Henrik Tikkanen: Majavatie 11 Herttoniemi, puh 78 035, alkuteos Bävervägen 11 Hertonäs Tel. 78 035, suomentanut Elvi Sinervo, WSOY 1976, sivumäärä 182.
Henrik Tikkasen teos Majavatie 11 jatkuu Kulosaarentie 8:sta suoraan. Isä on kuollut, tuhkattu, ja nyt jaetaan olematonta omaisuutta, kaksoset saavat Kulosaaren asunnon, ja kertoja nipun tauluja, joita ei voi myydä, ja hopeisen hedelmäkorin, jonka kertoja myy myöhemmin lähtiessään kommunistirunoilija Arvo Turtiaisen kanssa Eurooppaan, kostealle reissulle. Turtiainen luonnehtii kertojaa nihilistiksi, ja kirjan alkusivulla on motto "Nihilistille ei-mitään on sentään jotain". Teoksen sävy on varmasti nihilistinen. Italiassa kertoja lähtee omille teilleen, kun Turtiainen kuuntelee sosialistijohtajaa. Kertojalla on Italiassa on fyysinen suhde yleisen naisen kanssa, joka ei pääty hyvin.
Kirjan täyttää kolme K:tä eli ku??i, konjakki ja kynä. Ensimmäinen K on toimessa Italiassa, ja Suomessa, ennen omaa hääpäivää. Sen sijaan aviossa hieman vähemmän (ainoa mitä hän aviossa tarjosi oli erektio), lopussa ensimmäisellä K:lla on taas enemmän toimia. Myös muiden elimestä, ja elimen vierailukohteista on mainintoja. Konjakki ja muutenkin väkijuomat ovat paljon muisteltuja ja maisteltuja. Luultavasti kirjailija teki elämänuransa etupäässä kynällä (tai siveltimellä), tästä on vähemmän mainintoja. Kynä viuhuu kuitenkin Hufvudstadbladetin sivuilla, ja kuvia tekstittää Benedict Zilliacus.
Osoitetrilogian kakkososa aikana kirjailija asuu vaimoineen Majavatiellä Herttoniemessä kerrostalossa, mutta Kulosaari on keskiössä. Yhteiskunnan nokkamiehiä, taiteen huippunimiä esiintyy, mutta usein heidät esitellään epäonnistumisten kautta, kuka tekee konkurssin, kenen vaimo pettää, kenen äiti on kännissä.
Onnesta on yksi maininta: "Mikäli onnen voi sijoittaa johonkin maisemaan, oli onni tuossa edessäni sata metriä pitkällä hiekkarannalla, jossa me kävimme lapsina uimassa ... Hiekka oli lämmintä, kun kääntyi vatsalleen, tuntui reisien välissä lämminkutina ja pieni tappi jäykistyi kovaksi".
Kirjan loppuosissa hän puhuu rakkaudesta, jopa hulluuteen asti, kohde ei ole tosin oma vaimo, mutta on vähän ajan päästä toisen vaimo.
Miljöö häilähtää taustalla, sota on jättänyt miehiin näkyviä ja näkymättömiä arpia. Lapsuus varjostaa kertojan kaksoisveljien elämää, eikä heilläkään mene hyvin, he menettivät äitinsä synnytyksessä. Tässä osassa kerrotaan myös kertojan äidin kuolemasta, välit eivät ole lämpimät. Perheen yllä leijuu kirous.
Kynän jäljestä puhutaan vähemmän, Tikkanen mainitsee Roomasta kertovat teokset, joista valmistettiin kirja, sekä piirrokset sanomalehteen. Kirjasta voi päätellä, että konjakkia juodaan, ja se aiheuttaa vatsaongelmia, mutta juovuksissa hän ei työskentele.
Henrik Tikkasen osoitetrilogian toinen teos Majavatie 11 Herttoniemi, jatkaa ja kertaa avausosan teemoja, ja on katsaus sodan jälkeisiin vuosiin, joitain tapahtumia kerrotaan jo vuodesta 1963. Kerronta on vähättelevää, välillä tarkkaa ja välillä palataan lapsuuteen ja sota-aikaan. Aikansa silmää tekeviä on paljon ja heistä mainintoja, henkilötietojen vuoksi en niitä lähde tähän kirjaamaan, mutta on mielenkiintoisia tapahtumia. Ainoa, jonka mainitsen, on presidentin puoliso Ester Stählberg, josta kirjan yleiseen kerrontaan nähden puhutaan vain hyvää, ja arvostavasti. Ester Ståhlberg perusti Pelastakaa lapset -järjestön, jonka kautta tässäkin hankitaan lapsia ilmeisesti adoptioon.
****
Georg Henrik Tikkanen (9.9.1924 - 19.5.1964) oli suomenruotsalainen kirjailija, taiteilija, piirtäjä ja pakinoitsija. Olen kokenut yllä olevan romaanina, en autenttisena (totena, aitona ja tyhjentävänä) kuvauksena Tikkasen perheestä, perheystävistä tai suvusta. Tikkanen tunnustaa teoksessa Yrjönkatu, että on tuonut vanhempiensa huonot puolet esiin, koska he itse näyttivät hyvät puolet vain. Todellisuudessa Henrik Tikkasen isä oli arkkitehti (lähde Wikipedia), mikä ei tule mitenkään tässä ilmi, Isä sai olympiapronssia Pariisin olympiakisoista, sekä hopea- ja pronssimitalin Antwerpenissa, tosin kaikki joukkuelajissa. Henrik Tikkasen isänisä oli taidehistorian professori J.J. Tikkanen, jonka isä Paavo puolestaan perusti Suomettaren. Henrikin äidinisä oli Lahden piirilääkäri ja valkoinen, ja veli tolstoilainen, en laita nimiä henkilötietojen takia.
Osoitetrilogia
1.Kulosaarentie 8. Kulosaari puh. 35
2. Majavatie 11, Herttoniemi, puh. 78 035.
3. Mariankatu 26, Kruunuhaka
Jatko-osat
Yrjönkatu sekä
Henrikinkatu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti