Agatha Christie: Kellot

Agatha Christie: Kellot, The Clocks, 1963, suomentanut Pauli A. Kopperi, WSOY 1995, sivumäärä 280.

Agatha Christien Kellot -dekkari alkaa, kun Sheila Webb löytää ruumiin Wilbraham Crescent 19:stä. Miestä on pistetty teräaseella ja huoneistossa on kuusi kelloa, joista neljä on ajassa 4:13. Colin "Lamb" tulee paikalle ja rauhoittelee pahasti hermostunutta Sheilaa, joka on kutsuttu tähän osoitteeseen pikakirjoittajaksi, hän on toimessa neiti Martindalen pitämässä Cavendishin Pika- ja Konekirjoitustoimistossa. Kutsun lähettänyt neiti Millicent Pebmarch kiistää olleensa "oikeasti" kutsun takana, hän ei ole ollut asunnossa paikalla, ja hän on lisäksi sokea. Hän on toimessa Aistiviallisten koulussa. Rikos vaikuttaa hyvin mystiseltä, kuten sivun 9 huoneen kuvaus kertoo: "Varsin merkittävä seikka oli kellojen paljous - nurkassa tikitti isoisän aikuinen kaappikello, seinällä riippui käkikello, takan reunustalla oleva oli posliininen kello, Dresdenin posliinia luultavasti, .... kullanvärinen koristekello ... nahkakoteloinen kello".

Rikoksen tutkinnan suorittaa murharyhmästä Rickhard Hardcastle, ja apuna on dekkarin päähenkilö Colin Lamb, nimi on tekaistu, sillä mies on salaisesta palvelusta, hänellä on erityistehtävä löytää vakoilupesäke, ja vihjeet ovat johtaneet Wilbraham Crescentiin.

Dekkarissa mysteerinen murha selviää ja paljon muutakin, sillä juoni hajaantuu erikseen murhaan ja vakoiluun. Colin kääntyy ystävänsä Hercule Poirot'n puoleen. Murhat, joita tehdään peräti kolme, ratkaiseekin nojatuolistaan käsin Poirot, joskin asunnon korjausten vuoksi Poirot ei voi istuskella omassa nojatuolissaan, hän ei näe ketään asianosaista, ei edes tapahtumapaikkoja. Todisteet kasautuvat, ja toisen murhan tapahduttua jäljet johtavat tiettyyn suuntaan. Murha on tehty erikoisen kaavan mukaan, mihin viittaa kellolavastus, ruumiin henkilöllisyys on salattu. Tapahtumiin liittyy Christien oivalluksen mukaan eräitä yhteensattumia.

Pidin kovasti tästä Kellot -dekkarista, hyvin erilainen ja kiinnostava, lähinnä Colinin takia. Hän on meribiologi, joka saa ajoittain tehtäviä vastavakoilusta, ja vastapuolella on Neuvostoliitto. Hänen pitää löytää vakoilun pesä ja sylttytehdas Wilbraham Crescentistä, jossa asuvat ensinnäkin sokea Millicent Pebmarch, omituinen paljon matkoilla oleva herra Ramsay, höynähtänyt rouva Hemming, joka elää kissoilleen, urakoitsija Bland ja eräs puutarhaansa tonkiva entinen professori vaimoineen. Rotta löytyy ja lopulta Colin ei lammastele vaan kihlaa ruumiin löytäneen Sheilan ja ottaa professuurin vastaan Australiasta.

Kellot -dekkarissa on paljon puhetta muista salapoliisikirjailijoista Dickson Carrista, ja Arthur Conan Doylesta. Hercule Poirot on pitkästynyt ja lukee salapoliisikirjoja. Hän pitää erityisesti Sherlock Holmesista, tai enemmänkin Arthur Conan Doylen tavasta kirjoittaa ja tohtori Watsonista, joka saa hänet muistelemaan eteläamerikkalaistunutta Hastingsia. Myös Ariadne Oliverista puhutaan ja eräitä muista fiktiivisiä kirjailijoista ja kirjojen juonista. Pikakirjoituspalvelussa kirjoitetaan puhtaaksi fiktiivisten kirjailijoiden tekstejä kuten Oliverin ja Gregsonin. Toimistossa on rouva Oliverin valokuva omistuskirjoituksella. Poirotin mukaan rouva Oliver on kehittynyt, mutta kummastelee suomalaista etsivää, kun Oliver ei tunnu tietävän suomalaisista muuta kuin Sibeliuksen (ei siis sisua eikä saunaa :)

Toimistojen tehtävä on silloin ollut tarkastaa ulkomaiset osoitteet ja kirjojen "faktat". Agatha Christie on ne aina käynyt hyvin läpi. Nopeasti luettuna en ole huomannut lainkaan olennaisia virheitä, enkä edes pieniä virheitä. Pika- ja Konekirjoitustoimistossa kirjoitetaan myös muunlaisia "tekstejä", joista lainaus on sivulla 8. "Vapisevin kourin hän tarttui yöpaidan rinnuksiin ja repäisi ...".

Agatha Christie (1890 - 1976) oli kirjallinen nero. Tämäkin dekkari on erittäin viihdyttävä ja erilainen. Siinä on monia Agathan loppupään kirjoissa tyypillisiä rakennepalikoita. Lapsi joka tekee havaintoja on yksi näistä palikoista. Kulmakunnalla on lapsi, joka on norjalaisen au-pair tytön kanssa päivisin kotona. Leski-isä on töissä. Lapsen jalka on murtunut. Hän on kiikaroinut ja oikealla jututtamisella häneltä saadaan paljon hyviä havaintoja. Au-pair tyttöjä on useassa loppupään kirjoissa.

Agatha Christie viittaa usein Shakespeareen ja useimmin Macbethiin ja niin nytkin. Christie kirjoittaa sivulla 269, että lady Macbeth oli häikäilemätön ja rikollinen. Totta lady Macbeth oli karsea akka.
*****

Tämä tulee TV:stä 4.12.2015 ja näkyy areenassa kuukauden. Tarina on siirretty toisen maailmansodan aattoon, ja vakoilijat ovat saksamielisiä, ja Doverin miinoitussuunnitelmista on kyse. Colin Lamb on eversti Racen poika luutnantti arvoltaan ja etunimeltään Colin.

Sihteeripalvelun Sheila Webb löytää ruumiin kelloineen sokean Pebmarchin asunnosta.

Alkukohtauksessa Poirot katsoo Ariadne Oliverin näytelmää Laupias samarialainen ja pääosassa yllä mainittu suomalainen Sven Hjersson. Luutnantti Race on laupias ja kihlaa lopulta Sheilan Webbin. Minusta hyvä siirto toisiin tunnelmiin, tarinan sinänsä oli sama eli hajaantuu kahdeksi eri rikokseksi.

****
Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.