sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Ilkka Remes: 6/12




lkka Remes: 6/12, WSOY 2006, sivumäärä 471.

Ilkka Remeksen 6/12 oli tietääkseni myydyin kirja ilmestymisvuotenaan eli  niteitä on yli 150 000 eri kirjahyllyissä. Tätä on ostettu isänpäiväksi ja jouluksi. Olen lukenut tämän tuoreeltaan ja nyt uudestaan. Edellisestä lukemisesta muistin "pääkaappauksen" ja lopun, mutta en sitä kuinka hyvin Remes on henkilöt motivoinut.

6/12 -teos alkaa Haagissa tuomitun serbieversti Borislav Jankovicin vapautusyrityksestä. Eversti istuu tuomiotaan Riihimäen vankilassa. Everstin katkerat pojat ottavat panttivangikseen vanginvartijan raskaana olevan vaimon. Pakoyritys pysähtyy piikkimattoon. Laukausten vaihdossa vanhempi veljeksistä eli Radovan kuolee. Pikkuveli Vasa luikkii takaisin uuteen kotimaahansa Ruotsiin, kun isän nitrot olivat jääneet vankilaan, eikä isä halunnut jatkaa pakoa.

Vasa Jankovic on Tukholmassa suunnitellut ja tehnyt viiden serbitoverinsa kanssa arvokuljetusautojen ryöstöjä. Vasa ohjaa asioita toiseen suuntaan ja joukkion "kaikkien aikojen keikka" 6/12 suuntautuu Suomeen eli Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä. Vangiksi jäävät koko Suomen valtiokerma sekä ulkomaiden diplomaatteja  ja panttivankien matka suuntautuu itään päin.

Henkilöt
6/12 -teoksen päähenkilö on Vasa Jankovic. Vasa opiskelee Ruotsissa valtiotieteitä ja on tekemässä graduaan informaatiosta, joka johti Naton pommituksiin Jugoslaviaan vuonna 1999. Jankovicit ovat katkeria Kosovon tilanteesta, ja Vasa on kokenut, että informaatio ei ole ollut tasapuolista.
Isä eversti Borislav Jankovic on tuomittu sotarikolliseksi Haagissa toimistaan Kosovossa. Eversti on oman tulkintansa mukaan käynyt sotaa. Hänen vaimonsa on lisäksi viattomana siviilinä kuollut Naton pommituksessa. Vasalla on katkera kauna Suomea kohtaan, sillä hänen mukaansa Suomi on osallistunut toimiin epäreilussa prosessissa. Tästä en vuoden 1999 pommitusten osalta löytänyt toimijoita. Wikipedian mukaan suomalainen asiantuntija on ollut tutkimassa sivilien ruumiita.

En halua tässä blogissa ottaa kantaa, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, mutta bloggauksen teksti on 6/12 -kirjasta ja wikipediasta. En osaa arvioida tiedon merkityksiä ja suhteita. Joka tapauksessa 1990-luvun lopussa USA:n presidentti Clinton ja Britannian pääministeri Blair ovat reagoineet tilanteeseen Kosovossa, ilmeisesti aiempien tapahtumien vuoksi. Kosovo on pitkään irtautumassa Serbiasta ja itsenäistymisprosessissa, jota EU lienee tukenut myös rahallisesti. Prosessi etenee ja Kosovo osallistuu 2016 jalkapallon MM-karsintaan, eli lienee jo Fifan jäsen (Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlantikin ovat olleet jo vuosikymmeniä). Luultavasti Serbia ja Venäjä eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, eivätkä ilmeisesti edes kaikki EU-maat (lähde wikipedia). Mutta Vasan isä sen sijaan ottaa kantaa, ja huutaa pojalleen "Mitä sinä olet mennyt tekemään" ja "Typerys". Oma katkeruus ja historian tulkinta eivät oikeuta kenenkään tappamista eikä sieppaamista. Vasa on yksisilmäinen fanaatikko. Naton pommituksissa on tuolloin kuollut siviiilejä, toisaalta myös etnistä puhdistusta on wikipedian mukaan tapahtunut. Pommituksille ei ollut YK:n "lupaa". Vaikeita kysymyksiä, miten suojata siviilejä ja estää konflikteja?  On edelleen ongelma.

Vasalla on herkkä ja taiteellinen pikkusisko Mila, joka ei hyväksy väkivaltaa. Vasan kanssa kaappausta suorittavat Toma, Zlatan, Slobo, Stanko ja Danilo sekä suunnittelupuolella tietotekniikan ihme Marek Kadijevic. Kaappaussuunnitelmia on ollut mukana laatimassa suomalainen Jasmin Ranta, joka on puolestaan adoptoitu Romaniasta Suomeen. Jasminin adoptiovanhemmat ovat olleet rikkaita, mutta ei kovin rakkaita. Jasmin etsii itseään ja paikkaansa maailmasta, tosin hyvin paljon väärällä tavalla.

Viranomaispuolen päätähtiä ovat KRP:n Johanna Vahtera ja TERA:n Antti Korpi.
Antti Korpi on TERA:n agentti, jolta kenttätyö sujuu. Hän varjostaa Vasaa jo Tukholmassa, ja kaappauksen jälkeen Antti Korpi saapuu Helsinkiin.
Antin poika  Aaro Korpi vilahtaa seikkailussa, kuten CERN:ssä hiukkasiin ja työkavereihin kiintynyt teflonvaimo Soile.
Johanna Vahtera on miehestään eronnut KRP:n rikoskomisario, joka pitää kenttätöistä. Hän tulee toimeen hyvin Antin kanssa, vaikka suhde on läheinen, se on pelkästään ammatillinen. Johanna Vahtera tuppautuu kaapattuun koneeseen, Antti hoitelee asioita Ruotsissa kaikkia lakeja rikkoen.

Ilkka Remes toivoo kaikissa kirjoissaan "olemaan ystävällisesti paljastamatta etukäteen tarinan teemoja etukäteen tarinan teemoja ja jättämään uusille lukijoille löytämisen ilon". s.464.
Wikipediassa (en laita tähän linkkiä) on juoni täysin avattu. Joka tapauksessa loppujuoni on huikea. Kaappauksen taustalta löytyy remesmäiseen tyyliin uusia kytkentöjä. Vahtera menee kaapattuun koneeseen yhdessä "valtiojohdon kanssa", Antti huseeraa kentällä sekä Tukholmassa ja Antwerpenissa, Minskissä... takaisin Suomeen päästään, mutta ...

Loppu jättää Vasalle kaivattavaa.

Ilkka Remeksen kirjat ovat minusta hyvinkin kiinnostavia teemoiltaan, mutta ne menevät, kuten tämä, minusta aivan liian pitkälle eli  6/12 on trilleri, jossa tulee minun makuuni liian paljon ruumiita. Lisäksi Antti Korpi on jo  sarjakuvamainen ja täysin robottimainen henkilö. Tästä kirjasta en erityisemmin pidä.

Remeksen nostoista tässä muutamia: köyhdytetty uraani, H5N1, Tamiflu, Suomen "Natoilu" tai Naton kanssa flirttailu,  .... ja Remeksen vakioaihe eli Venäjän suhtautuminen Suomen natoiluun.
****
Ilkka Remes (s.1962) on Suomen myydyimpiä kirjailijoita.

Antti Korvesta kertovat kirjat ovat:
6/12 (2006)
Isku ytimeen (2009)

Aaro Korpi -sarjan bloggaus
Piraatit (WSOY 2003)
Musta kobra (2004)
Pimeän pyöveli (2005)
Kirottu koodi (2006)
Hermes (2007)
Draculan ratsu (2008)
Operaatio Solaris (2009)
Riskiraja (2010)

Nämä kaikki olen joskus lukenut lukuun ottamatta Musta Kobraa.

Seuraavista Remes-kirjoista olen myös blogannut
Pääkallokehrääjä
Karjalan lunnaat
Omertan liitto
Horna ja Jäätyvä helvetti

4 kommenttia:

  1. Jokke: jaan kanssasi Remeksen teemojen kiinnostavuuden ja myös niiden tilkan överin puolelle heittämisen. Remes elää hivenen ennakoiden ajan sykkivällä valtimolla.Kysymys kuuluukin onko ennakoitu ajanhermoisuus riskaabelia ja voiko se kääntyä itseään vastaan?
    Viimeisimmässään "Kiirastuli"-teoksessaan hän käsittelee ajankohtaista Ahvenanmaan ja Hangon tilannetta.

    Itse olen lukenut kirjailijan alkupään tuotannon ja sitten tannehtien pari näistä uusimmista. Varmaa on, että Remeksellä on oma vankkumaton lukijakuntansa ja että hänen kirjansa löytävät tänäkin jouluna tiensä moneen etenkin miespuolisen kirjanystävän lahjapakettiin... Hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusimmista Remeksistä olen lukenut Omertan liiton, Hornan ja Jäätyvän helvetn, mutta en tätä Kiirastulta.
      Lukijakunta on laajaja uskollinen.
      Totta ajankohtaisuudessa on ongelmansa, mutta uhat ovat aina olemassa, eli siinä minusta Ilkka Remes on asian ytimessä.

      Poista
  2. Kyllä näin on ja Kiirastulesta postatessani totesinkin: Toinen hyvä kysymys kuuluu - huomioonottaen strutsireaktion mielettömyyden - onko tämän tyyppinen aihevalinta omian lietsomaan uhkakuvia vaiko selkiyttämään, lisäämään varautumista tai peräti jos ei poistamaan niin hälventämään niitä? Uhat eivät todellakaan katoa maton alle lakaisulla vaan terveesti niihin varautumalla:)

    VastaaPoista