sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Arthur C. Clarke: Avaruusseikkailu 2001 ja Jatkot 2010 sekä 2061



Arthur C. Clarke: Avaruusseikkailu 2001, alkuteos A Space Odyssey 1968, suomentanut Sakari Ahlbäck, Tammi Loisto-pokkari 2001.

Arthur C: Clarken Avaruusseikkailu 2001 tapahtuu paloittain, en kerro viimeistä palaa, mutta varo juonipaljastuksia. Lopeta tähän, jos et halua tietää, mitä kirjoissa Avaruusseikkailu 2001, 2010 sekä 2061 tapahtuu.

Avaruusseikkailu 2001
Aluksi ruohoaavikon ihmisapinat kituuttavat nälkäkuoleman ja kuivuuden riivaamina. Taivaalta tulee valopiste, ja kristallipaasia, yksi Kuunkatselijan heimon lähelle. Paasi on useita metrejä korkea ja kiiltävä. Sen pinnassa ihmisapinat näkevät kuvioita, liikettä ja kuulevat rummutusta. Paasi myös kerää tietoa ihmisapinoista ja antaa virikkeitä. Ihmisapinaheimossa alkaa vipinä: solmuja tehdään, aseita haalitaan, ja opitaan saalistamaan ja puolustamaan reviireitä, ollaan "ihmisyyden tiellä".

Toiseksi satatuhatta vuotta ihmisapinoista Heywood Floyd, joka  on ollut presidentin luona neuvottelussa suuntaa kuuhun, tapaa kosmonautti Dimitri Moisevitsin, joka on hänen ystävänsä. Kuussa on karanteeni päällä.  Clavius kraaterista kaivetaan esille hiilenmusta pilarimainen pylväs, joka nimetään TMA-1:ksi, auringon noustessa siitä purkautuu "säteilyä" ja ääntä, joka suuntautuu Jupiterin ohi,

Kolmanneksi Löytö -avaruusaluksessa David Bowman herätetään. David Bowman on Löytö-aluksen kapteeni, mutta tietokone HAL9000 on aluksen aivot ja hermosto. Hal on koulutettu, se ajattelee, ja niinkuin pian ilmenee, sillä on myös voimakas tahto. Bowman ei tiedä tehtävää, vaan tieto on miehistöllä, joka on nukutettu. Tehtävä on etsiä maan ulkopuolista älyllistä elämää. Bowman on aluksessa yhdessä Frank Poolen kanssa, jonka Hal tuuppaa avaruuteen. HAL on ottanut oikeuden käsiinsä, hän tuhoaa talviunilla olijat, ja Bowman taistelee hengestään Halia vastaan. Bowman on ollut yhteydessä maahan, mutta etäisyyden vuoksi yhteydenpidossa on viivettä. Bowman joutuu selviämään yksin. Heywood Floyd on Maassa, hän tietää tehtävän ja kuulee kaikki Löydön viestit. Bowman voittaa taistelun, mutta joutuu tuhoamaan HAL:n itsetunnon ja itsenäisen ajattelun. Bowman matkaa Saturnuksen kuuhun Japetukseen, jossa on valtavia pilarimaisia rakennelmia, ja Bowman saa yhteyden .... ja päätyy avaruusseikkailuun 2001.

A. C. Clarken maailma on varsin perinteinen. Avaruuslentoja on tehty viitisenkymmentä vuotta ja aurinkokuntamme planeetoille on lennetty. Maailma on bloggeina: USA, Neuvostoliitto ja Kiina. Syntyvyyden säännöstely ei ole onnistunut vaan maailmassa on 6 miljardia ihmistä. Ydinaseet ovat ongelma. Kuussa on asutusta kupujen alla. Kuu on likipitäen omavarainen, kivestä erotetaan alkuaineita. Avaruusmatkailu on hidasta, osa miehistöstä vaivutetaan talviuneen, sillä säästetään ruuassa, hapessa ja talviunessa ihminen ei vanhene yhtä nopeasti. Tässä on paljon samaa kuin A.C Clarken esikoisromaanissa Marsin aamunkoitto.

Avaruusseikkailu 2001 on legendaarinen kirja, mutta sen elokuvaversio lienee vielä kuuluisampi. Stanley Kubrick on ohjannut klassikon, jossa ihmisapinoista, kuusta, avaruusaluksen painottomuudesta sekä HAL:n ja ihmisten kamppailusta on saatu visuaalisesti paljon irti. Kubrick ja Clarke kehittelivät yhdessä käsikirjoitusta. Kirja eroaa paikoin filmistä. Filmissä Bowmanin lopullinen seikkailu alkaa Jupiterista, kirjassa Saturnuksesta.



Arthur C. Clarke:  2010 Avaruusodysseia, alkuteos 2010 Odysseus Two, julkaisuvuosi 1982, kirjayhtymä 1983 suomentanut Matti Kannosto, sivumäärä 302.

Arthur C. Clarke on kirjoittanut esipuheen tähän jatko-osaan, jossa hän kertoo Avaruusseikkailu 2001:n syntyhistoriasta. Hän kirjoitti sitä 1964 - 1968 ja sitä limitettiin Kubrickin vastaavaan loistavaan elokuvaan, josta maininta yllä. Jatko-osa limittyy kirjailijan mukaan nimeenomaan elokuvaversioon, koska filmissä päädyttiin Jupiteriin, kirjassa Saturnukseen. Avarodysseia 2010  sai minut kerran ällistymään. Melko alussa todetaan "se oli tapahtunut vuoden 2005 Suuren tsunamin päivänä ...", tämä on kirjoitettu vuonna 1982, tosin päähenkilö Heywood vaikuttaa Havaijilla. Traaginen tsunamihan teki tuhoja 26.12.2004

Kirjan alussa edellisestä osasta tuttu Heywood Floyd on siirretty akateemisiin töihin. Hän puhuu neuvostoystävänsä Dimitri Moisevitsin kanssa, monoliiteista ja mielenhäiriöisistä tietokoneista. He puhuvat Bowmanin viimeisestä viestistä.

Venäläiset ovat varustamassa pelastusalusta etsimään Löytöä, sen sisältämiä tietoja, ja ratkomaan arvoitusta, jonka Löytö kohtasi. Neuvostoliitto on nimennyt aluksen nimeltä Kosmonautti Aleksei LeonoviksiAleksei Leonov on  kosmonautti, joka lienee ensimmäisen avaruuskävelyn tehnyt ihminen, hän on syntynyt 1934. Polaarisessa maailmassa on tärkeää, kumpi NL vai USA pääsee ensin Jupiteriin.  Kulisseissa on hyvin paljon jännitteitä. Alus on neuvostoliittolainen, USA pitää Löytöä omanaan. Myös Kiina on lähettänyt "salaa" aluksensa.

Neuvostoalukseen otetaan kuitenkin kolme amerikkalaista Floyd Heywood, tohtori Chandra, joka on ohjelmoinut HAL9000:n ja Walter Curnow, jotka vaivutetaan uneen ja herätetään Jupiterin läheisyydessä. Miehistöllä on hyvä henki, kapteenina toimii venäläinen Orlow.

Avaruudessa ilmenee, että kiinalaiset ovat ensin Jupiterilla, mutta joutuvat onnettomuuteen Jupiterin kuussa Europalla, ilmenee, että siellä on elämää. Jupiterin lähiseuduilla on huikeita seikkailuja ja vaarallisia käänteitä. Hal herätetään henkiin, siihen on iskenyt tietokoneitten "mielenhäiriö".

Puolessa välissä kirjaa esitellään David Bowmanin uusi "olomuoto". Myös paasien pystyttäjistä saadaan lisää "tietoa". Aiemminhan tiedettiin, että paasien kolmiulotteisuus toteutuu suhtein 1:4:9, mutta Bowman on oppinut jo uusia ulottuvuuksia, joten neliöinti jatkuu.

Kirjassa on seikkailuja Jupiterissa ja ufoilua maassa. Ufoilua on lisää Jupiterissa, jossa Jupiteriin saadaan fuusio aikaiseksi, jolloin mahdollistetaan Europan vesielämän kehitys, josta lisää seuraavassa osassa ja Epilogissa, joka on vuodelta 20 001

Jatko-osa alkaa lupaavasti, mutta loppu on toikkarointia ja ufojuttuja. Oikeastikin Jupiterin kuu Europa on ollut tutkimuksen kohteena, siellä on meri, onko siellä edes mikrobitasoista elämää on hyvinkin epäselvää. Kirjassa kuitenkin uusi prosessi sysätään käyntiin.


Arthur C. Clarke: Odysseia 2061, Kirjayhtymä, 1988, alkuteos 2061: Odyssey Three, 1988, suomentanut Matti Kannosto, sivumäärä 239.

Kirjan alussa tavataan Heywood Floyd, joka on toistuvien talviunten ansiosta vielä hengissä (talviunen aikana ihminen ei vanhene, Heywood Floyd on jopa nuortunut). Osin kyllästynyt HF tähtää Halleyn komeetan kohtaamiseen  2061. Edellisessä osassa Hal ja Löytö jäivät Jupiterille, ja Bowmanin "astraalihahmo" minusta vapautti Halin. Tohtori Chandra ei palannut maahan. Kiinalaiset raportoivat samalta matkalta, että Europassa on elämää ja kuolivat. Jupiterista tuli Lusifer-niminen valonlähde, joka näkyi maahan asti ja lämmitti Europaa.

Maailma on muuttunut rauhallisemmaksi vuoteen 2060 mennessä, suurvallat USA, NL ja Kiina elävät rauhassa. ... kirjan juonta en avaa enempää, mutta lopussa tapaavat Heywood Floyd, David Bowman sekä HAL tai "heidän uudet olomuotonsa". He jälleen kerran ruotivat monoliitteja ja joutuvat tekemään ratkaisuja Europan lajien kehityksestä.

Minusta nämä jatko-osat olivat varsin turha lisä avaruusseikkailuihin, alkuperäinen Avaruusseikkailu 2001 sen sijaan on eittämättä klassikko, varsinkin filmissä kuvattu osuvasti Bowmanin ja HAL9000:n legendaarinen elonjäämistaistelu, jota valitettavasti vesitetään kirjan jatko-osissa. Elokuvaan WALL-E on tarkoituksella lainattu HAL:a matkiva autopilotti, joka ottaa komennon ihmiseltä. Sen punainen silmä tai linssi on tarkoituksellinen lainaus filmistä Avaruusseikkailu 2001, kuten eräät muutkin loistavan WALL-E -animaation kohtauksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti