E.Nesbit: Rautatielapset

E.Nesbit: Rautatielapset, alkuteos The Railway Children, 1906, suomentanut Laila Järvinen, Lasten toivekirjasto WSOY 1962, sivumäärä 144.

Tarina kertoo kolmesta reippaasta sisaruksesta, jotka joutuvat voittamaan vastuksia. Perhe on onnellinen, kunnes isä joutuu 'lähtemään' ja  perhe muuttaa maalle ankeisiin olosuhteisiin. Perheen äiti elättää perheen kirjoittamalla lehtiin. Arki on ankeaa, mutta lasten reippaus ja läheinen rautatie kääntävät elämän iloiseksi. Lapset ystävystyvät kyläläisten kanssa, ja estävät junanonnettomuuden, ja lopulta isä saadaan vapaaksi. Tuossa juoni pähkinänkuoressa. Kirjan teho ei ole juonessa vaan siinä, että perheen ja kyläläisten kohtalo koskettavat syvästi jopa aikuista lukijaa.

Perheen vanhin lapsi Roberta on harkitseva ja järkevä, toiseksi vanhin poika Peter haaveilee insinöörin urasta. Perheen kuopus on hyväntahtoinen Ann, joka on alkuteoksessa Phyllis. Isä on valtion virassa, perhe on alkuun varakas ja taloudessa on palvelijoita. Eräänä päivänä Peterin pienoisveturi räjähtää, ja isän hakee kaksi miestä. Tapaukset eivät liity toisiinsa, mutta kuvaavat epäonnea. Peter saa maalla korjautettua veturinsa, ennen kuin isä vapautuu vakoilusyytöksistä.

Maalle muutto ankeaan taloon, jossa ei ole edes hiiliä ei lannista lapsia. Peter lainaa hiiliä läheiseltä rautatieasemalta. Teko ei ole laillinen, mutta lapset selvittävät väärinkäsityksen, ja ystävystyvät aseman henkilökunnan kanssa. Lapset hakevat tukea toisistaan, kun äiti salaa isän kohtalon. Vakoilusyytökset ilmenevät kirjan loppupuolella. Isän vapautus on lasten ansiota, he ystävystyvät erään vanhan herran kanssa. Roberta kertoo vanhalle herralle isän kohtalosta. herra saa selville, että isän alainen on lavastanut lasten isän syylliseksi.

Lapsilla on muitakin seikkailuja, he pelastavat takaa ajetun äitinsä menettäneen Jim-pojan. Vanha herra osoittautuu Jimin isoisäksi, joka alkaa huolehtia Jimistä, samainen vanha herra saa myös isän vapaaksi. Isä tulee kotiin kirjan viime sivuilla.

Kirjassa on toinenkin poliittinen teema. Asemalle tulee mies, joka ei osaa englantia. Lapset saavat selville, että hän osaa ranskaa, jota äiti puhuu hyvin. Mies on vainottu kirjailija Venäjältä, joka on saanut vankeustuomion Siperiaan, ja karannut. Mies etsii perhettään Englannista, ja luonnollisesti perhe yhdistyy.

Kirjan koskettavimmat hetket ovat minusta arkisemmissa asioissa. Perks on köyhä, mutta hyväntahtoinen isäntä, jonka kanssa lapset ystävystyvät. Lapset keräävät Perksin syntymäpäivää varten kyläläisisltä lahjoja, ja valmistavat itsekin Perksille tavaroita. Lapset vievät Perksin perheelle yllätyksen. Perks tulistuu, ajaa lapset pois ja katkaisee välit. Roberta ei anna periksi, vaan kertoo äitinsä ennustaneen, että Perks kokee lahjat almuna. Roberta selittää, mitä kyläläiset ovat kertoneet antaessaan lahjoja: hunajaa, lasten vaatteita, lasten rattaat ja muuta. Kyläläiset pitävät Perksiä miehenä, joka tekee, mitä lupaa, hoitaa kaikki velvollisuutensa, ja on aina valmis auttamaan muita. Koko luku on hyvin tunteikas, ja Perks lopulta ottaa lahjat vastaan, eikä menetä itsekunnioitustaan eikä "ylpeyttään".

Kirjan kannessa on kuva lapsista, jotka heiluttavat punaisia lippuja. Lapset ovat keräämässä kirsikoita, kun huomaavat maanvyörymän tukkineen junaradan. Lapset tajuavat, että junaa pitää varoittaa, he repivät punaiset alushaamensa, ja tekevät lipuille "tangot", ja pysäyttävät junan. Alushameille löytyy käyttöä myös kun Jimin jalka pitää paketoida. Silloin oli käytössä sentään valkoiset alushameet. Kannen kuvassa tytöillä on hameet ja Peterillä housut. Perheen isä on sitä mieltä, että tyttökin voi olla töissä rautateillä, ja perheen äiti elättää perheensä myymällä tarinoita, eli kirja, joka on siis julkaistu 1906, on ollut aikaansa edellä. Perheen lapsista Roberta ottaa eniten vastuuta, hän myös näkee sanomalehden, jossa on uutinen isän tuomiosta. Roberta huolestuu asiasta. Lapset pelkäävät myös äitinsä jaksamista, ja huseeraavat paljon itsekseen, osin tämä johtuu äidin sairastumisesta influenssaan. Lapset saavat järjestettyä lääkkeet, ja äiti tulee kuntoon.

Edith Nesbitin Rautatielapset on tiivistunnelmainen, jännittävä ja tunteita nostattava lastenkirja, joka kasvaa sivu sivulta suurteokseksi.

Osallistun tällä teoksella Klassikkohaasteeseen. E. Nesbit on tärkeä lastenkirjailija, ja ollut esikuvana myös J.K Rowlingille, ja Washington Postin  otsikko Edith Nesbitistä  the Washington Postissa: "A favorite of J.K. Rowling, Edith Nesbit was a pioneer of children’s books and so much more". J.R.R Tolkien ja C.S Lewis ovat pitäneet Nesbitiä esikuvanaan. Myös Agatha Christien Aikataulukon arvoituksen konna ihailee tätä Nesbitin kirjaa, eli siksi osallistun juuri tällä teoksella klassikkohaasteeseen.

Kirjan kirjoittaja E. Nesbit oli koko nimeltään Edith Nesbit (1858–1924). Edith oli brittiläinen lastenkirjailija, joka avioituessaan oli Edith Bland. Rautatielapset on hänen tunnetuin teoksensa, Nesbit julkaisi yli 50 teosta, nelisenkymmentä lapsille, mutta myös aikuisille ja runoja.  Nesbit osallistui Fabian Societyn toimintaan, joka on lähellä Labour-puoluetta. Fabian Society on edelleen toiminnassa.  Nesbitiltä on tiettävästi suomennettu toinenkin lastenkirja eli Yksitoista toivumusta.