Ilkka Remes: Karjalan lunnaat

Ilkka Remes: Karjalan lunnaat, ilmestynyt 1998, kuudes painos 1999, Best Seller WSOY, kokonaissivumäärä 459.

Ilkka Remeksen Karjalan lunnaat on hänen toinen trillerinsä. Teos on jaettu kolmeen osaan. Kirjan alussa terroristi Maria Fillmore (32 v) ruiskuttaa toksiinia huippukokoukseen osallistuvien USA:n, Venäjän ja Suomen presidenttien juomaan. Terroristi esittää huikean vaatimuksen, USA hyväksyy, että Nato ei laajene itään mutta Suomi saisi Karjalan takaisin lukuun ottamatta eteläisiä Pietarin läheisiä alueita. Yhdysvallat osallistuisi "Karjalatalkoisiin" kymmenellä miljardilla. Tämän tapahduttua Fillmore antaisi vastalääkettä. Tästä alkaa neljän vuorokauden kujanjuoksu, josta ei käänteitä puutu, neljässä vuorokaudessa toksiini vie nimittäin hautaan ilman vastalääkettä. Tapahtuma-aika on keskiviikosta lauantaihin 10.8 - 13.8.

Maria Fillmore on Remeksen tuotannossa varsin poikkeava "sankari", sillä hänet taustansa kerrotaan pätkittäin. Hän on syntynyt Namibiassa "Ambomaalla". Hänen isänsä on Suomesta lähtenyt karjalamielinen lähetysaseman työntekijä ja äiti on amerikkalainen. Tyttö osaa karjanlanmurretta, vaikka ei ole koskaan Suomessa asunutkaan. Maria os. Mankki ajautuu afrikkalaisten ystäviensä kanssa Swapon sisseihin ja joutuu eteläafrikkalaisten poliisien kidutettavaksi, ja menettää pikkusormensa. Maria saa koulutusta niin neuvostoliittolaisilta kuin yhdysvaltalaisilta. Hän toimii lisäksi Afrikassa avustustehtävissä, josta hänet entinen kontakti värvää terroristiksi. Maria vaan muuntaa suunnitelmaa ja toksiinia ja sen vastalääkettä.

Juoni on kuin suoraan 24-sarjasta, jota esitettiin vasta 2001 alkaen. Jack Bauer joutui 24:n kolmoskaudella kamppailemaan myös Cordillavirusta vastaan. Lukuprosessi on paljolti samaa kuin sarjan katsominen. Sarjan katsominen tekee pahaa ja on jännittävää, mutta on vaikea olla katsomatta. Sama pätee kirjan lukemiseen, sitä on vaikea jättää kesken, vaikka meno on liian tuimaa.

Maria on huolimaton ja saa itsekin tartunnan toksiinista, jonka hän huomaa matkalla lentokentälle. Vastalääke on Suomessa. Mutta hän haluaa nähdä vielä kerran kuolevan äitinsä, ja tehdä tilit selviksi.  Oliko äiti se henkilö, joka paljasti hänet Etelä-Afrikan hallitukselle? Lisäksi Maria potee huonoa omaatuntoa isänsä itsemurhasta. Marialla on viisivuotias tytär Anna, sekä ex-mies Tony Fillmore. Amerikassa on kuuma vastaanotto. Hän on jättänyt liikaa jälkiä itsestään.

Tarinaa limitetään eri aikatasoihin ja henkilöihin. On monenlaisia valtataisteluja, käänteitä ja hämäyksiä. USA:ssakin laitetaan iso pyörä pyörimään presidentti Robert Kay on pelastettava. Operaation johtoon kutsutaan Marylandista Harry McLeon, jolla on oma lapsuutensa traumat ja avioliitto ja lapsen kuolema ja uran päättyminen työstämättä.

Tarinan kuluessa Suomi on estoitta jenkkiammattilaisten temmellyskenttä. Perusoikeuksia ei kunnioiteta, kun kolkutetaan oville ja tietoja halutaan. Filmorella on lapsi, se ei helpota Fillmoren maanista missiota.

Peli muuttaa moneen kertaan asetelmia. Remes on rytmittämisen mestari. Ensimmäinen osan loppuosassa Maria pääsee kuin pääseekin takaisin Suomeen ja pääsee vastalääkkeeseen kiinni, mutta mutta sitten ampulli varastetaan. Toisen osan lopussa tapahtuu uusi käänne ja ratkaisu on etääntyy.

Kirjan nimi viittaa minusta Valter Juvan (1865 - 1922) runoon Jo Karjalan kunnailla lehtii puu. 1901, joka laulu alkaa
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.

runo loppuu

Käki kukkuu siellä ja kevät on --
Vie sinne mun kaiho ponneton!

Valter Juvan runoja löytyy Gutenbergistä täällä.

Tämä on myös suosittu laulu, joka on kansanlaulu.

Toisin kuin monessa myöhemmässä Remeksessä Maria Fillmore on hyvin taustoitettu ja motivoitu henkilö. Yksinäinen susi tai käki, joka on hänen koodinimensä, mikä ilmenee myös kirjassa  ja käki esiintyy myös  Käki. Myöhemmissä Remeksissä päähenkilöt ovat usein juppeja, joille lopussa käy hyvin, tai he pääsevät pois Oravanpyörästä, kuten teoksessa Omertan liitto tai Horna. Maria ei ole juppi vaan vaihtoehtoihminen, joka joutuu tarinan kuluessa tekemään suuria uhrauksia, ja hän joutuu kantamaan teoistaan vastuuta.

Remeksen analyysi on varsin osuva ainakin Naton laajentumisen suhteen. Venäjä on globaali supervalta, jonka reaktiot perustuvat minusta politiikkaan, joka on johdonmukainen jatke Neuvostoliiton ajoista. Remes on oivaltanut jo 1990-luvulla monta nyt ajankohtaista asiaa.

Lisäksi Remes on oivaltanut jo tuolloin tietoliikennevakoilun ulottuvuudet, jotka ovat vielä kehittyneempiä tänä päivänä.

Lainaus sivulta 47.
... yhdysvaltalainen National Securiry Agency  NSA: tietokoneet kahlasivat rutiininomaisesti maailman tele- ja radioliikennettä ... Signaalit ohjattiin Cray-supertietokoneisiin, joiden tietokantaa oli syötetty suunnaton lista valikoituja puhelinnumeroita ...  tietokoneisiin syötettyjen avainsanoihin, jotka laukaisivat nauhoituksen ja tallensivat puhelun ...
NSA:sta on puhetta paljonkin, mutta Remes on ymmärtänyt tällaisen toiminnan mahdollisuudet varsin osuvasti ja julkaisuvuosi on 1998.

Toisaalta minua on aina kummastuttanut monet Remeksen aihevalinnat, ja niin tämäkin aihe. Toisaalta Ilkka Remeksen trilleri Karjalan lunnaat lukeutuu minusta Remeksen teosten parhaimmistoon. Itse en ole tämäntyyppisen trilerin ystävä.
****
Ilkka Remes (s.1962) on Suomen myydyimpiä kirjalijoita.
Karjalan lunnaat on saanut Vuoden johtolankapalkinnon 1999 juttu täällä.
Ilkka Remeksen esikoiskirjasta  Pääkallokehrääjä olen blogannut näin.
Ilkka Remeksen Aaro Korpi -kirjoista olen blogannut täällä.

Itäveri on blogattu NÄIN.