Gabriel Garcia Marquez: Kenraalin labyrintti, El General en su Laberinto 1989, suomentanut Matti Brotherus, WSOY 1989, sivumäärä 260.
Tämä teos kertoo Simon Bolivarista Etelä-Amerikan vapauttajasta, joka syntyi 1783 ja kuoli tuberkuloosiin 1830. Bolivar toimi ainakin Venezuelan, Kolumbian, Bolivian ja Perun presidenttinä. Bolivarin tavoitteena oli luoda Etelä Amerikan Yhdysvallat.
Kerronta alkaa vuodesta 1829 noin vuotta ennen Simon Bolivarin kuolemaa. Simon Bolivar on luopunut vallasta. Häntä ympäröi outo ilmapiiri, toisaalta sysitään maanpakoon, toisaalta häntä pidetään sankarina. Hänellä on tukenaan luottopalvelija Jose Palacios. Kenraali Bolivar on sangen sairas, mutta ei turvaudu lääkärien hoitoon vaan kylpee ahkerasti, ja kärsii unettomuudesta ja ummetuksesta johon saa lääkkeitä ja peräruiskeita.
Kirjassa on kaksi tasoa on vanha, sairas mies, joka käy taistelua elämästään, mutta matkalla hän muistellaan miehuuden aikaa valloituksia sekä sotatantereella että naismaailmassa.
Kenraali lähtee viimeiselle matkalleen takakannen mukaan Bogotasta Santa Martan satamakaupunkiin Magdalenajokea pitkin. Katsoin kartasta niin Kolumbian keskiosista pohjoiseen. "Tämä oli kenraalin neljäs matka Magdalenalla, eikä hän voinut välttyä vaikutelmalta että hän kokosi elämänsä askeleita. Hän oli purjehtinut joella ensimmäisen kerran 1813 omassa maassaan kukistettuna kansalliskaartin everstinä ..." s.93
Bolivar koki urallaan vain muutaman tappion, eli hän saavutti enemmän voittoja.
"Tällä kertaa kenraali tuli loistoonsa niin tympääntyneenä ja niin maailman vastaisesti asennoituneena, että hämmästyi kohdatessaan satamassa odottavat väkijoukot..." s.99
Kenraali tapaa ihmisiä, jotka tuntee voittoisilta sotaretkiltään. Bolivar vapautti siirtomaavallan ikeestä miltei koko mantereen ja haaveili maailman suurimmasta valtiosta.
Jatkuvasti kulkee läpi kaksi tasoa, sairaan miehen menetysten katkera tie, heikkenevä terveys, Kenraalin vainoharhainen suhtautuminen kaikkeen. Jatkuva poliittinen peli, joka tekee tyhjäksi yhden valtion mallin. Toisaalla Kenraalin ja ihmisten mielissä on voittojen ja sotaretkien uljas muisto.
Kenraali muistojen perusteella tuntui olevan kova juhlimaan, tanssimaan ja oli varsin sänkyaktiivinen, mistä seikasta "santanderilaiset" häntä piikittelevät. Francisco de Paula Santander oli alkuun Bolivarin joukoissa ja ystävä, mutta he ajautuivat eri teille ja olivat poliittisia vihamiehiä. Tässä huomaa suomalaisuuden. Tämä on sama, jos kolumbialainen kirjabloggari lukisi ylipäällikkö Mannerheimin viime vuosista kirjoitettua romaania, jossa luodattaisiin milloin kansalaissodan kuohuja, milloin Japanin ja Venäjän sotaa, milloin talvisotaa ja jatkosotaa, milloin aikaa presidenttinä. Kenraalin labyrintti -teoksessa luetellaan taisteluja, henkilöitä, joihin Simon Bolivar oli osallisena ja taistelujen paikkoja ja palataan menneeseen.
Loistava kirja siis eteläamerikkalaiselle lukijalle. Luin tämän suurella mielenkiinnolla suomalaisena, mutta pohjatietojen puutteen vuoksi ymmärrys sotaretkistä jäi puolinaiseksi. Selvitin kuitenkin historian kirjoista vapautuksen vaiheet ja lopputuloksen. Kirjan lopussa on myös vuosittainen kooste Bolivarin toimista.
Kirjan loppupuolella Sucre kuolee, johon Kenraali reagoi voimakkaasti. Urdaneta kaappaa vallan, se on kirjan mukaan ensimmäinen vallankaappaus ja ensimmäinen niistä 49:stä sisällissodasta, joita 1800-luvulla oli (Kolumbiassa). Tämä on suomalaiselle hankalaa ymmärtää, mutta Antonio Jose de Sucre oli yksi Bolivarin läheisistä ystävistä. Urdaneta taas on kenraali Rafael Urdaneta, ei ilmeisesti Bolivarin luottomies. Kirja etenee kohti päätepistettään Kenraalin kuolemaa
Gabriel Garcia Marquezin Kenraalin labyrintti kertoo Simon Bolivarin lopun ajoista hänen kujanjuoksustaan loputtomassa labyrintissa.
*****
Gabriel García Márquez (1927- 2014) oli kolumbialainen kirjailija. Hän voitti vuoden 1982 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti