Reijo Mäki: Cowboy

Reijo Mäki: Cowboy, Otava 2014, 428-sivuinen Vares-seikkailu.

Reijo Mäen Vares-sarja kertoo turkulaistuneesta Jussi Vares -nimisestä yksityisetsivästä. Joka seurustelukuvioistaan huolimatta on ikuinen poikamies, hän on aloittanut ja lopettanut oikeustieteen opiskelunsa, mutta tutkintoa ei ole taskussa. Vares kerää elantonsa eurot yksityisetsivän työllä.

Cowboy on laskujeni mukaan 25:s Vares, itse olen lukenut parisenkymmentä, viimeksi kesällä 2014 luin tätä edeltävän Intiaanin, joka joiltain osin oli ihan luettava, jos unohtaa kaikki alapäämaneerit. Cowboy on uusin Vares-seikkailu. Päivälehtien arviot ovat olleet suhteellisen neutraaleja Turun Sanomissa  näin sekä Hesarissa  näin.

Minusta kirjassa oli hyvää vain kansi, joka on nerokas, siinä on sillalta otettu valokuva Tuomiokirkolle päin ja linkitetty kivääri ja sinistä savua.

Kirjassa on monipolvinen ja monihenkinen juoni, jossa puhutaan törkeyksiä, tehdään törkeyksiä ja venytetään juttua sekä lukijan pinnaa että piinaa.

Vareksen naisasiat menevät taas huonosti. Nimihenkilö Cowboy joutuu naisten ryöstämäksi ja stetsonkin häipyy. Pääjuonena on stand-up koomikko Andy Ahmavaaran toimeksianto Varekselle, ja hänen sekä hänen tv-kokki- sekä laulajakaverinsa kohtalot ja päihteiset bileet ja eräät dvd:t. Mikään näiden kaverusten kohdalla ei pääty hyvin. Andyn stand up -vitsit ovat niin alta kaiken arvostelun, että niitä ei kehtaa tähän kirjata. Kaverin hahmot Eetu Etubetoni ja Uolevi Ureajakaus ovat ehkä jonkun mielestä huvittavia, jutut taatusti eivät, ne ovat hyvin ilkeitä.

Muutenkin Mäen lyyrisimmät lauseet voi kiteyttää kahteen
Neito ei saanut tuplajuustoo, mutta sai tuplajyystöt s.9
Gangstat saivat aina massia ja nussia s.12

Vakioremmi ja vakiovitsit ovat tässä ehkä vielä provosoivammassa muodossa. Kirsin Kirjanurkkakin oli näin nuiva tälle.

Minusta tässä eivät toimi juoni eivätkä henkilöt, joita on liikaa.

Se, mistä olen  Vareksia kiittänyt Turku-kuvassa ei tässä toimi. Minä en asu kaupungissa jossa on Herpesstrasse, minusta Turku on hyvä kaupunki. En tosin käy juottoloissa enkä muissakaan jet-set bileissä, mutta liikun joskus työmatkalta tullessani öisessä kaupungissa. Sekin on kaunis tai ainakin kauniimpi kuin tämä kuvaus. Herpesstrasse on Humalistonkatu tämän mukaan. Kadun varrella on Pulssi lääkäriasema, jonne pääsee hoitoon, mutta minusta kadulla on tavanomaisia kauppoja, ja ravintoloita ja hotelli. Katu alkaa VPK-talolta ja päättyy Rautatie-asemalle.

Pastori Alasen Antikvariaatti on kirjan mukaan Kaskenkadun ja Itäisenpitkänkadun kulmassa K-kauppaa vastapäätä. Todellisuudessa mitään antikvariaattia ei ole. Toisella puolella on Toivo II, lienee Toivonseurakunta ja/tai raittiusyhdistys, luultavasti molempia, sitten on Kebab-ravintola, Säästöpankki, manipuloidun kuvan puolella on hautaustoimisto ja pari pikku liikettä, ei kyltin mukaista Antikkaa.

Minusta ei ole reilua sotkea kerrontaan oikeita stand up -koomikoita edes mainintoina kuten sivulla 176 on tapahtunut, lueteltu kolmen koomikon nimet. Minusta myös DVD:ien sisältö antaa väärää kuvaa suomalaisnuorten elämästä.

****

Reijo Mäki (s. 1958) on isojen painosten kirjailja ja yhteiskuntamme avokätinen tuloveronmaksaja. Vares-sarja on hänen tavaramerkkinsä. 

Reijo Mäen esikoisteos on Enkelipölyä.

Luettelo Reijo Mäen Vareksista, ja tarinaa Varesten maisemista on täällä.

Mäki on kirjoittanut muutakin:

Mäellä on myös Roivas-sarja.
1. Kruunun vasikan TÄÄLLÄ
2. Liian kauniin tytön TÄÄLLÄ
3. Slussenin TÄÄLLÄ.
Rahan kääntöpiiri TÄÄLLÄ

Reijon Mäen scifi: Tatuoitu taivas, 1996