keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Charles M. Schulz: Tenavat, Parhaat sarjat 1960-1969



Charles M. Schulz: Tenavat, Parhaat sarjat, 1960-1969, Otava 2016, sivumäärä 192.

Olen aina lukenut Tenavia, meillä lapsuuden kodissa oli luultavasti kaikki ilmestyneet Tenava-albumit. Tenavia on alettu nyt julkaista vuosikymmenittäin eli  sain nimipäivälahjaksi edellisen albumin eli sarjat 1950-1959. jonka bloggaus täälläSain syntymäpäivälahjaksi tämän Tenavat Parhaat sarjat 1960 - 1969.   Kirjassa on Tenavista kaikenlaista tietoa ja puhutaan Tenavista ilmiönä, sitten on valikoituja sarjakuvia.

Sarja jatkuu entisin teemoin. Yliärsyttävä Tellu ei tunne empatiaa eikä kukaan aseta hänelle rajoja.


Tellu kiusaa varsinkin Jaska Jokusta. Vuosittain toistuva tilanne on se, missä Tellu lupaa pitää amerikkalaista jalkapalloa paikallaan. Jaska Jokunen potkaisee, ja Tellu ottaa pallon pois. Tellu pitää itseään muita parempana ja hän pitää vielä psykiatrin kojua! Tellu on myös fyysisesti vahva, jota käyttää rökittäessään muita myös pikkuveljeään Eppua. Kädenväännössä Tellu on mestari, ainoastaan Ressu pystyy hänet voittamaan antaessaan "pusun". Tellun isä saa työpaikan muualla, mutta palaa pian takaisin, eikä perhe muuta lopullisesti.


Tellun veljeä Eppua yritetään vierottaa rievusta, mutta turhaan. Yhtä sitkeänä pysyy Epun usko Suureen kurpitsaan, jota hän joka vuosi odottaa, ja mikä ei koskaan tule. Minusta Eppu on hyvä tyyppi.


Salli Jaskan pikkusisko on lääpällään Eppuun. Salli on hermoilija ja aloittaa koulu-uransa 1960-luvun aikana.

Kutri tulee myös sarjaan. Hän leuhkii luonnonkiharalla tukallaan, ja patistaa Ressua ajamaan jäniksiä. Hänellä on myös kissa.

Amadeus jatkaa soittamistaan ja on maailman surkeimman baseball-joukkueen sieppari. Tellu on rakastunut häneen, mutta rakkaus ei koskaan saa vastakaikua. Minusta Amadeus on kunnon kaveri. Hänen itsehillintänsä on pääosin kunnossa.

Piparminttu Pipsa tulee sarjaan. Hän on reilu ja varsin urheilullinen tyttö. Pipsa ei ole erityisen hyvä koulussa, mikä ilmenee vasta seuraavina vuosikymmeninä. Pipsa ei edes ymmärrä, että Ressu on koira. Pipsa on hyvin reilu ja avulias henkilö. Minä pidän Pipsasta hahmona, myös sarjaan tuleva Maisa, joka on Pipsan luokkakaveri, on kiltti, avulias ja järkevä.

Sarjassa piipahtaa tumma Sami, jonka isä on joutunut Vietnamiin sotaan. Charles Schulz ei ollut kasvanut mustien kanssa, joten hän ei halunnut keksiä tälle väkisin ajatuksia ja ominaisuuksia. Tämä oli oikea ratkaisu. Takakannessa Barack Obama kertoo lukeneensa Tenavia.

Sarjan käännekohta on vuosi 1965, jolloin Ressu (Jaska Jokusen koira) alkaa jahdata Sopwith Camelillaan Punaista paronia, ja leikkii ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankaria. Alkuun tämä oli parodia, ja keksittiin Charles Schulzin pojan leikeistä ja kirjoista. Vaikka idea on älytön, se on nerokas. Minä olen aina pitänyt tätä hienona juttuna, kuten myös Ressun kirjailijan uraa.


Ressu kirjoittaa aina "samaa" eli jokainen teos alkaa "Oli synkkä ja myrskyinen yö". Ressu kirjoittaa koirankoppinsa katolla, matkakirjoituskoneella. Ressun koirankoppi on yleellinen, siellä on biljardipöytä, arvotauluja loisteputkia ja muuta. Koirankoppi palaa, ja se on vakuuttamaton, mutta se rakennetaan uudestaan. Sisäpuolta ei koskaan ole piirretty, se on Schulzin mukaan asia, jota hän ei halua (tai voi) piirtää, kuten Jaskan ihastus Pieni punatukkainen tyttö, Ressu etsii juuriaan. Hän oli alkuun Lilan koira, mutta perhe luopui koirasta ja sen jälkeen se myytiin Jaska Jokuselle. Ressu käy Lilan luona, koiratarhassa, ja sukulaisten luona. Hän myöskin rakastuu luistinradalla, mutta suhde ja Ressun sydän särkyy. Ressu käy myös kuussa, ja Apollo 10:n laskeutumismodulien nimet olivat Charlie Brown ja Snoopy.

Sarjan päähahmo on Jaska Jokunen, yksinäinen poika, joka haluaisi olla suosittu, mutta joka ei koskaan saa ystävänpäiväkortteja, ja jonka baseballjoukkue ei koskaan voita. Leijan lennätys ei onnistu, eikä jalkapallon potkaiseminen. Jaska on usein apea. Hän kuitenkin aina yrittää, hoitaa ja ruokkii Ressua, eikä kiusaa muita. Hänen rakkautensa Punatukkaiseen tyttöön on yksipuolinen. Minusta onnellisimmillaan Jaska Jokunen on silloin, kun hän on isänsä parturiliikkeessä. Charles Schulzin isä oli parturi. Jaska Jokunen on hyvin ylpeä isänsä ammatista, ja itsekin olen sitä mieltä, että kaikki ammatinharjoittajat ja yksityisyrittäjät ansaitsevat ihailuamme.

Sarjassa on monia syvällisiä teemoja: vastakaiuton rakkaus, inhimilliset heikkoudet, erilaisuus, kiusaaminen, epävarmuus, ystävyys, vastuunotto, sarjassa on paljon huumoria. Tällä vuosikymmenellä Ressu alkoi seurustella lintujen kanssa, ja pian sarjaan tulee yksi suosikkini Kaustinen.

Tätä hienoa sarjaa on tulossa jatkossakin ja tulen ne kirjat hankkimaan. kuten jo edellisessä Tenavat-postauksessani kirjoitin, Tenavat koskettaa minua hyvin syvältä.

*****
Charles M Schulz (26.11.1922 - 13.2.2000) oli Tenavat -sarjakuvan isä, Tenavat ilmestyi 2.10.1950 - 13.2.2000.
Kuvat ovat tarkoituksella huonoja räpsäisyjä.

11 kommenttia:

  1. Tenavissa on paljon ajatonta viisautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Charles M. Schulz oli toisen maailmasodan (missä joutui olemaan) jälkeen todella yksinäinen, eli yksinäisyys on yksi teema myös.

      Poista
  2. Voi kiitos Jokke: tänä savisen pimeänä aamuna putkahti hymy huulille ja levisi lämmin olo, kun Tenavat tupsahtivat eteen! Olen vannoutunut Tenavien ystävä edelleen (reissurekkuna on Ressu, joka rantapyyhkeessäni pötköttää massu pystyssä aurinkotuolissa tekstinä: I was born to sleep in the sun).Sarja on lämminhenkinen ja piirroksiaan syvempi olemukseltaan. Naputelkoon Ressu koppinsa päällä ajasta ikuisuuteen, mutta niin kauan kuin näin tapahtuu: "Oli synkkä ja myrskyinen yö" ei koskaan ole täysin totta - on myös tuo valonpilkahdus:)

    VastaaPoista
  3. Olen tässä pikkuhiljaa lueskellut sitä Complete Peanuts -sarjaa jossa on kaikki sarjakuvat ilmestymisjärjestyksessä (jota ilmestyi suomeksikin pari ekaa osaa mutta ilmeisesti eivät myyneet tarpeeksi kun sarjaa ei jatkettu) ja sen perusteella pidän tätä 60-luvun kautta sarjan huippuaikana. Pitäisi kai näitä valikoitujakin katsoa miten hyvin on toteutettu (osa hienouksista toki perustuu juuri koko viikon tarinajatkumoihin joita tässä missataan, mutta onhan näissä strippisarjoissa tietty aina vähän myös täytettäkin mukana)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OLen lukenut 50-luvun albumeja englanniksi aikanaan, eli 1950-luku on varsin tuutu ja 1960-luvunkin sarjat. Tässäkin aisti sen, että 1960-luku oli Tenavien kulta-aikaa, ja voi olla, että sarja oli parhaimmillaan tällöin, tosin Kaustinen tuli vasta Woodstockin festivaalien jälkeen, ja myöhemmin tulivat Maisa, Toisto (Rerun) ja Ressun veli Remppu ...

      Poista
    2. Joo, Kaustinen ja muut linnut ovat vasta tulossa, ja Maisan mukana myös Piparminttu-Pipsan osuus sarjassa kasvoi isoksi.

      Toisto oli aluksi hauska hahmo mutta viimeisinä vuosina oli käytännössä syrjäyttänyt Epun pois sarjasta (muttei itsessään ollut enää niin kiinnostava). (närkästykseen vaikuttaa että Eppu on suosikkihahmojani sarjassa)

      Poista
  4. Ihanat Tenavat. Muutaman sarjakuvan olen itsekin lukaissut lapsuudessa. Hauskaa, että näistä tehdään tällaisia valikoituja painoksia.
    Tiia

    VastaaPoista
  5. Kivaa !!! Olen Tenavien ystävä, ollut jo lapsena.
    Joululukemistoni pinoon olen läpsäissyt yhdet Tenavat.
    Eli samoilla linjoilla ollaan :)

    VastaaPoista
  6. lahjakas kirjailija - iPad ei osaa kirjottaa

    VastaaPoista