Kalle Päätalo: Mustan lumen talvi

Kalle Päätalo: Mustan lumen talvi, Gummerus 2013, sivumäärä 608. Kirjan ostin Skanssin City Marketista viiden euron hintaan.

Kalle Päätalon Mustan lumen talvi päättää Koillismaan viiden kirjan sarjan, ja se on julkaistu vuonna 1969 ja kertoo talvesta 1968 - 1969.  Teos on jaettu kahteentoista lukuun eli luvuilla mittaa on keskimäärin yli 50 sivua, joka luvussa kerrotaan lähinnä yksi tapahtuma, johon linkittyy monia henkilöitä, ja kirjan loppuosissa myös alkupään tapahtumat saavat (liian) onnellisen loppunsa.

Teoksen päähenkilö on Kauko Sammalsuo. Hän on naimisissa Elman kanssa, heillä on kuusi lasta, joista kolme on poikia ja tyttöjä on myös kolme. Kaukon Maija-äiti asuu samassa taloudessa, ja Elman isä Nestori Malinen asuu lähistöllä naimattoman poikansa Teuvon kanssa.

Teos alkaa, kun Kauko Sammalsuo on saanut uuden hienon navetan valmiiksi ja alkaa siirtää lehmiä navettaan. Yksi lehmistä Torstikki karkaa lokakuiseen lumituiskuun, ja pirtissä Kaukon äiti Maija nauraa ja imee hampaattomalla suullaan piipunnysää. Kunnalta tulee Kosti Mäkinen tekemään lopputarkastukset. Kahvit juodaan ja sotajuttuja puhutaan. Kauko on kotiutunut kersanttina, Kosti luutnanttina, mutta ylennyt reservissä majuriksi asti. Kaukon vaimolla Elmalla on ollut sodan aikana oma saksalaisensa Hans Böhmer, jonka kanssa on aitassa vällyt pöllynnyt, seikkaan johon päätalomaisesti monesti palataan.

Kaukon kuusi lasta mainitaan kolme poikaa, joista yksi on lukiossa, yksi ammattikoulussa, yksi on käynyt armeijan. Tyttöjä on kolme, joista Kyllikki käy auttamassa Nestoria ja Teuvo-enoa, jolla on jalkaproteesi. Teuvo on astunut saksalaisten lähdettyä miinaan 27.9.1944. Vanhemmiten jalan menetys on alkanut hiertää jalkaa verille ja itsetuntoa nollille. Teuvo katselee pirtissä  tv-vastaanotinta ja ryypiskelee kiljua. Elma on saanut osansa miinasta, kasvot ovat arpeutuneet. Kyllikki koittaa patistaa Teuvoa naimisiin ja etelään saamaan hoitoa sotavammaan. Teuvo on katkera ihmisten asenteesta, pöljyyttään se miinaan käveli.

Kauko Sammalsuo on alkanut politikoida, hän on kunnanvaltuutettu, ja kirjoittelee lehteen. Hän asioi öisin pankkineidin luona, asiaa jota luvun verran käsitellään. Kosti Mäkinen kova tekemään kunnan töitä, ja auttelee puoli-ilmaiseksi sotakavereitaan, hänen vanhimmat lapsensa ovat muuttaneet etelään poika on arkkitehti ja tytär asuu Tampereella. Nuorin poika Asko asuu kotona ja riiaa Sammalsuon Kyllikin kanssa

Päätalo on rakentanut kirjaansa juonen varsin kaavamaisesti. Mustan lumen talvi on ankara, Kauko joutuu napsimaan nitroa, poroille koittaa joukkokuolema, Kaukon yksi pojista joutuu lähtemään työn perässä Ruotsiin, rappioveli Väinö tulee haastamaan riitaa, haukkumaan Elmaa saksalaisten huoraksi ja varastamaan rahaa. Salasuhde pankkineitiin tulee ilmi. Voi- ja viljavuoret paisuvat ja peltoja on paketoitava, etelän miehet hakkaavat metsää ja suunnittelevat koskien valjastamista. On vaikeaa. Kaikki kuitenkin muuttuu. Jaakko-poika Ruotsissa vuolee kruunuja ja maksaa vanhempansa Leningradin reissulle, josta piisaa porinaa luvun verran. Rintamamiehille suurin elämys on nähdä Viipuri ja Kannas uudestaan, muuten Neuvostoliiton reissun kuvaus on varsin vaisua. Nestorin vamppaa rahanahne tyrkky Lispe. Loppuosassa kirjaa kaikki kiharat oikenevat, pankkineiti pyytää anteeksi ja muuttaa takaisin etelään, Lispe lähtee nostelemaan, Elman saksalainen Böhmer tulee maisemiin, ja hänenkin kanssa tehdään sovinto. Asko ja Kyllikki saavat Askon enon tilan hoitoonsa.

Mustan lumen talvi kuitenkin imee mukaansa, se on loistava ajankuva ja romaani tietystä elämäntavasta, joka on kadonnut. Minusta tämä on hyvä kirja, keksityt juonenkäänteet ovat lopulta sivuseikka, kirjan ydin on ajankuva. Tämä on julkaistu vuonna 1969 ja kertoo siitä ajasta. Kaukon ja hänen poikansa Simon keskustelu sodasta ja veteraaneista on yksi kirjan parhaista oivalluksista. Simo on 1960-luvun nuori, joka luulee, että sotaan meno oli jotenkin vapaaehtoista ja turhaa. Kauko ja myös kaikki muut kirjan miehet ovat hyvinkin asevelihenkisiä. He katsovat, että heidät on unohdettu. Päätalo on pystynyt saamaan nuoren ja vanhan polven kohtaamisesta paljon irti. Simo on kolmannen maailman puolesta, kolmannen maailman asia kuten Kauko arvaa on vieläkin viidenkymmenen vuoden päästä ratkaisematta.

Teuvon proteesin kanssa kamppailu on koskettavaa, sama pätee Elman häpeään sota-ajasta. Samaan aikaan tapahtuvat myös muuttoliike Ruotsiin, maaltamuutto, ja maatalouden ylituotanto. Simo on Sammalsuon ja Malisen suvun ensimmäinen ylioppilas. Ylioppilaaksi Simo luki Oulussa, ja tuskin jää isän ja äidin nurkkiin, eli kuten Mäkisen lapset suunta on etelä.

Kirjan sivuille on saatu hyvin myös perheen uusi ja tärkeä huonekalu eli televisio. Oletin ensimmäisessä luvussa Kaukon olevan ehkä maalaisliittolainen ja lestadiolainen, näissä ei ole mitään pahaa siis. Luultavasti kuitenkin karjanhoidosta huolimatta hän saattoi olla sosialidemokraatti ja "tavallinen" kansankirkon jäsen, nämäkin ovat jokaisen ihmisen valintoja. Kylillä on kuitenkin kova riita televisiosta, osa haluaa kieltää tv:n katselemisen myös koulussa. Kirjassa viitataan koulu-tv:n lähetyksiin ja monen muuhun ajankuvaan kuten Apollo-lentoihin. Tuvissa tupakoidaan, eikä ainakaan Nestorilla ole edes suihkua, vaan saunassa peseydytään. Pankkineidillä on taajamassa sentään kylpyamme ja Mäkisellä sähköuuni.

Vuoropuhelu on murteista. Nestorikin uhoaa laittavansa suoron töehin sivulla 478.  Murteellisesti ehkä oikein, mutta tuskin pohjoisen miehet näitä ja muita ilojaan ja kipupisteitään selittäisivät, varsinkin kun oma tytär ja lapsenlapset ovat kuulemassa.

Kalle Päätalon Mustan lumen talvi, oli minusta loistava ajankuva, myös luonnon kuvaus vaikutti todenmukaiselta. En ole tosin asunut Koillismaalla, mutta olen muutaman kerran käynyt kesällä seudulla, maailma on kyllä paljon 45 vuodessa muuttunut.

*****
Kalle Päätalo (11.11.1919 - 20.11.2000) tuotanto oli varsin laaja viiden kirjan Koillismaa -sarjan ja 26 kirjan Iijoki-sarjan lisäksi Päätalo kirjoitti parisenkymmentä (22?) muuta teosta.
Itse olen blogannut teoksesta Hyvästi Iijoki TÄÄLLÄ.

Tapahtumapaikka voisi olla Taivalkoski, missä nykyisillään on noin 4200 asukasta. Kunnan pinta-ala on noin 2650 neliökilometriä.

Löysin kirpparilta vanhan painoksen ja kansi on tämän näköinen, pidän tästä kannesta enemmän.