Heikki Harma: Asfalttihippi

Heikki Harma: Asfalttihippi, Muistelmia putkiradiosta ruusuportille, kirjoittaneet Heikki Harma ja Tuula Kousa. Otava 2017, sivumäärä 285.

Heikki Harman teos Asfalttihippi on muistelmien ensimmäinen osa, se alkaa lapsuudesta ja päättyy Ruusuportille vuoteen 1979, toista osaa kevyesti luvataan, katsotaan saadaanko toinen osa, tulihan lopulta Hectorock II:nkin.

Olen, vaikka en ole samaa ikäluokkaa, kuunnellut Hectorin musiikillisen tuotannon pääosin läpi, ja arvostan varsinkin sanoituksia, mutta pidän myös Hectorin folk-soundista, mutta eniten 1980-luvun levytyksistä ja sen osin rujosta äänimaailmasta (Woyzeck, Mistä on Kymysys? ..), joita tässä teoksessa ei käsitellä. Hectoria en ole edes koskaan nähnyt livenä.

Hector on Tölikan kundi, suurten ikäluokkien lapsi, kävi vuoroluvussa kansakoulun, ja oppikoulun tuplaillen. Isä oli meloja ja toimari, lopulta sydänvaivat veivät hautaan. Äiti kuoli vuonna 1987. Pidän teoksen parhaimpana osana lapsuus- ja nuoruusmuistoja, tai niihin entisenä pikkupoikana pystyn parhaiten samastumaan. Kiinnostavaa on myös bänditouhujen kuvaaminen, ja kirjassa on kattava henkilögalleria, mutta en ole koskaan kuunnellut 1950-, 1960- tai 1970-luvun musiikkia, niin menee minulta suuremmilta osilta ohi. Eniten muita kiinnostanee Hectorin kuvaus ulkomaanmatkoistaan toimittajana, ja hän haastatteli myös Peter Gabrielia ja David Bowieta.

Hector debytoi lukioaikana Palkkasoturillaan, ja sai poissaolostaan jälki-istuntoa ja käytöksenalennusta, myöhemmin Hector soitti Cumuluksessa, ja Hullujussi-yhtyeen Holle Holopainen ja Eeki Mantere pyöri kuvioissa H.E.C -aikana ja ehkä ennenkin.

Heikki Harma kuvaa Suosikkia, sen juttuja, omaa suosiotaan ja silloista elämäntilannettaan, suosittu esiintyjä, siviilityö Ylessä ja perhe, vaikea yhtälö. Kirja on minusta hyvin rehellinen, siinä ei pidellä sädekehää omien tekemisten yläpuolella. En levittele kenenkään henkilötietoja, joten nämä tarinat suosion lunnaista voi jokainen lukea kirjasta, jonka varasin kirjastostakin, olin jonossa noin sadas, mutta hankin lopulta kirjan kirjakaupasta.

Hector kävi viulutunneilla, mutta ne jäivät, ja hän tutustui isobroidin kitaraan, kuunteli Shadowsia, ja esiintyi  Les Miragesissa lähinnä kouluissa, Hectorina hän esiintyi ensi kertaa Folk-klubilla. Hector on kirjoittanut paljon tekstejä muille, ensimmäisiä oli Maaritille tehty teksti Lainaa vain.

Omista kappaleistaan hän nostaa esiin Tuulisina öinä. Tämän kappaleen merkityksestä hän puhui Vain Elämää -ohjelmassa, jonka kauden suurin Hector-veto oli minusta Mikko Kuustojen rujo Woyzeck. Freemanille Hector teki paljon hyviä tekstejä, parhaiten tunnetaan biisi Ajetaan me tandemilla.

Minusta Hectorin parhaita levyjä ovat Herra Mirandoksen ja Hectorock I:n lisäksi 1980-luvun levyt, Eurooppa, Hyvää yötä Bambi, Nuku Idiootti, sekä Varjot ja Lakanat, mutta nämä ovat aina niitä makuasioita.

Kirja päättyy Ruusuportin tunnelmiin, levy on tehty yhdessä Hectorin toimittajaystävän ja koripallokaverin Tommy Tabermanin kanssa. Myöhemmin Tommy oli kirjailija ja runoilija aivan päätoimisesti. Levyn tekstit perustuivat Dan Andersonin runoihin, joita Taberman käänsi ja yhdessä tekivät aineistoa. Levy on minulle tuntematon, mutta varmasti hyvä.

Asfalttihippi on Hector-fanille kiintoisaa lukemista, bloggaus on kylläkin torso, koska kirjan paras myyntiaika on menossa. Artistikirjoista se on kyllä sieltä parhaimmasta päästä, yleensä ne ovat joko liian ulkopuolelta kirjoitettua, tai omakehua, tässä on hyvinkin realistinen ote. Hector kertoo myös tahmeasta sivariajastaan ja kirjaa ylös Viimeinen unelma -biisin sanat: "Sivariksi lähdin - olin niin tosissain - Takin toiset kääntää voi - itse pärjännyt oon omassain". Ulkoisesti minun on vaikea löytää kosketuspintaa tähän ja olen monesta asiasta aivan vastakkaista mieltä (esim. sivari-asia ja päihteet), mutta maassamme on mielipiteen vapaus. Yhteyksiä löytyy todella paljon kirjallisuuden saralla, monista Harman mainitsemista runoista ja proosasta. Heikki Harma mainitsee lukemisistaan, joista ensimmäisiä oli Aku Ankka, mutta useita kirjoja mainitaan, tässä vain muutamia, mutta joista itse olen blogannut:
Jules Verne: Sukelluslaivalla maapallon ympäri
Anni Swanin tuotanto, tässä linkki Ollin oppivuosiin
Mark Twain Huckleberry Finnin seikkailut
Lewis Carroll: Liisa Ihmemaassa
C.S Lewis: Narnian tarinat
*****

Heikki Harma (s. 20.4.1947 -) on laulaja, muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja toimittaja, lue yllä. Tuula Kousa on kustannustoimittaja, ja jolla on yritys Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi Oy. Ajanjakso kattaa LP-levyt:  Nostalgia  (1972), Herra Mirandos  (1973), Hectorock I  (1974), Liisa pien  (1975), Hotelli Hannikainen  (1976), H.E.C.  (1977), Kadonneet lapset  (1978) sekä Ruusuportti  (1979).