James Oliver Curwood: Kuolemanmajan salaisuus, suomentanut H Vaaja, Riksin sarja wsoy, 1959, sivumäärä 208.
Teos alkaa: Kenties ensi kertaa elämässänsä tunsi Howland mielensä palavan kohti seikkailuja ja romantiikkaa, kohti kaikkea kesyttämättömän kaunista ja outoa. Miljoonat tähdet loistivat keltaisten, kylmäin ... ja hieman ennen loppua Howland puhuu "kiitän Jumalaa siitä, että tämä kaikki tapahtui ..." tässä välissä Jack Howland seikkailee kylmissä korpimaisemissa Saskatschewan preeriaprovinssissa ja Prince Albertin "kaupungissa". Jack Howland on kaupunkilaisinsinööri, jonka pitäisi rakentaa rautatietä Kanadassa Hudsonin lahdelle. Rautatietyömaalla aiemmat insinöörit ovat menettäneet rohkeutensa, ja pian myös Howland kaapataan. Kaupungissa akkunan alla liihottava nainen johti hänet ansaan, ja josta hänet pelasti "paikallinen" Jean Croisset. Croisset on puoliksi ranskalainen, puoliksi creeintiaani. Howland saa naiselta lukuisia varoitusviestejä, mutta hän on niin kauniiden kasvojen pauloissa, että aikoo rakentaa radan ja voittaa naisen itselleen ja niin päätettyään pistää piipuksi. Tämä on ennen kuulumatonta sillä muuten chikagolainen 31-vuotias Jack Howland polttaa sikaria. Kun muut insinöörit ovat lähteneet itkuisena etelään Jack yritetään räjäyttää, ja sen jälkeen hänet yritetään tappaa. Croisset kuitenkin lavastaa Howlandin kuoleman ja vangitsee hänet. Howland pääsee niskan päälle, ja kirjan loppuosassa hän pääsee "pahojen" miesten mökkikylään, jossa on ihanainen nainen Melee.
Kirjan tenho perustuu erämaan kuvaukseen ja salaperäisyyteen. Murhayritysten syynä ovat menneet tapahtumat, joihin Jack Howland nimensä perusteella yhdistetään. Pysymällä elossa väärinkäsitykset selvitetään. Se, että valmistuiko junarata, jää tosin epäselväksi.
Teos on aikansa tuote, varsin jännittävä eräseikkailu, jonka realistisuudesta voi esittää epäilyksiä. Suomentaja on loistanut kirjoittamalla toistuvasti Chikako ja chikakolainen, lisäksi hänen sanavarastonsa toistuva ilmaus on nykyisin tarpeeton ja loukkaava "sekarotuinen", jota hän käyttää Jean Croissetista.
Curwood on kuitenkin taitava kirjoittaja, joten nämä ovat luultavasti olleet hyvinkin suosittuja kirjoja,
James Oliver Curwood (1878 - 1927) oli nimittäin amerikkalainen romaanikirjailija, jonka romaaneja on Riksin sarjassa 17 suomennettu, ja kaiken kaikkiaan suomennettuja teoksia on Curwoodilta 22, wikipedian mukaan romaaneja olisi kaiken kaikkiaan 33, se mikä tämä on alkukielellä, ei minulle selvinnyt. Tämä teos on Riksin sarja n:o 80.
Minäkin ole näitä Curwoodin teoksia lukenut, toiset on parempia, toiset kökkäsempiä. Lukemistani parhaimpana pidän Kirottu Laakso -nimistä ilmeisesti tosipohjaista kertomusta intiaanien vangitsemasta tytöstä. Olen näitä curwoodeja yrittänyt haalia itselleni antivariaateista, erämaat ja korpiasetelmat kun kiinnostaa, vaikka en kyllä ihan pelkän curwoodin nimen perusteella kirjaa ostaisi. Ja niin, onhan se yksi sarja, joka kertoo susikoira Kazanista upea sarja Curwoodilta.
VastaaPoistaTässä on tosiaan oma tenhonsa, tässäkin on intiaani ja on tyttö, luin Curwoodista englanninkielisistä www-sivuilta, jahän on kyllä ollut ulkonakin, joten pelkkää kirjoituspöytätekelettä tämä ei ole, vaan minusta hienoa luonnonkuvausta, ja aikalaisen kuvaus on aina hienoa.
PoistaTunnistin heti kannesta, että kyseessä on Riksin-sarjan kirja. Nimittäin olen itsekin viettänyt aikaani tänä viikonloppuna erään saman sarjan kirjan parissa, tosin eri kirjailijan. Upeita, ehkä voisi sanoa että nostalgisia, kansia.
VastaaPoista:)
PoistaOlen itsekin alkanut "haalia" näitä Riksin sarjoja ja vanhoja wsoy:n kirjoja, viimeksi Turun kirjamessuilta Roger Ackroydin murhan. Tämän hankin lähinnä kannen vuoksi ja siksi, että Curwood kirjailijana kiinnoostaa.
Mukavaa, että nostat näitä vanhoja kirjoja keskusteluun ja tiettäväksi.
VastaaPoistaMinä hankin juuri divarista WSOY:n 10mk:n pehmeäkantisesta sarjasta yhden suomalaisen tyttökirjatyylisen kirjan. Tässä sarjassa on myös ilmestynyt noita Riksin sarjan samojen kirjailijoiden kirjoja. Mutta tämä sarja on edeltävä Riksiä ja tuo minun hankkimani kirja on vuodelta 1940. Lisäksi takana on listattu sarjan muita teoksia noilla upeilla kansikuvilla mm. Curwood, Zane Grey, Berta Ruck ja paljon muita myös yksittäisiä tunnettuja klassikkoja.
VastaaPoistaZane Greyn kirjoja olen katsonut itsekin, ovat kansikuviltaan upeita :)
Poista