sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Agatha Christie: Hiirenloukku


Agatha Christie: Hiirenloukku, kahdeksan rikoskertomusta, alkuteos Three Blind Mice and Other Stories. wsoy 1977. Kokonaismitta on 224 sivua.

Kolme sokeaa hiirtä myös nimellä Hiirenloukku, suomentanut Kirsti Kattelus on alkujaan kuunnelma ja näytelmä, mutta jonka Agatha Christie kirjoitti pitkäksi novelliksi, sen mitta on 84 sivua ja dekkariversio julkaistiin Englannissa vasta Agatha Christien (1890 - 1976) kuoltua.

Hiirenloukku -tarina tapahtuu toisen maailman sodan jälkeen Monkswell Manorin täysihoitolassa. Toisaalla kuullaan, että rouva Lyon murhattu raa'asti, ja murhaaja viheltänyt Kolme sokeaa hiirtä -sävelmää. Sävelmä ja loru nousevat monesti esille.

Poliisi edistyy tutkimuksissaan ja murhaajalta pudonneessa muistikirjassa on täysihoitolan osoite. Epäilykset tulevasta uhrista ja tekijästä kohdistuvat täysihoitolan asukkaisiin ja henkilökuntaan. Täysihoitolaa pitää pariskunta Molly ja Giles Davis. Vieraat ovat nuori neuroottinen arkkitehti Christopher Wran, rouva Boyle, jonka valtiolta vapautuvaa taloa korjataan. Rouva ruikuttaa kaikesta. Vieraana ovat myös majuri Metcalf ja itseään meikannut Paravicini.

Täysihoitola on lumen saartama. Ylietsivä Trottier tulee suksilla paikalle. Etsivän mukaan murhattu rouva Lyon oli todellisuudessa vastuussa erään sijoitetun lapsen kaltoinkohtelusta ja kuolemasta. Pian katkeavat puhelinlinjatkin. Kun toinen uhri löytyy kuristettuna, alkaa paniikki, sillä laulun pätkästä päätellään, että uhreja tulee kolme.

Hiirenloukku on yllättävä tarina, jossa on traaginen motiivi. Näytelmässä henkilöt ovat riittävän omaperäisiä, ja jotkut kohtaukset ovat näyttämöllä ehkä hauskojakin. Loppu on onnellinen, kun Molly saa eräältä tarinan henkilöltä lihaa ja nylonsukkia, henkilö on mustanpörssin kauppias. Molly iloitsee tavarasta niin, että kakku pääsee palamaan.

*****
Kirjassa Neiti Marple seikkailee tarinoissa: Mittanauhamurha, Täydellisen palvelijan tarina sekä Talonmiehen tapaus.

Mittanauhamurha kertoo murhan tekotavan. Neiti Marple päättelee tekijän ja motiivin, joka on kateus. Nainen murhaa vanhan rikoskumppaninsa rouva Spenlow'n kateudesta. Koska rouvalta on tulossa iso perintö, miestä joka on houkuteltu puhelinsoitolla pois kotoa, epäillään.

Täydellisen palvelijan tarinassa neiti Marple puhdistaa varkaudesta epäillyn palvelijan maineen ja samalla oikea jää kiinni.

Talonmiehen tapaus on erittäin kiinnostava, siksi, että tohtori Haydockin tarina sisältää Ikiyön aihion. Neiti Marple on masentunut, Haydock hoitaa flunssaa ja antaa kirjoittamansa tarinan. Siinä rikastunut Harry Laxton saapuu kotipaikkakunnalleen ulkomaalailta tuomansa Louise vaimon kanssa, Heti alkaa kylä noita-akka Murgatroyd pelotella ja luoda pahoja enteitä. Tarinassa Louise  putoaa hevosen selästä ... Tämä samanlainen tarina on Christielle tyypillinen, lavastettuja enteitä, riitoja, ja mahdollisesti liittolaismurha.

Hercule Poirot seikkailee tarinoissa  Huoneisto neljännessä kerroksessa, Johnnie Wawerlyn seikkailu sekä Kaksi tusinaa mustarastasta

Huoneisto neljännessä kerroksessa tiivistää tilanteen. Nainen on murhattu neljännessä kerroksessa. Hercule Poirot asuu talossa yllättäen nimellä O'Connor, ei varmaankaan muistuta normi-irlantilaista. Lisäksi Poirot huijaa varsin ovelalla ja hieman moraalittomalla tavalla murhaajaa. Tarinan eräs henkilö on Donovan Bailey. Hänen tosielämänsä kaima juoksi Kanadan väreissä pikamatkoja. Tästä tarinasta on tehty jakso tv-sarjaan.

Johnnie Wawerlyn seikkailu on lapsen kidnappaustarina, jossa Poirot'n tuntosarvet paljastavat rikoksen "lähipiiristä". Kunnon puhuttelu saa asiat tolalle. Lunnasvaatimus on peräti 50 000 puntaa. Tästä on tehty jakso tv-sarjaan eli "Johnnien seikkailu".

Kaksi tusinaa mustarastasta -tarinassa ollaan kulinaristissa nautinnoissa. Poirot syö merianturaa ja kalkkunaa ja kastanjoita. Eräs ravintolan asiakas on kuollut. Poirot päättelee vatsalaukun sisällöstä ja hampaista valheellisen kuolinajan ja itseasiassa murhan ja tekijän. Murhaajan narautti makunautinnot, hän piti liikaa karhunvatukkapiiraasta.
Tästä on tehty jakso tv-sarjaan, joskin murhan uhrista on tehty taiteilija, jakson nimi on Neljäkolmatta mustarastasta, jaksossa on mukana Japp ja Hastings.
Tarinan nimi viittaa englantilaiseen lastenloruun Sing a Song of Sixpence, mistä lorusta on otettu idea myös Christien dekkariin Salaperäiset rukiinjyvät. Avaan 5.11.2015 enemmän tätä lorua, Salaperäisten rukiinjyvien kohdalta. Salapoliisina siinä on neiti Marple.

Viimeinen tarina Lemmen salapoliisit on herra Quin -kertomus. Sir James Dwighton on murhattu. Epäilykset kohdistuvat Paul Delanque'hen, jonka vainaja heitti kartanostaan, koska "tapasi miehen arvattavasti rakastelemasta hänen vaimoaan". Vainaja oli jäänyt Venus-patsaan alle. Tässä tarinassa on siirretty kelloja ja on yritetty sumentaa rikoksen tekoaikaa ja näin hankkia alibeja, näppärä tarina. Tarina alkaa eversti Melrosen luota, joka on alueen poliisipäällikkö. Hänen luonaan on herra Satterthwaite joka on sekä ranskalaisen keittiön, naisten vaatteiden ja skandaalien erikoistuntija. Kuten muissakin herra Quin tarinoissa, Harley Quin putkahtaa seikkailuun yllättäen, tässä autosta, johon Melrose törmää. Harley Quin kuvastuu ruudullisissa vaatteissa. Herra Quin toimii katalyytin tavoin ja Satterthwaite löytää hajotetun golf-kellon lasin takasta, joka lasi on yksi päätodiste, Lemmen salapoliisit on erinomainen päättötarina, jonka murhasuunnitelma on varsin näppärä.

Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit Vanha Hyvä aikani bloggauksen lopusta.

4 kommenttia:

  1. Christien novellitkin kuulostavat mainioilta. Herra Quin -tarinoita en ole lukenut yhtäkään. Hiirenloukun olen nähnytkin Lontoossa, mutta enpä siitä paljon muistanutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiirenloukku olisi mukava nähdä näyttämöllä :)

      Harley Quin -kokoelmasta bloggaan syksymmällä

      Poista
  2. Mielenkiintoista :) En muistanut että kirjailija on tehnyt myös tällaisia novelleja...

    VastaaPoista
  3. Harley Quin oli minullekin ennalta tuntematon novellityyppi.

    VastaaPoista