keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Herge: Särkynyt korva

Hergé: Tintin Seikkailut Särkynyt Korva, L'Oreille cassee, suomentanut Heikki ja Soile Kaukoranta, Otava,TUPLATINTTI 2

Hergen Särkynyt korva alkoi ilmestyä 1935 lopussa viikottain Le  Petit Vingetimessä.

Tästä albumista on julkaistu nyt Helsingin Sanomien 16.11.2015 mukaan mustavalkoinen versio, Otavan verkkokaupassa tätä myydäänkin hintaan 25 euroa.

Hesarin jutussa on  mustavalkoinen kuvasivu, josta alla kaksi ruutua.

Tässä on siis epäselvät valokuvat sekä värillisestä että mustavalkoisesta albumista. Hesarin mielestä mustavalkoisissa kuvissa kerronta on notkeampaa ja kuvat ovat avarampia. Totta, mutta Tintti-albumien värillisyys on minusta myös hieno asia, myöhemmät albumit ovat hyvin värikkäitä esimerkiksi Auringon temppeli ja Castafioren korut. Mustavalkoinen albumi on tuolloin ollut nimeltään Lohjennut korva.

Särkynyt korva -albumi käynnistyy  Etnologisesta museosta, kallisarvoinen fetissi varastetaan ja tarinan lopussa Tintti palauttaa fetissin sinne liimattuna ja kolhuja kärsineenä.

Fetissivarkauden motiivi selviää vasta aivan albumin lopussa, siellä on timantti sisällä, jota kaksi konnaa sukeltavat hakemaan Tintin kanssa. Timantti jää pohjaan, konnat hukkuvat, mutta Tintti pelastuu.

Albumin alussa fetissi on varastettu ja kuvanveistäjä Balthasar on murhattu. Tintti on konnien perässä. Taistelu käydään kuvanveistäjän papukaijasta, jonka vakiosana on IHRRAMAHA, papukaija lopulta kertoo sen henkilön nimen, jolla fetissi on ja siksi konnat ja Tintti suuntaavat Etelä-Amerikkaan San Theodorosiin, jossa kenraali Tapioca syrjäytetään ja kenraali Alcaraz,  monien Tinttien vakiohahmo, kaappaa vallan. San Theodorosiin palataan albumissa Tintti ja Picarot, bloggaus täällä.

Albumi on 1930-luvun hengessä täynnä seikkailuja, yllätyksiä, teloituskomppanioita ja salamurhayrityksiä, joista Tintti ja Milou nipin napin selviävät.

Asekauppias yrittää provosoida sotaa myymällä sekä San Theodorosille että naapurimaa Nuevo Ricolle saman määrän aseita.

Tintti pakenee viidakkoon, missä on verenhimoisia intiaaneja. Tintti ja eurooppalainen intiaanien kanssa asuva Ridgewell joutuvat bibarojen vangiksi. Ridgewellkin nähdään albumissa Tintti ja Picarot. Ridgewell on vatsastapuhuja ja he pääsevät pinteestä ja menevät arumbajojen luo, joiden fetissi on alunperin ollut.

Fetissejä tehdään maassa sarjatuotannolla. Varastettu fetissi kuitenkin löytyy, mutta sisällä ollut timantti putoaa valtameren pohjaan, ja Tintti palauttaa rikki menneen mutta korjatun fetissin museoon.

Särkynyt korva on viimeinen albumi, missä Tintti ja Milou seikkailevat kahdestaan, sillä kapteeni tulee kahden albumin päästä eli Kultasaksisessa ravussa, sitä ennen julkaistiin vielä Mustansaaren salaisuus, jossa ovat myös Dupond ja Dupont ja Ottokarin valtikka, jossa vilahtaa Bianca Castafiore ja Dupond ja Dupont törmäilevät, kuten Särkynyttä korvaa edeltäneessä Sinisessä Lootuksessa, jossa on myös Tintti Tiibetissä -albumissa etsittävä Tsang.

2 kommenttia:

  1. Tämän mustavalkoversio odottaa hyllyssä, kirjastosta löytyi...

    Värit toki ovat tärkeitä myöhemmissä albumeissa joissa ne ovat alunperinkin mukana, ei oikein mitään loppupään albumia voisi kuvitella mustavalkoisena...
    Olikohan Yksisarvisen salaisuus joka ensimmäisenä ilmestyi suoraan väreissä, aiemmat ainakin ovat ensijulkaisuina mustavalkoisia ja sitten sodan jälkeen uudelleenpiirrettyjä ja väritettyjä (paitsi Neuvostojen maa jota ei ikinä uudelleenpiirretty).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta.

      Minusta varsinkin Auringon temppeli leikkii valolla, hämärällä ja väreillä, värejä on tosin runsaasti Yksisarvisen salaisuudessa ja Rakham Punaisen aarteessa.

      Tintin juhlakirjan mukaan Salaperäinen tähti oli ensimmäinen, joka piirrettiin ja painettiin nelivärisenä. Lopun saari kohtaus on aika värikäs. Tosin Herge uudisti värityksen jo neljän vuoden päästä Salaperäiseen tähteen.

      Yritän hankkia tämän Lohjenneen korvan ensin kirjastosta ja hinnan halventuessa jostain kaupasta.

      Poista