sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Walter Scott: Ivanhoe

 


Walter Scott: Ivanhoe, alkuteos julkaistu 1820, suomentaja Kirsti Suonio ja Olli Nuorto WSOY 1992, sivumäärä 350.

Taustaa
Sir Walter Scott (1771 - 1832) oli skottikirjailija, joka oli kirjoitti suosittuja historiallisia romaaneja, ja kruununa tämä Ivanhoe. Tarina  sijoittuu 1190-luvulle, jolloin Richard Leijonamieli (1157 - 1199) oli Englannin kuninkaana Richard I:nä (1189-1199). Takana on tappiollinen kolmas ristiretki (1189 - 1192),  Saladinin kanssa on solmittu välirauha. Normannikuningas Richard Leijonamieli oli Itävallassa Leopoldin vankina veljensä Juhanan ja Ranskan kuninkaan Filip II:n juonimana.  Englanti oli ollut normannivallan alla Vilhem Valloittajan ajoista alkaen, Vilhelm voitti sodan ja kruunattiin 1066. Saksilaiset tuntevat olevansa alempaa kastia. Normannit ovat ottaneet läänityksiä, ja virallisesti puhutaan ranskaa. Juhana on vallanhaluinen, mutta pelkää veljeään. Ristiretkeläiset palaavat takaisin Englantiin. 

Tarina alkaa, kun saksiruhtinas Cedric  Rotherwoodin orjat sikopaimen Gurth ja klovni Wamba tapaavat normannin ja temppeliherra Brian de Bois-Guilbertin ja maallistuneen Aymer-apotin. Miehet seurueineen aikovat osallistua turnajaisiin, ja haluavat yöpyä Cedricin luona. Cedric on vanhoillinen saksiruhtinas, mutta ottaa vastaan normannit. Normannit ovat kiinnostuneita myös Cedricin kasvatista kauniista Rowenasta, vielä alaikäisestä tytöstä. Cedrikin luo tulee juutalainen Isaak York, jota sorretaan. Yorkilla on kaunis ja käytännöllinen tytär Rebekka.  Rowenaa ei kiinnosta normannikosijat, sillä hän on rakastunut Wilfred Ivanhoe'hun, joka on Cedrikin poika. Cedrik on katkaissut välit, sillä Ivanhoe on lähtenut ristiretkelle normannikuningas Richardin kanssa. Ivanhoe ei ole palannut Palestiinasta.

Turnajaiset ovat kaksipäiväiset ja niitä isännöi sijaishallitsija Juhana, Richardin veli. Ensimmäisen päivänä karkelot voittaa Perinnötön ritari mustalla oriilla. Ritari valitsee Rowenan kekkeriden kuningattareksi. Toisena päivänä on jousiammaunta ja joukkotaistelut. Jousiammunnassa Locksley eli kuulu Robin Hood voittaa. Joukkotaistelussa Perinnöttömän ritarin joukot ovat häviöllä, mutta Perinnöttömän ritarin ja "Tyhjän toimittaja" -ritarin voimin he voittavat. Perinnöttömän ritarin henkilöllisyys paljastuu, hän on Ivanhoe, pahasti haavoittuneena. Prinssi Juhanaan iskee ahdistus, milloin Richard vapautuu ja palaa. Normannit haluavat ryöstää Rowenan, naittaa jollekin normannille, myös Ivanhoe halutaan ottaa kiinni.

Tämä bloggaus ei kuvaa kirjan alkua juuri lainkaan, sillä se matelee eteen päin kuvatessaan asuja, kasvon ja luonteen piirteitä, ja turnajaisia. Kirja saa turnajaisten jälkeen vauhtia, jonka jälkeen on taisteluja, ja yllättäviä käänteitä on joka luvussa.

Rebekka hoivaa Ivanhoen kuntoon, ja rakastuu tähän. Ivanhoe taas haluaa naimisiin Rowenan kanssa. Cedrik haluaa naittaa Rowenan Athelstanelle, joka on viimeisen saksikuningas Edvard Tunnustajan sukua. Cedrik haluaa saksien rivit yhtenäiseksi, jolloin voitaisiin aloittaa kapina normanneja vastaan. Normannit taas haluavat naittaa ylhäistä saksisukua olevan Rowenan normanniaatelille.

Cedric joukkoineen joutuu normanniylimysten yllättämäksi, ja heidät vangitaan normannilinnaan, pääsyynä Rowenan kaappaus. Myös Rebekka joutuu taistelemaan kunniastaan  Brian de Bois-Guilbert haluaa raiskata Rebekan, joka uhkaa tornista hyppäämisellä. Bois-Guilbert lupaa kunnioittaa Rebekan kunniaa, ja luopuu aikeistaan, mutta rakastuu Rebekkaan.

Toisaalla Cedrikin maaorjat Gurth ja Wamba, lyöttäytyvät Robin Locksleyn metsäsissien kanssa yhteen ja lähtevät vapauttamaan Cedrikiä. Kun he piirittävät linnaa, Wamba pukeutuu munkiksi ja saa Cedrikin pois linnasta. Normannit uhkaavat tappaa vankinsa. Loppuosassa kirjaa on vimmaista taistelua, edelleen vangitun Rebekan oikeudenkäyntiä sekä Ivanhoen ja Bois-Guilbertin välien selvittelyä. Richard Leijonamieli saapuu maahan, ja alkaa taistella vallasta.

Kirjassa ritarien kuolleisuus ankarista taisteluista huolimatta on sangen vähäistä.  Ritarit, varsinkin saksit, kunnioittavat vastustajaa, ja jättävät vastustajansa henkiin. Robin Hoodin joukot kurmoottavat maallistunutta kirkonmiestä. 

Kirjan lopputulema (älä lue jos haluat säilyttää lukunautinnon) on aika konservatiivinen ja lässähtävä. Gurth ja Wamba saavat vapautensa. Richard Leijonamieli palaa valtaan, mutta ei rankaise veljeään eikä normanniylimyksiä. Saksien ja normannien välit lientyvät. Ivanhoe valitsee Rowenan, eikä intohimoista ja aktiivista Rebekkaa, joka muuttaa isänsä kanssa pois Englannin sortavasta ilmapiiristä.

Ivanhoe oli aikansa best seller, ja Scott kirjoitti paljon muita ritarikirjoja. Talismani, joka minulla on kirjahyllyssä, kertoo ristiretkistä. Walter Scott aateloitiinkin. Ivanhoe koki renesanssin myös tv:ssä, kun Roger Moore näytteli Ivanhoeta, ja Robert Brown Gurthia. Moore oli myöhemmin elokuvien James Bond ja Robert Brown oli Bondin pomo M. Ivanhoe tv-sarjaa tehtiin vuosina 1958 - 1959, ja on ilmeisesti mustavalkoinen (ainakin youtube-klipit).

Ivanhoe kuvaa samaa Englannin normanni-aikaa kuin  Robin Hood 
Aino on blogannut Ivanhoen näin.

8 kommenttia:

  1. Ivanhoen voisi lukea jossain vaiheessa uudelleenkin. Hieman kertasin, mitä olinkaan teoksesta kirjoittanut aikoinaan (https://sheferijm.vuodatus.net/lue/2013/07/walter-scott-ivanhoe)ja verratessani sinun tekstiisi, niin sinä ainakin olet löytänyt historialliset kytkökset, minulla ne oli hieman hakusalla. Minä olin myös verrannut Wambaa Pienen runotytön Jimmyyn. Tämä teos avaa näkökulmia moneen suuntaan. Oliko sinun teoksessasi kuvitusta? Kansikuva on sinun painoksessasi aika iskevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut kuvia kuin tämä värillinen kansikuva, jonka vuoksi kirjankin hankin. Linkkasin sinun juttusi tuohon, siellä on hienoja mustavalkokuvia.

      Poista
  2. kiva, minulla monta Scotin kirjaa hyllyssäni, tekis mieli lukee mut aina joku muu ensteeks, tämä näytetään telkus joka joulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä kirjoja on tehty elokuviksi ja tv-sarjoiksi. Ollut tuottelias kirjoittaja.

      Poista
  3. Komea ja ryhtevä kansikuva, nuo uljaat ritarit haarniskoineen...

    Arviosi palauttaa mieliin muistikuvan teoksen lukemisesta ja sen parissa hienoisesta pitkästymisestä, sen sijaan Robin Hood oli rautaa ja kului käsissä.

    Scottin Lammermoorin morsian löytyy omasta hyllystä, ja se lukujen alussa olevine lyhyine sitaattipätkineen sekä teemoineen nuoresta, "mahdottomasta" rakkaudesta oli tuolloin lähempänä nuoren neidon sydäntä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin pidän Robin Hoodin seikkailustya, tämä junnaa paikallaan. Bloggaan 3.11.2021 Scottin teoksesta Talismanista, josta pidin enemmän.

      Poista
  4. Olen lukenut Ivanhoen pari kertaa. Minusta kirjan varsinainen sankari on Rebekka, eikä Ivanhoe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Ivanhoe on lopulta aika nynny tyyppi, toisin kuin reipas Rebekka.

      Poista