Mario Vargas Llosa: Keltin uni

Mario Vargas Llosa: Keltin uni, suomentanut Sulamit Hirvas, Otava 2011,  El sue¨no de celta 2010, sivumäärä 510 ja sisällys.

Nobelisti Mario Vargas Llosan Keltin uni  -romaanin päähenkilö on oikea historian henkilö irlantilainen Roger Casement, joka viruu Englannissa maanpetoksesta tuomittuna vankilassa kesällä 1916, odottaen armonanomuksensa kohtaloa. Sen läpimeno on epävarmaa varsinkin, kun poliisi on löytänyt päiväkirjat, jotka vuodetaan tiedotusvälineisiin. Päiväkirjassa on ilmeisesti törkyä. Casementin luona käy hänen lähimpiä ystäviään ja keskustelevat Irlannin asiasta. Kirjan kerronnassa vuorottelevat Rogerin viimeiset päivät vankilassa ja takaumat Kongossa, Amazoniassa sekä Irlannissa. Historiallinen viitekehys on kirjailijan omaa tulkintaa, ja bloggaus perustuu tähän tulkintaan, teen tosin oman sivuhuomioni.

Roger Casement syntyi Dublinissa 1864, äiti, josta Roger piti, kuoli 1873, ja isä, jonka tarinat ehtyivät äidin menehtymisen myötä kuoli 1876. Roger Casement oli kirjan mukaan haltioinut tarinoista, joita kapteeni-isä kertoi, hän myöskin ahmi niitä lukemalla. Roger pestautui Liverpoolissa laivayhtiöön 15-vuotiaana ja eli askeettisesti, mutta poltti tupakkaa. Hän teki myös merimatkoja ja neljännellä 20-vuotiaana jäi Afrikkaan. Nuori Casement lähti ihan idealistina Afrikkaan ja tuli kokonaan kyynisenä pois. Hän keräsi loppuvuosina konsulina tietoja kumin keräämisen hirveyksistä ja raportoi näistä brittihallitukselle. Raportti johti suureen hälyyn, jota Casement "väisti" Irlantiin, jonka historiasta, taruista ja kielestä kiinnostui. Kansallinen herääminen tapahtui nelikymppisenä ja oli vahvaa ja hänestä "imperiumi oli valistanut ja uudenaikaistunut maan, jolta se itse asiassa oli riistänyt perinteet, kielen ja suvereniteetin. Kaiken tämän hän oli oppinut Afrikassa". s. 151. Casement näkee Llosan mukaan Irlannin siirtomaana kuin Leopold II:n Kongon, romaanin kolmannessa osassa ensimmäisen maailmansodan aikana Casement on romaanin mukaan Saksassa ja siellä sotavangeista kootaan prikaatia tekemään vallankaappausta, Casement tuo massiivista aselastia Irlantiin saksalaisen sukellusveneen kyydissä ja jää kiinni maaliskuussa 1916. Irlantilaisten kapina alkaa pääsiäisenä, mutta jonka brittihallinto kukistaa. Casement tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta, hän on ollut brittihallinnon palveluksessa koko aikuisikänsä ja saanut kunniamerkkejä.
***
Jokken sivuhuomio:
Ensimmäisen maailmansodan aikana kirjan mukaan Casement siis oleskeli Saksassa ja vehkeili Britanniaa vastaan auttamalla kouluttamaan sotavangeista vapaustaistelijoita ja tuomalla aseita saarelle. Casementin poliittinen kääntyminen on kirjan mukaan muutamien vuosien ikäinen. Hän on käynyt puhumassa Irlannin itsenäisyyden puolesta USA:ssa moniakin kertoja, joten brittien tiedustelulle tai hallinnolle hänen itsenäisyysmielisyys ei liene ollut kovinkaan vieras asia. Casementin siirtomaarinnastusta en itse näe niin  rajuna kuin Afrikassa tai Etelä-Amerikassa. Keltin unen kerronnassa selviää, että Kongossakin on lait, jotka kieltävät ruoskinnan ja vangitsemisen ilman syytä. Tuotantotavoitteet vaan valutetaan alas, kylän on pakko täyttää ne kumikiintiöt, ruokakiintiöt ja totella. Lait olivat siis voimassa, mutta niitä ei noudatettu. Tällainen tilanne ei ole ollut varmastikaan Irlannissa eli  minusta rinnastus on virheellisessä suhteessa, vaikka toki jokainen maa Suomikin tavoitteli itsenäisyyttä ja Suomi saavutti sen 6.12.1917, ensimmäisen maailmansodan aikana ja maamme vapaussota käytiin kansalaissotana alkuvuodesta 1918 sota sisälsi veljessodan piirteitä. "Irlannissa oli siis pääsiäiskapina vuonna 1916, vapaavaltio muodostettiin 1922 sopimuksella, joka oli solmittu vuotta aiemmin. Nykyinen Irlannin perustuslaki vahvistettiin 1937 ja Irlannista tuli muodollisesti tasavalta 1948, ja se erosi Brittiläisestä kansanyhteisöstä seuraavana vuonna". Lainaus ei ole sanatarkka ja lähde on Suomen suurlähetystön sivut TÄÄLLÄ. Brittinäkökulmasta Casement oli kuitenkin Britannian virkamies ja palkittu ansiomerkein, ja sodan aikana hän alkoi vehkeillä Saksan kanssa, tämä koettiin maanpetokseksi, eikä Saksan apu Irlannin itsenäisyyspyrkimykselle kuulosta minusta kovinkaan pyyteettömältä, joskin jokainen yksilö valitsee oman tiensä. Suomestakin lähti jääkäreiksi nuorukaisia, jota seikkaa K.A Wegelius on tarkastellut täällä. Monen pienen maan itsenäisyys alkoi ensimmäisen maailmansodan (aikana) tai jälkeen, ja harvassa se tapahtui täysin rauhanomaisesti, monesti maat itsenäistyvät aseellisen prosessin kautta, myös sisällissotia tai levottomuuksia on ollut itsenäisissä valtioissa. Irlannissakin oli vastakkainasettelua itsenäisyyden laajuudesta ja siellä on eri järjestöjä ja ryhmiä ja uskonnollisia ryhmiä. Casement toimi katolisissa järjestöissä (ei liity katoliseen kirkkoon), vaikka oli kirjan mukaan aluksi protestantti.
***

Ennen Saksan matkaa ja sukellusvenematkaa Irlantiin Casement menee tutkimaan brittiläisen kumiyhtiön toimia Peruun Amatsonasiin. Peru on Llosan ja Casementin linkki. Paikallinen kumipuuviidakko toimii valkoisten viidakon lakien mukaan. Kylien intiaaneja käytetään rankasti hyväksi, paikallinen konsuli pitää kuitenkin sitäkin parempana kuin heidän "rauhaan" jättämistä. Raporttia tehdään, lopulta Perun hallitus puuttuu asiaan, syylliset ovat kylläkin jo pötkineet pakoon rahoineen ja kostaneet alkuasukkaille. Kumin keräämisen keinot olivat kuvottavan sikamaisia, varmasti totta, eikä tätä kirjaa voi suositella alaikäiselle. Kuten Kongossa myös Amatsonasissa: Tuotantotavoitteet valutetaan alaspäin, ja kumi, ja muut rikkaudet ruoskitaan paikallisten selkänahasta. Ruoskimisen lisäksi oli paljon muita kuvottavia "motivointi"-keinoja, kylän naiset ja vaimot vangittiin, raiskataan, ja periä sai kun oma kohtuuton kumikiintiö oli täynnä. Murhat niskottelusta olivat arkipäivää. Lähde on siis Keltin uni -kirja.

Kaksikymmentä vuotta Afrikassa jätti jäljet myös Casementin fyysiseen terveyteen, Llosa raportoi kirjoissaan  Tuhma tyttö ja Vuohen juhla samantyyppisistä ongelmista päähenkilöiden alapään seutuvilla, tässä raportoidaan Casementin pukamista ja peräsuoliongelmista, sivulla 152: " ... malariaa, niveltulehduksia, peräpukamien aiheuttamia leikkauksia, peräsuolen ongelmia, jotka olivat tuottaneet niin paljon kärsimystä ja häpeää ....". Asiaan palataan vielä kirjan lopussa.

Joseph Conrad, josta kirjan alkuosassa puhutaan paljonkin, ammensi Kongon kauheuksista aineksia hänen pääteoksensa Pimeyden sydän joka ilmestyi vuonna 1902. Joseph Conradin ristimänimi on Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski. Hän syntyi nykyisen Ukrainan alueella ja isä oli puolalainen. Conrad karkasi merille 16-vuotiaana ja toimi laivurina.

Mario Vargas Llosan Keltin uni on kiihkeä mutta hajanainen kertomus ristiriitaisesta Robert Casementistä, joka taisteli sortoa vastaan kolmella mantereella. Casement tämän romaanin mukaan vaikuttaa todella ristiriitaiselta kaverilta. Kirjan kerronta on hyvinkin hajanaista ja paikoin ilkeän osoittelevaa. Briteistäkään ei anneta kovin suopeaa kuvaa, kuten ei Casementistä. Teoksessa on paljon teemoja, joihin en ole häveliäisyyssyistä lainkaan viitannut.

En voi sanoa pitäneeni kirjasta, eikä tämä bloggauskaan ole sen vuoksi kummoinen, harmittaa että luin kirjan.
*****
Mario Vargas Llosa (s.1936)  voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 2010.
Irlantilaista Roger Casementiä (1864 - 1916) on tarkasteltu varsin kattavasti englanninkielisessä Wikipediassa, laitan linkin TÄNNE.
Elina on blogannut Keltin unesta NÄIN.

Mario Vargas Llosan Vuohen juhla on arvioitu täällä. Tuhma tyttö täällä.