keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Mary Westmacott: Absent in the Spring



Mary Westmacott: Absent in the Spring, 1944, 1983 painos, sivumäärä 192. Teos on englanniksi, tämä on käännetty suomeksi nimellä "Yksinäinen kevät".

Tämä kirja on Agatha Christien salanimellä Mary Westmacott kirjoittama kertomus keski-ikäisestä Joan Scudamoresta, joka on matkalla Englantiin tyttärensä Barbaran  ja tämän miehensä tyköä Bagdadista Irakista. Joan jumittuu liikenneyhteyksien pettäessä keskelle "autiomaata" juna-aseman vierastaloon ja hän viettää (luultavasti ensimmäisen kerran elämässään) aikaa yksin omien ajatustensa kanssa.

Joan Scudamore on naimisissa Rodneyn kanssa, joka toimii lakimiehenä. Heillä  on kolme aikuista lasta Tony, Barbara ja Averil. Joan Scudamore on tyypillinen "uravaimo", hän hoitaa tehokkaasti kodin, toimii hyväntekeväisyysjärjestöissä ja on kouluttanut lapsensa ja he ovat päätyneet "hyviin" naimisiin.

Tämä on minusta hyvä romaani, sillä minusta Agatha Christie onnistuu kuvaamaan keskiluokkaisen perheen komeat kulissit, jotka ovat osin tuulen tupia. Joan on tyttökoulun kasvatti. Hän on järkevä ja tekee aina velvollisuutensa, eikä ole mielihalujen vietävissä. Järki hallitsee, mutta aavikolla ensimmäistä kertaa elämässään Joan pohtii muiden antamia vihjeitä itsestään, avioliitostaan, miehestään ja lapsistaan. Ajatusprosessin alkusykäys on koulutoveri Blanche Haggardin toteamus Barbaran avio-ongelmista.

Joan järkevyydessään on kuurosokea tunteille ja niiden aiheuttamille tosiasioille. Hän pohtii miehensä Rodneyn käyttäytymistä, Rodney haaveili maatilasta, mutta on sidottu lakitoimistoonsa, jossa ei viihdy.  Joan päivittelee nuoren tytön Myrna Randolfin ihastusta Rodneyhyn, mutta tajuaa, että Rodneyn todellinen rakkaus on ikäisensä ruma ja rahvaanomainen Leslie Sherston, jonka mies on joutunut kavalluksesta vankilaan. Leslie ei luovuta vaan pyörittää maatilaansa ja perhettään. Joanin yksinolo johtaa epätoivoon ja joutuessaan kuiluun hän ymmärtää, miksi Leslie ja Rodney istuvat toisistaan erossa. He eivät uskalla päästää tunteitaan valloilleen, kipinä johtaisi roihuun, jota ei voisi sammuttaa.

Lukijalle ilmenee, että Rodneylla on herkkyyttä ja hän tunnistaa omia ja toisten tunteita, motiiveja ja käytöstä. Rodneylla on puhevälit lastensa kanssa, ja lapset, jotka kaikki "kapinoivat" Joania vastaan ymmärtävät Rodneyta, ja Rodney ymmärtää heitä, he myöskin kertovat kirjeitse tekemisistään. Joan on sellainen nainen, joka on tehokas ja asiallinen, mutta joustamaton ja  yksiulotteinen periaatteen ihminen. Jos tällainen henkilö saa potkut työpaikan esimiehen paikalta tai kohtaa avioeron, hän on täysin ällikällä lyöty, hänessä ei ole mitään vikaa. Hän elää silmälaput silmillään, tekee oman päänsä mukaiset rutiinit ja menee eteenpäin kuin kone, jyrää oman mielipiteensä läpi, eikä kuuntele muiden tunteiluja. Hän ei ole ilkeä, vaan periaatteen ihminen, jolla on konservatiiviset arvot ja näkemykset. Joan kaiketi arvostaa järkiavioliittoa, ei tunteiluja, ei juurikaan intohimoa, omien haaveiden tunnistamista ja toteuttamista. Julkisivujen pitää lisäksi näyttää puhtailta. Viestinnässä sanat ovat tärkeämpiä kuin sisältö tai sanaton viestintä,  tunteet tai eleet.

Kirja kuvaa 1930-luvun loppua, Barbaralla on (luultavasti) intiimi suhde erään majurin kanssa, josta hänen miehensä tietää, kuten koko Bagdadin brittiläinen seurapiiri, mutta ei Joan, joka on viettänyt kuukauden heidän luonaan. Hänen toisella tyttärellään oli suhde naimisissa olevan lääkärin kanssa, Joan sai tietää sen vasta Averil tyttären tunnustettua suhteen avoimesti nimettömän törkykirjeen jälkeen ja lupaa jatkaa sitä. (Rodney sai suhteen loppumaan vetoamalla avioliiton sopimusluonteeseen ja siihen, että kaksi ihmistä on tehnyt sopimuksen, tunne-ihminen vetosi "järkeen")

Joan päästyään aavikon "harhoista" Englantiin hylkää sydämensä ja omatuntonsa äänet haihatteluina.

Kirjan nimi viittaa William Shakespearen sonettiin 98 ja siinä riviin:
From you have I been absent in the spring.

Rodney on joutunut eräässä vaiheessa hermoromahduksen takia parantolaan. Tämä ei johtunut, kuten Joan oletti, työpaineista, vaan siitä, että Leslie oli kuollut. Rodney toisteli sonetteja hautakiven lähellä. Tämä kuvaa loistavasti järjen ihmisen reaktioita toisen tunteen purkauksiin.

Teoksen ydin löytyy William Shakespearen sonetista 18
Shall I compare thee to a summer's day?
...
But thy eternal summer shall not fade,


Rodney ei haluaisi ikuisen kesän katoavan ja hän mieltää kesän, maatilan, rohkeuden ja herkkyyden kovia kokeneeseen yksinhuoltajaan Leslieen!

Tämä kirja adlibriksessä, tästä linkistä.
Mary Westmacott kirjoihin ja kokoelmiin tästä linkistä.
Tämä on suomennettu nimellä Yksinäinen kevät. 

Omaelämäkerrassaan Agatha Christie (1890 - 1976)  kertoo kirjan syntyprosessista toisen maailmansodan aikana. Aihe oli kypsynyt hänen mielessään ja hän alkoi kirjoittaa intensiivisesti tätä. Teokseen hän sai kaiken minkä halusikin ja oli tyytyväinen tähän teokseen. Majapaikalle on esikuva Mesopotamiassa.


Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit Vanha Hyvä aikani bloggauksen lopusta.

8 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä, Jokke! Kuulosti mielenkiintoiselta kirjalta. Aivan erilaista Christietä!

    VastaaPoista
  2. Näitä Westmacotteja en ole koskaan lukenut -- yhdessä Agathassa kertovassa biografiassa yritettiin päästä selvyyteen Agathan ensimmäisestä avioliitosta analysoimalla Westmacott-nimellä kirjoitettuja romaaneja (kun muutakaan materiaalia ei oikein ole...). Minusta tuo metodi oli hieman kyseenalainen niin etten sitten kiinnostunut itse kirjoistakaan :). Mutta kaikki missä on Bagdad ym. on tietysti kiinnostavaa, siis minä kiitän myös vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joan on vierastalossa "jossakin" josta pääsee junalla :) Mutta pääsee myös Mosuliin, jonne hän ei kuitenkaan keliolosuhteiden vuoksi lähde.

      Minusta kirjassa oli poratekniikka, eli tähän Leslie asiaan poraudutaan pikku hiljaa aina syvemmälle ja pöyhitään mitä löytyy, itse asiassa ensimmäisen kerran luulin, että Leslie on pelkkä sivuhahmo ...

      Poista
    2. Siellä jossain, siis. Minäkin tahtoisin kovasti Mosuliin, mutta sinne ei nyt vaan pääse...

      Poista
    3. Valitettavan levotonta on, en löytänyt edes kovinkaan tuoreita uutisia tilanteesta.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen kirjoitus. Itseltäni löytyy yksi suomenkielinen Westmacott, joka on nimeltään Yksinäinen kevät. Painettu 1975. En ole sitä vielä lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wikipedian mukaan on sama kirja, niin kuin nimestä voi päätellä.

      Tämän sivun
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Agatha_Christien_teoksista
      mukaan kaikkikin olisi suomennettu. Löysin yhden englantilaisen bloggauksen aiheesta, siinä vertailtiin esim. Averilin hahmoa, Esiripun Hastingsin tyttäreen. Itse en nähnyt juurikaan yhtäläisyyksiä hahmoissa, tai minä näin teoksen fokuksen muualla kuin Averilissa.

      Poista