sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Herge: Tintti ja Picarot


Tintti ja Picarot, Otava 1976, alkuteos Tintin et les Picaros, 1974
Tintti ja Picarot -albumi on viimeinen Hergén (1907 - 1983) loppuunsaattama Tintti-albumi, myöhemmin on ilmestynyt luonnosasteelle jäänyt albumi Tintti ja Aakkostaide.

Hergen Tintti ja Picarotia on pidetty kyynisenä kuvauksena maailman muuttumattomuudesta. Luin albumin uudestaan ja minusta se ei ole kyyninen, vaan monilta osin nerokas, vaihteleva, mutta maailma tai tapahtumapaikka San Theodoras on joskus paha ja hitaasti muuttuva, sen albumi nasevasti osoittaa.
*****
Toisaalta tätä albumia ei ymmärrä, jos ei ole lukenut useimpia muita Tintti-albumeja
Särkynyt korva (ilmestynyt 1937) on albumi, jossa Tintti saapuu ensimmäisen kerran San Theodorasiin, jossa kaksi kenraalia taistelevat vallasta. Häntä luullaan sabotööriksi ja vangitaan. Kenraali Tapioca tuomitsee sabotöörit kuolemaan. Kenraali Alcazarin joukot pelastavat Tintin. Alcazar ylentää Tintin everstiksi, joita ennestään on Alcazarin armeijassa 3487 ja korpraaleja on vain 49. Juoni etenee: San Theodorasin ja Nuevo Ricon raja-alueelta löytyy öljyä. Sodan lietsojia löytyy. Myöhemmin Tintti tapaa tutkimusmatkailija Ridgewellin.

Kuningas Ottokarin valtikassa (ilmestynyt 1939) tapahtuu Syldavian kuninkaan valtikan ryöstö. Borduria yrittää liittää Syldavian itseensä anastamalla valtikan itselleen ja valtaamalla sen. Bordurian juoni ei onnistu Tintin ja Miloun ansiosta. Oopperalaulaja Bianca Castafiore esiintyy sarjassa ensimmäisen kerran antaen Tintille kyydin. Bianca Castafioren personaa avataan albumissa Castafioren korut (1963). Castafiore on kiinnostunut Haddockista, ja Tuhatkauno on pihkassa oopperalaulajaan, jonka laulua tuskin kuulee.

Seitsemässä kristallipallossa (1948) kenraali Alcazar on sivuosassa ja hänet syösty vallasta ja on sirkuksen veitsenheittäjänä. Seikkailu Punaisella merellä (1958) albumissa kenraali Alcazar vilahtaa, kun  hän on tekemässä hämäräperäisiä asekauppoja, joiden syyn jokainen arvaa.

Albumeissa Päämääränä kuu (1953)  ja Tintti kuun kamaralla (1954) Borduria yrittää kaapata professori Tuhatkaunon kuualuksen. Bordurian armeijan eversti Boris yrittää jättää koko miehistön Kuuhun.

Borduria tavoittelee Tuhatkaunon ultraääniasetta albumissa Tuhatkaunon tapaus (1956). Tintti ja Haddock onnistuvat piiloutumaan bordurialaiselta everstiltä Sponszilta Bianca Castafioren pukuhuoneeseen. He varastavat Sponszin taskusta vapautusmääräyksen ja pääsevät pakoon. Bordurian johdossa on tällöin kenraali Plekszy-Gladz.
****
Tintti ja Picarot alkaa, kun Bianca Castafiore saapuu kiertueelle San Theodorasiin. Kenraali Tapioca on vallassa Plekszy-Gladzin Bordurian avulla. Salaista poliisia kehittää eversti Sponsz, joka vangitsee Castafioren ja yrittää houkutella Tintin maahan. Tintti joogaa ja vain kapteeni Haddock ja professori Tuhatkauno saapuvat maahan. Käytännössä kapteeni ja professori ovat kultaisessa vankilassa. Heitä salakuunnellaan ja turistikadulla on enemmän sotilaita kun turisteja. Lopulta Tintti saapuu maahan. Kolmikkoa yritetään saada ansaan, mutta he pääsevät Alcazarin luo viidakkoon. Alcazarin sissit eli picarot ovat täydellisiä juoppoja ja Alcazar on vaimonsa Peggyn tossun alla. Tapioca pudottaa alkoholilasteja säännöllisesti viidakkoon. Myös Ridgewell tavataan viidakossa.
Alcazarin vallankumous onnistuu kahdesta syystä. Tuhatkauno on kehittänyt pillerin, joka saa alkoholin maistumaan pahalta. Kapteeni on ollut keksinnön koekaniinina Moulinsartissa. Ikuinen maanvaiva Seraphin Lampion on tullut San Theodorasin karnevaaleihin Hurjien Harlekiinien bussissa. Picarot pukeutuvat Hurjiksi Harlekiineiksi ja menevät bussilla pääkaupunkiin ja valta saadaan vaihtumaan verettömästi eli Tapioca jää henkiin ja Spontz saa lentolipun Borduriaan.
Muuttumattomuutta edustavat slummit, jossa vain Viva Tapioca kyltti on vaihtunut Viva Alcazar -kylttiin.

Tintti ja Picarot -albumissa käsitellään Bordurian ulkopolitiikkaa, sotilasjuntan johtaman maan San Theodorasin sisäpolitiikkaa ja retoriikkaa. Minusta tämä on vieläkin varsin oikea kuva. Vaikka valta vaihtui Tapiocalta Alcazarille, tuskin suurempaa muutosta tapahtui kansan oloissa. Karnevaalit osoittavat, että turismi on tärkeä useimmille maille.

Tarinan suurin sankari on minusta vangittu oopperalaulaja Bianca Castafiore, jonka peräänantamattomuus ja suoraselkäisyys ovat ihailtavia. Tintti on paljolti taustalla. Tuhatkauno, joka on rakastunut Castafioreen ja Haddock, joka välittää Castafioresta, ovat hyvinkin toimeliaita. Tuhatkaunon antabusmaisella keksinnöllä saadaan miehet taistelukuntoon.

Peggy Alcazarin hahmossa näytetään, että miehellä ja myös kenraalillakin on pomo.

8 kommenttia:

  1. Viime kesänä luin Tintti-sarjakuvia pitkän tauon jälkeen uudelleen. Minulle ne toimivat rentoutumiskeinona. En lukenut koko kierrosta uudestaan ja Tintti ja Picarot jäi silloin lukematta. Ehkä voisi taas lukea. Modesty Blaisen yksi albumi minulla on tällä hetkellä menossa. Lucky Luke-sarjakuvia yritin uudelleen lukea sitten lapsuuden, mutta ne eivät enää iske. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Tintit kestävät aikaa ja vanhenemista varsin hyvin ehkä alkupään albumeja lukuunottamatta.

      Poista
  2. Tinttejä tuli aikoinaan luettua ja viihdyttyä niiden parissa. Sen himalaja-tarinan haluaisin lukea uudelleen, siinä Tintti lähtee etsimään kadonnutta ystäväänsä ja löytää lumimiehen jäljille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan Tintti Tiibetissä on loistava albumi. Pelastettava Tshang esiintyy ensimmäisen kerran albumissa Sininen Lootus, jossa Tintti pelastaa hänet joesta, Tshang pelastaa hänet ampumiselta ...

      Poista
  3. Tinttejä luin aikanaan paljonkin, vaikka Tintti olikin hieman ärsyttävä hahmo kaikessa pirteydessään. Sivuhahmoissa oli enemmän potkua ja luonnetta. Näitä olisi kiva kokeilla taas. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tintti toisaan jää varsin ohueksi hahmoksi varsinkin kun tarinoihin tulevat ensin Haddock, sitten Tuhatkauno ja Castafiore sekä Lampion :)

      Tintti on piirrettykin varsin ilmeettömäksi. Hergé teki hahmon ilmeisesti tieten näin hyveelliseksi.

      Poista
  4. Olen miettinyt lasten sarjakuvatarjontaa. Se on aika suppeaa nykyään? Lapseni on innostunut Änkkärisarjakuvista ja tajuaa siten sarjisten idean, ehkä pikku hiljaa lainaan näitä klassikkoja, vaikka epäilen, että aloitan vielä Karvisista, Lassi ja Leevi ja Tenavat -sarjakuvista. Omia lapsuuden suosikkejani olivat myös Pekka Puupäät- ovatko sinulle tuttuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puupää-filmejä olen toisella silmällä katsonut, en sarjakuvia.

      Tenavia lapsena luin, ne eivät ainakaan ole liian jännittäviä eikä sisällä mitään mikä olisi lapselle haitallista. Tenavat tosin on myös aikuisten sarjakuvakin. Jaska Jokunen on tavallaan traaginen hahmo kiltii kuuliainen poika, joka yrittää, mutta yleensä tai aina kaikki menee mönkään ja muut nauravat. Tellu taas on koulukiusaaja ja aggressiivinen ja hänelle kaikki onnistuu. Siinä sarjakuvassa muuten kaikki tytöt ovat vahvoja, pojat heikkoja, Epulla on riepu, Raparipalla on pölypilvi perässä Amadeus soittaa pianoaan, tosin Piparminttu Pipsa on koulussa huono, ei osaa oikeastaan yhtään mitään.

      Poista