Orhan Pamuk: Lumi

Orhan Pamuk: Lumi, Tammi Keltainen kirjasto kuudes painos 2007. Turkkilainen alkuteos Kar ilmestyi 2002, kääntänyt  Tuula Kojo.  Sivumäärä 534.

Päähenkilö Ka eli Kerim Alakusoglu on 42-vuotias runoilija, joka on asunut Saksassa kaksitoista vuotta poliittisista syistä. Hän  palaa Karsiin linja-autolla seuraamaan kunnallisvaaleja ja tutkimaan naisten itsemurhia. Hän ilmoittaa olevansa lehtimies. Ka kyselee itsemurhista ja pian hänestä kiinnostuvat eri uskonnolliset, etniset ja poliittiset ryhmät, poliisi ja tiedusteluviranomaiset, tilanne on herkkä tulevien vaalien vuoksi. Politiikka, uskonnollisuus ja etniset ryhmät ovat kietoutuneet vyyhdeksi, jota en soveliaisuussyistä lähde purkamaan, kehotan lukemaan teoksesta.

Kirja selvensi minulle tosiasian, että tilanne on monella tavalla jännitteinen ja vaikea purkaa, voimia on monia ja hyviä perusteluita on, mutta tilanne on vaikea.  Kirjassa kyse on poliittisesta pelistä, jossa myös bluffataan ja näytellään. Kaupungissa tehdään vallankaappaus, joka on osin teatteria ja teatterin johtajan tekemä, murhat eivät sen sijaan ole teatteria ne ovat oikeita. Julkilausuma minusta oli teatteria, pidätykset eivät. Poliittinen tilanne vyöryy eteenpäin varsin nopeasti, moni ryhmä ja henkilö haluaa tavata Ka'ta. Ensin ammutaan erään koulun rehtori päähinekiistan vuoksi, sitten Ka joutuu poliittiseen peliin nappulaksi. Ka myös valehtelee suhteistaan saksalaisiin tiedotusvälineisiin. Ka'n roolia ja "viattomuutta" epäilevät monet ryhmät varsinkin, kun tapahtumat alkavat Ka'n tulosta Karsiin. Ka on täysin kyvytön näkemään tilannetta, sillä hän on lumen lumoissa ja rakkauden autereisessa tilassa.

Kertoja on Orhan bey, joka on Ka'n  ystävä. Tarina kerrotaan neljä vuotta Karsin tapahtumien jälkeen. Kerronta on taitavaa ja monin osin hienovaraista. Teoksessa myös hienosti ennakoidaan ratkaisuja. Ka'n kohtalokin on selvillä jo kirjan puolen välin jälkeen, mutta se tiivistää tunnelmaa. Orhan kerää Ka'n kirjoituksia, videokasetteja sekä tärkeitä rakkauskirjeitä.

Saksassa Ka'n runosuoni on ollut kuivana. Ka'n eräs tai päämotiivi kaupunkiin tulolle on nuoruuden rakastettu Ipek, joka on eronnut miehestään. Ka suunnittelee Ipekin kanssa yhteistä tulevaisuutta Saksassa. Lähteekö Ipek mukaan ja mikä rooli on Ipekin nuoremmalla sisarella Kadifella ja hänen rakastetulla radikaalilla Lansuurilla?? Karsissa Ka huomaa yllättäen, että runot tulevat hänen luokseen ja hän kirjaa ne ylös. Runoistaan Ka on koostamassa Lumi -nimisen runoteoksen.

Orhan Pamukin Lumi on pohjimmiltaan tragedia. Useimpien ihmisten kohtalo on synkkä, moni menettää henkensä väkivaltaisesti. Lumi teoksessa tapahtumat vyöryvät nopeasti. Ka oli Karsissa vain kolme päivää lumen saartamana. Alkukielinen kirjan nimi on Kar, joka google-kääntäjän mukaan on suomeksi Lumi, lisäksi Kar on hyvin lähellä Ka'ta.

Lumen kuvaus on siis romaanissa keskeistä. Ka saapuu Karsiin lumen sataessa ja Karsissa kaikki on hukkunut lumen alle, kaupunki on joutunut saarroksiin lumen tukkiessa tiet ja lunta tupruaa kaikissa avainkohtauksissa. Lumihiutale on tärkeä symboli, sen kuusisakaraisen muodon Ka on piirtänyt vihkoonsa ja löytänyt merkityksiä sen kautta. Myös lumisade on voimakas symboli. Lisäksi Ka'n kirjoittaman runoteoksen nimi on lyhyesti Lumi. Koen kirjassa kuvatun lumisateen olevan runollista lunta, joka symboloi eri asioita. Ajatellaanpa, että Suomessa sataisi lunta. Tällöin alkaisivat heti lumiaurat, tiekarhut, hiekoitusautot sekä suola-autot puhdistaa teitä ja torjua liukkautta. Romaanissa kylän lapsia ei kuvata lainkaan. Suomessa lumisateessa lapset kaivaisivat sukset tai pikkulapiot esiin, tekisivät lumiukon, lumilinnan tai olisivat lumisotaa. Kirjassa tosin on pakkaslunta, mutta lapset tällöin ehkä hiihtäisivät ja laskisivat pulkalla mäkeä. Äidit kaivaisivat talvivaatteet esiin. Pakkaskenkiä, monoja ja saappaita kuivateltaisiin. Hiekoitussoraa lakaistaisiin eteisistä. Lumi -kirjassa ei ole yhtään mainintaa siitä, että lumelle tehtäisiin mitään, se vain sataa, leijailee, ja peittää. Lumi ei sula vedeksi, sitä ei tule sisälle, eikä se ole liukasta. Pamukin kuvaama lumi ei ole siis tavallista lunta vaan se on taide-elementti ja vertauskuva kuten yksittäiset lumihiutaleet ja savun tuprahdukset.

Lumi myös hukuttaa muistoja. Neci, teatterissa kuoleva mies, häviää hieman ennen kuvauksessa lumisateeseen. Onni on lumen tuprutessa huipussaan, mutta sitten lumisade loppuu: "Lunta ei enää satanut; tyhjällä lumen peittämällä kadulla katulamppujen valjussa valossa vallitsi rauhoittava liikkumattomuus".s.383
Kun lumi alkaa lopulta sulaa, onnikin haihtuu.
*****

Turkkilainen Orhan Pamuk (s. 1952) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 2006. Istanbulissa asuva kirjailija kuvaa idän ja lännen ristiriitoja.