veljeillä ihmisten kanssa. Napoleon muuttaa sääntöjä, ja Vinku selittää asiat uudestaan. Koirat vartioivat, toisinajattelijat teloitetaan, ensin he  saavat tunnustaa olleensa joko Lumipallon tai jonkun muun agentti. Eläimet raatavat yhä enemmän ja olot kurjistuvat. Lopussa Eläintila -nimikin muutetaan takaisin Kartanoksi. Napoleonia ei enää erota ihmisestä.

Orwell on onnistunut rakentamaan teokseensa hyviä henkilöhahmoja. Mollie-tamma on ihastunut värikkäisiin rusetteihin ja sokeriin, joita ei ole luvassa. Tämä toisinajattelija onnistuu  loikkaamaan takaisin vaunuhevoseksi. Mooses-korppi kuuluu myös toisinajattelijoihin, se selittää kuoleman jälkeisestä Sokeritoppavuoresta. Vallankumoukselliset hylkäävät tämän teorian. Vallankumouksellisen työn raatajia ovat työhevoset Apila ja Jysky. Jysky on kovin työntekijä, ja hän raataa itsensä "hengiltä". Napoleon myy Jyskyn teurastajalle, kun Jysky ei enää pysty työhön. Virallisen selityksen mukaan Jysky kuoli laadukkaassa eläinsairaalassa. Vain älykkäimmät eläimet oppivat lukemaan, Apila ja Jysky ei, mutta vallankumouksesta irrallaan oleva Benjamin-aasi oppi. Hänen kauttaan havainnoidaan Seitsemän säännön muuttumista. Kun siat opettelevat kävelemään kahdella jalalla, niin sääntö muuttuu Neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa parempi. Jatkuva viinan kittaaminen mahdollistuu säännöllä  Yhdenkään eläimen ei pidä juoda alkoholia ylenmäärin. Kuolemantuomio mahdollistuu säännöllä Tappaa ei saa ilman syytä.

Kurilinja kurjistaa. Kun Napoleon munii, saavat kanat munia lisää, sillä tila tarvitsee valuuttaa. Kun kanat menevät munimislakkoon, lakkokanat surmataan.

Vaikka kirja on näennäisen hauska ja kevyt ja juoni yksinkertainen, niin se on varsin rankka, mutta valitettavan osuva kuvaus monenkin vallankumouksen kulusta ja siten erittäin raskas teos. Syy vaikeuksiin on aina Lumipallon tai syy on osaksi ulkovaltojen, joiden kanssa Lumipallo on vehkeillyt. Tilan säännöt ovat "joustavia" ja tilannesidonnaisia". Diktatuurissa kaikki tapahtuu diktaattorin ruoskan heilutusten mukaan. Näen vuoden 2012 nobelisti Mo Yanin teoksen Seitsemän elämääni osassa Ilakoiva sika jotain samaa kuin tässä porsastelussa. Tätä on verrattu eräisiin vallankumouksiin 1900-luvulla, mutta näen tässä paljon yleisemmänkin mekanismin. Valta rappeuttaa moraalin, yksinvalta tuhoaa sen, tämä on universaali ongelma. Teoksen teemat eli valta, vallan rappeuttava vaikutus, vallankumous, diktatuuri ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia.

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat kuitenkin se paras ihmisen keksimistä päätöksentekojärjestelmistä, Rasismi on väärin (nyt on rasismin vastainen viikko), mutta pelkillä tasa-arvolauseilla yhdenvertaisuus ei onnistu tarvitaan aitoa keskustelua. Tasa-arvo pitää toteutua kaikissa yhteyksissä.

George Orwellin Eläinten vallankumous näyttää pelottavan yksinkertaisesti vallankumouksen alistavat lait ja vallan tuhoavuuden.
*****
George Orwell eli Eric Arthur Blair syntyi vuonna 1903 Bengalissa Intiassa. Orwellin isä oli siirtomaavirkamies. George Orwell osallistui Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella, mutta pääsi liukenemaan sodasta ja oli toisen maailmansodan aikana BBC:ssä. Teoksen alussa on Martti Montosen valaiseva esittely Orwellista.  Orwell meni Espanjaan idealistina, tuli realistina pois, toisen maailmansodan jälkeen hän lienee ollut jo kypsä kyynikko. Orwell kuoli 1950 Lontoossa.

George Orwellin hyytävästä teoksesta Vuonna 1984 on bloggaus TÄÄLLÄ.

2 kommenttia: