H. Rider Haggard: Kuningas Salomonin kaivokset

H. Rider Haggard: Kuningas Salomon kaivokset, King Solomon's Mines 1885, Otava 1908, kääntäjä tuntematon, kuva Anni Swanin suomennoksesta 1927, jossa on sivuja 299.

H. Rider Haggardin Kuningas Salomon kaivokset on puhdas, perinteinen ja erittäin jännittävä seikkailuromaani, joka alkaa kolmen miehen kohtaamisella laivassa. Allan Quatermain on norsunmetsästäjä ja kertoja, jota sir Henry Curtis pyytää etsimään veljensä George Nevillen. George Neville on etsinyt legendaarisia kuningas Salomonin kaivoksia. Curtisin kumppanina on entinen laivaston kapteeni Good.

Allan Quatermainilla on portugalilaisen Jose da Silvestran muistiinpanot 300 vuoden takaa. Curtis kustantaa Durbanista lähtevän matkan kustannukset, ja lupaa, että aarre jaetaan Quatermainin ja Goodin kesken. jos huonosti käy. Matkalle tulee mukaan paikallisia oppaita. ja kantajia, vankkurikaravaania vetää kaksikymmentä härkää. Matkan alkuosassa tsetsekärpäset kiusaavat, kirahveja ja norsuja metsästetään. Elefantteja tapetaan lopulta yhdeksän, ja norsunluut piilotetaan. Sattuu vastoinkäymisiä ja vankkurit, kantajat ja härät menetetään, jäljelle jäävät kolme valkoista miestä Curtis, Good ja Quatermain sekä zulu Umbopa sekä hottentotti Ventvögel. Viisikko etsii kuningas Salomon tietä, jossa kuljetaan aavikon ja lumisten vuorten läpi. Janon ja vastoinkäymisten jälkeen miehet saapuvat kukualaisten luo. Kukualaiset yrittävät tappaa muukalaiset, mutta pelästyvät Goodin tekohampaita, ja valkoisten miesten kiväärejä. Tutkimusretkikunta jatkaa kukualaisten kuninkaan Twalan luo. Twala on karkoittanut vanhan kuninkaan, ja kaapannut vallan, hänellä on 20 000 keihäin varustettua sotilasta. Twala uhraa julmissa riiteissään 101 miestä. Umbopa paljastaa itsensä, hän on vallasta syöstyn kuninkaan poika. Sanansa hän osoittaa todeksi sinisellä käärmetatuoinnilla. Kukualaisista osa tukee Umbopaa eli Imfadusta. Syntyy mittavat taistelut. Twalan miehet antautuvat, ja Twala vaatii kaksintaistelua Curtisin kanssa. Curtis selviää voittajana lyötyään Twalan kaulan poikki. Kirja on sangen jännittävä ja joissain kohdissa raaka. Ajankohtaan nähden se on kuitenkin yllättävän siisti, eikä ole esimerkiksi niin asenteellinen kun myöhemmin julkaistut Tarzanit.

Valkoiset lähtevät Salomon kaivoksille mukanaan heimon ilkeä noita. Joukkio vaeltaa tippukiviluolissa, näkee ruumiita, sokkeloita, löytää aarteen, mutta jää loukkuun. Kuoleman kolkutellessa joukkio pääsee pieni määrä timantteja mukanaan pois kaivoksesta. He selviävät takaisin Durbaniin ja löytävät matkalla vielä Curtisin veljenkin.

Kirjan merkitys
Uskoisin Haggardin Kuningas Salomon kaivoksilla  olleen suuri merkitys. Siinä on juonenkäänteitä, joita on toistettu muissa seikkailukirjoissa. Valkoiset tietävät tulevasta auringonpimennyksestä, he manaavat auringon pois. Herge on käyttänyt myöhemmin Auringon temppelissä vastaavaa juonen käännettä, Tintti tosin oli silloin roviolla, jonka auringon piti sytyttää. Lisäksi matka Salomonin temppeliin kulkee lumen ja luolien kautta, kuten Tintin matkakin.

Kirja ei ole ajankohtaansa nähden kuin vain asenteellinen, se ei minusta edusta pahinta rasismia, minusta asenne on paljon tasa-arvoisempi kuin tarzaneissa. Sir Henry Curtis esitetään tosin hyveelliseksi, mutta niin esitetään myös Umbopa, joka halveksii valkoisen miehen ahneutta ja jalokivien himoa.

Suomennos on lyhennelty ja paikoin minusta erittäin huono. Kapteeni Good on kapteeni God, Allan Quatermainia ei mainita kertaakaan sukunimeltä ei Projekt Lönnrotin nimettömässä suomennoksessa, eikä edes Anni Swanin suomennoksessa. Suomennoksista on jätetty myös huumoria pois. Kapteeni Good on 31-vuotias, ja on jo "eläkkeellä", hänellä on tekohampaat. Alkutekstin mukaan peräti kahdet ja hyvät tekohampaat. Sen sijaan 55-vuotiaan Quatermainin tekohampaat ovat huonot ja aiheuttavat hankaluuksia. Tekohampailla on myöhemmin käyttöä. Molemmissa suomennoksissa puhutaan kaffereista, tätä sanaa ei suinkaan käytetä alkuperäisessä teoksessa vaan sanaa boys, tosin kerran puhutaan termistä kafir name. Kirjan alkuosissa on metsästyskohtauksia, nimettömässä suomennoksessa puhutaan giraffeista, ja Anni Swan sirahveista.  Edes suomennosten kankeus ei pysty laimentamaan eksoottista seikkailua ja piinaavaa jännitystä.

H. Rider Haggardin Kuningas Salomon kaivokset on kuten aluksi jo kirjoitin, puhdas, perinteinen ja erittäin jännittävä seikkailuromaani

*****
H.Rider Haggard oli kirjailija sir Henry Rider Haggard (1856 - 1925), hän oli kahdeksas lapsi (kymmenestä) isälleen sir Williamille. Henry Rider Haggardin ura ei auennut Englannissa, joten hänet lähetettiin Etelä-Afrikkaan. Hän palasi Englantiin ja avioitui, luki lakia, ja julkaisi Kuningas Salomonin kaivokset vuonna 1885. Allan Quatermain oli sankarina monessa Haggardin teoksessa, mutta tämän Kunigas Salomonin kaivokset Haggard kirjoitti ensiksi. Tämä jännittävä ja viihdyttävä kirja on siirretty ainakin viidesti valkokankaalle.

Vuoden 1950 filmiversio on tunnetuin ja yllä on sen traileri. Kirjassa ei siis ole matkassa valkoista naista, vain miehiä.