maanantai 23. huhtikuuta 2018

Leena Lehtolainen: Turmanluoti





Leena Lehtolainen: Turmanluoti, ilmestymispäivä 23.4.2018 Kirjan ja Ruusun päivänä, sivumäärä 128.

Leena Lehtolaisen Turmanluodissa lähtökohta on herkullinen. Maria Kallion "pasifisti ja sivarimies" Antti Sarkela on täysin perheeltään salaa hankkinut aseenkantoluvan, alkanut ampua, ja hankkinut metsästäjän tutkinnon. Parin täysi-ikäisyyttä lähestyvät lapset Iida ja Taneli pohtivat mistä liha lautaselle tulee, ja kotimaista luomua pitävät vähiten huonona vaihtoehtona. Taneli harrastaa siis pariluistelua, ja Iida toimii Amnestyn feissarina. Antin motiivi metsästää on liikkua luonnossa ja päästä irti työstä. Metsästys on hyvä harrastus, mutta suunnistus voisi matemaatikolle sopia paremmin, varsinkin kun Antin motiivi sivariin menolle oli se, että hän ei siedä ryhmäkuria, asiaa, jota jahtiporukassa varmasti tarvitaan.

Lokakuun puolessa välissä sivari Sarkela lähtee ensimmäisen kerran hirvijahtiin, mutta jahdissa ei saada luomulihaa, ohi kun ammutaan. Harrastus jatkuu ja marraskuussa jahdin aikana saa surmansa toinen hirvestäjä Harry Sonntag. Onko turmanluoti lähtenyt Antin aseesta? Asia tuntuu raukeavan, mutta sitten Antti joutuu pinteeseen, ja epäillyksi, niin kuin Marian Kallion sarjan alussakin. Maria Kallio katsoo tutkimuksia sivussa eri yksikössä kun on, mutta Maria alka tutkia asiaan ja tekee lopullisen pidätyksen.

Tämä oli minusta kelpo kirja, ja päivitetty nykyaikaan. Maria Kallio käy työpaikallaan lasten ja nuorten problematiikkaa rikosoikeudellisesti läpi, on nettikiusaamista, itsemurhaan ajamista, ja lasten ahdistelua ja kuvamateriaalia. Antin kautta nousee tutkijakoulutuksen ongelmatiikka esille.

Kirja on nykyajassa, sillä Antilla on oranssinvärisiä jahtitamineita, ja Turun tragedia mainitaan.

Leena Lehtosen Turmanluoti on hyvä  Kirjan ja Ruusun päivän kylkiäiskirja, jonka sai ostamalla yli 15 eurolla kirjoja, itse ostin vain Kitty Fergusonin Stephen Hawking Elämä -teoksen Turun Akateemisesta.
****
Leena Lehtolainen (s.1964) on reipas suomalainen kirjailija, joka suuri yleisö tunnistaa parhaiten tosiaan Maria Kallion 'äitinä'. Maria Kallio -sarjasta olen blogannut Ensimmäisestä murhastani ja Harmin paikasta täällä, sekä Veren vimmasta täällä. Olen lukenut myös Henkivartija -sarjaa ja Tappavan säteen. Maria Kallio on oma suosikkini Lehtolaisen tuotannosta, ja se toimi myös tv-sarjana. Lehtolaisen Tappava säde -kirjassa esiintyy myös Maria Kallio.

Kirjan ja ruusun päivän kirjoina ovat olleet
2017: Roope Lipasti, Karoliina Korhonen: Elovena tyttö
2016: Ronja Salmi ja Jami Nurminen: Onks noloo?
2015: Kari Hotakainen Kantaja
2014: Anna-Leena Härkösen Takana puhumisen taito
2013: Jari Tervon Jarrusukka
2012: Tuomas Kyrön Miniä

2 kommenttia:

  1. Olitpas sinä nopea postauksen kanssa, juuri oikeana päivänä. Olen lukenut kaikki Maria Kalliot, katsonut tv-sarjat ja tykästynyt Maria Kallioon niin paljon, että varmasti tämä kirja menee lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin yhdeksältä ja luin, mukava kirja, kiitos kommentista :)

      Poista