keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Alistar MacLean: Navaronen tykit



Alistar MacLean: Navaronen tykit, The Guns of  1957, suomentaja Aaro Vuoristo, WSOY Best Selller 1988, sivumäärä 322.

Alistar MacLeanin (1922 - 1987)  Navaronen tykit on nautittava jännäri toisen maailmansodan taisteluista. Liittoutuneiden miehiä on Kheroksen saarella 1200, pelastusta on yritetty turhaan, sillä Navaronen saarelle asennetut saksalaisten tykit hallitsevat merireittejä. Saksalaiset aikovat hyökätä Kherokselle ja tuhota liittoutuneiden sotilaat saarella.

Kapteeni Jensen kerää iskuryhmän tuhoamaan natsien tykit. Iskuryhmän johtaja on kapteeni Keith Mallory, hän osaa kreikkaa ja saksaa, Malloryn adjutantti Andrea on kreetalainen, Mallory on palvellut Kreetalla ja kieltäytynyt ylennyksistä, jotta voi palvella saarella. Mallory ei ole kiipijä, vaikka on vuorikiipeilijä. Luutnantti Andy Stevens on myös alppikiipeilijä ja osaa hyvin kreikkaa, sekä muinaiskreikkaa että nykykreikkaa! Stevens on nuori ja kärsii peloista ja heikoista hermoista. Casey Brown ohjaa kurjassa kunnossa olevaa venettä ja osaa korjata koneita. Räjähde-ekspertti on 40-vuotias amerikkalainen korpraali Dusty Miller, mies on kierrellyt paljon. Miller ei ole 'sotilaallinen', mutta on tykkien tuhoamisen kannalta ratkaiseva lenkki ja muutenkin huippusotilas. Jensen on hankkinut kartan Navaronessa asuneelta mieheltä. Kun tehtävää käydään läpi Jensenin kanssa, heitä salakuunnellaan, mutta mies saadaan kiinni. Aika on käymässä vähiin, sillä viikon päästä saksalaiset aikovat murskata Kheroksen puolustuksen. Matkaan lähdetään maanantaina aamulla.

Jonkin ajan kuluttua veneen kone hajoaa, samalla saksalaiset tarkastavat veneen. Malloryn miesten on lopulta tapettava saksalaiset, ja räjäytettävä ja upotettava saksalaisten vene.

Sota on kamala asia, kuten myös tappaminen. Alistar MacLean on ollut toisessa maailmansodassa torpedomiehenä. Varsinkin Andrea, joka on tehokas tappamaan, kärsii tappamisesta, ja hän rakastaa lähimmäisiään. "Andrea ei tappanut vihasta, ei koston janosta, ei kansalliskiihkosta eikä minkään 'ismin' puolesta, jollaisia itsensä tehostajat ja hullut ja konnat esittävät vieheinä taistelukentälle ja muka oikeutettuna syynä miljoonien sellaisten teurastamiseen jotka ovat liian nuoria tai liian tietämättömiä käsittämään tuon kaiken hirvittävää tyhjänpäiväisyyttä. Andrea tappoi vain, jotta paremmat miehet saivat elää". s. 65. Tämä oli Andrean perustelu kirjassa. Saksa aloitti sodan ja siis tappamisen Euroopassa ja liittoutuneet puolustivat itseään ja siten vastasivat aggressioon. Saksan natsidiktatuuri hävisi, valitettavasti vieläkin viha, kostonjano, kansalliskiihko ja eri ismit synnyttävät sotia, joiden takia kaikilla mailla pitää olla rajat ja rajan takana armeija valmiudessa. Tulkitsen Andrean lausuman 'paremmat miehet saavat elää' tarkoittavan vapaata yhteiskuntaa ihmisoikeuksineen. Ihmisoikeuksia on valitettavasti viranomaisten ja valtioiden puolustettava myös pakkokeinoin (esim. pakkokeinolaki) ja hyökkäyksen tullen myös voimakeinoin. Minusta nykykeskustelussa tämä puoli on usein hämärtynyt. Kaikilla on vain omia perusoikeuksia, toisten perusoikeuksia harvoin hahmotetaan yhtä selkeästi!

Malloryn ryhmän tarkoituksena on nousta Navaronen saaren eteläpuolelle, kiivetä 120 metrin korkuisen eteläjyrkänteen yli, ja tuhota räjähdeainein Navaronen kallioon asennetut järeät 9 tuuman tykit. Saksalaiset odottavat laskuvarjomiehiä, sillä etelärinne on vaikeakulkuinen. Tehtävä on vaikea, mutta Mallory on ollut intohimoinen ja kuuluisa vuorikiipeilijä ennen sotaa.

Olen lukenut kirjan kahdesti ja nähnyt filmin useaan kertaan ja edelleen jännitti kaikki juonen käänteet ja kerronta. Matkalla nousee myrsky ja lopulta vene haaksirikkoutuu Navaronen rantaan. Rinne hoidetaan vuorikiipeillen, ongelmia on saksalaisista vartijoista. Stevens hermoilee ja jalkaan rusahtaa avomurtuma. Saksalaiset lähettävät saarelle alppijääkäreitä. Stevensiä ei voi jättää joukosta, mutta hänen tilansa heikkenee. Matkalla linnoitukseen joukkio kohtaa kaksi vastarintaliikkeen miestä Loukin ja Panayisin. Toinen heistä on vihollisen kätyri. Rotta ehtii tuhota Millerin sytyttimet.

Miten käy tehtävän?

Tästä on tehty vuonna 1961 legendaarinen elokuva, jossa Mallorya esittää Gregory Peck. Anthony Quinn esittää Andreasta. David Niven esittää Milleriä. Navaronen ketut eli Louki ja Panayis on korvattu naisilla  Annalla ja Marialla, joita esittävät Gia Scala ja Irene Papas.


Laitan tai "linkkaan" tähän elokuvan alkuperäisen trailerin.

Navaronen tykit on laatujännäri, joka jatkuu osalla Navaronen haukat, joka perustuu enemmän filmiversioon ja jatkuu suoraan Navaronen tykkien tuhosta, eikö ole Navaronen tykkien veroinen.

8 kommenttia:

  1. Aikoinaan tuli hänen kirjojaan luettua ja myös elokuva katsottua,kiitos vinkistä. Otankin uudelleen lukulistalleni.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jokke tämän klassikon esillenostosta ja mainiosta postauksestasi! Tuli mainio fiilis! Teos on tullut luettua useasti samoin kuin MacLeanin muukin tuotanto ja leffa katsottua aina yhtä jännittävänä ja kiinnostavana. MacLean ei ole kuluvaa eikä haalistuvaa sorttia. Puoliso tämän kirjailijan minulle lanseerasi, kun pantiin hynttyyt yhteen ja omat kirjamme yhteiseen hyllyyn. Aina silloin tällöin tulee edelleenkin kaivettua hyllystä joku kirjailijan teos lukuun...

    Noista perusoikeuksien - omien sellaisten - peräämisestä olen samaa mieltä kanssasi kuin myös sen tosiasian unohtamisesta, että ne kuuluvat jokaiselle. Samaan syssyyn on tyystin unohtunut se tosiasia, että jos on oikeuksia on myös velvollisuuksia.

    Elokuva on kuvattu Rodoksella ja saarelta löytyy Anthony Quinnin mukaan nimetty merenlahti, pittoreskia maisemaa ihan livenäkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Tämä kirja ja elokuva ovat hyviä, ja se mitä puhut puuttuvista velvollisuuksista on todella iso ongelma. Myös rikoksen uhrien asema on vain oikeuksien yhteiskunnassa todella heikko.

      En tiennyt kuvauspaikoista, Anthony Quinn oli hyvä näyttelijä.

      Poista
  3. Minustakin Navaronen tykit on yksi MacLeanin parhaita kirjoja. Elokuvakin on hyvä. Siihen on saatu mukaan niin hyviä näyttelijöitä. Navaronen haukat on elokuvana paljon vaatimattomampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navaronen tykit on tosiaan loistava, luin ja bloggaan Navaronen haukoista, kirjanakin se on vaatimaton, jännittävä, mutta minusta väkisin keksitty jatko-osa.

      Poista
  4. Tuo juuri kertoo kirjailijan kertojantaidoista kun jännität aina uudelleen tapahtumien edetessä vaikka olet lukenut / katsonut monta kertaa ! Kävin 18-vuotiaana katsomassa Pelko on aseeni silloisen poikaystävän kanssa ja luulen vieläkin muistavani jonkun kohtauksen missä mentiin veden alle tai sukellusveneeseen tms, vaikka ei muuta kokemusta McLaenista 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. En tiennytkään, että Pelko on aseeni on MacLeanin pohjalta tehty, tiedän filmin, mutta en ole nähnyt. MacLean ei juuri nyt tunnu olevan muotia, mutta aikanaan oli ja ehkä Alistarin teokset vielä kokevat renessanssin.

      Poista