sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Umberto Eco: Ruusun nimi



Umberto Eco: Ruusun nimi, Il nome della rosa 1980, suomentanut Aira Buffa, WSOY- Bon-pokkari, sivumäärä 735.

Ruusun nimi -teos perustuu alkusanojen mukaan Umberto Econ löytämään käsikirjoitukseen. Tarinan kertoo oppipoika Adson Melkin, jonka isäntä entinen inkvisiittori fransiskaanimunkki William Baskerville saapuu vuonna 1327 benediktiiniläisluostariin. Luostarin apotti on avun tarpeessa, ensinnäkin munkki ja kuulu miniatyyrimaalari Adelmo Otrantolainen on löydetty rotkosta kuolleena. Toiseksi kirjassa käsitellään katolisen kirkon "oppiriitoja" ja paavi on "Baabelin vankeudessa" Avignonissa (jakso kesti vuodet 1309 - 1377). Luostariin on saapumassa Paavin legaatit Bernard Guin johdolla tutkimaan tahollaan asioita. Kirjassa on osattu yhdistellä kolme juonilankaa edellisten murhatutkimuksen ja oppiriitojen lisäksi oppipoika Adson Melkin tapaa luostarissa oman Ruusunsa, jota kohtaamista vanhana muistelee ja josta tulee kirjan nimi. Adson mieltää sen naisen viettelyksi. Itse luostari on yllättäen himojen pesä, sillä miesmunkeilla on suhteita keskenään, ja voimakkaat mustasukkaiset tunteet vellovat. Lopulta syntien pesä palaa miltei kivijalkaa myöten.

Juonesta ja teemoista (älä lue, jos haluat nauttia kirjasta täysin siemauksin)
Kirjassa pääpaino on minusta oppiriidoilla. Baskerville on fransiskaani, joka veljeskunta eli köyhyydessä. Tätä veljeskuntaa jyrkemmän kannan köyhyyteen otti dolcinolaiset, jonka karismaattinen johtaja Fra Dolcino poltettiin roviolla vuonna 1307. Käsitykseni mukaan dolcinolaiset vaativat köyhyyttä kaikilta, eli riistivät ja tuhosivat omaisuutta, Kirjassa esiintyy myös Michela da Cesena (1270 - 1342), joka toimi jo Lyonin kokouksessa sekä aiemmin mainittu Bernard Gui (n. 1260 -1331), joka oli  kirjailija, mutta myöskin inkvisiittori ja harhaoppien vastustaja. William Baskerville ihailee fransiskaanifilosofi Roger Baconia (1214 - 1294), joka lähestyi ongelmia matematiikan keinoin ja tukeutui empiriaan. Oppiriita-asiaa en kommentoi enempää. Murhia sen sijaan alkaa tulla miltei päivittäin, tapahtumien kesto on seitsemän päivää ja murhakaava tuntuisi noudattavan tuomiopäivien pasuunoiden törähdyksiä. Törähdykset ovat väärä merkki, murhien taustamotiivi on varsin yllättävä, "nauroiko Kristus?" ja Aristoteleen kirjaamat havainnot ja päätelmät.

Kirjat ja kirjasto
Kysymys on salaisuuksien varjelemisesta ja salattujen kirjojen sisältämästä tiedosta. Kirjat on onnistuttu piilottamaan valtavaan labyrinttimäiseen seitsenkulmaiseen kirjastoon, Baskerville onnistuu tunkeutumaan kirjastoon yöllä, mutta kirjaston suojaus on varsin vahva, vääristävät peilit tekevät liikkumisesta vaikeaa, kirjastossa poltetaan huumaavia suitsukkeita ja itse "finis Africae" on piilossa. Kirjat on luokiteltu alkuperämaan mukaan. Salauksista ja puolustuksesta en kerro enempää, Luostarin kirjasto on valtava, kristikunnan suurin, se vetää vertoja Bagdadin  ja Tripolin kirjastoille. Kirjasto on labyrinttimainen. Kirjoja pitää pyytää kirjastonhoitajalta, joka päättää, annetaanko kirja. Kirjoista on luettelo, mutta lähinnä se on nimi -tasolla eli sisällöstä ei kerrota. Kirjat on sijoitettu aikajärjestyksessä maittain, eli kirjoja ei ole aakkostettu ja niitä on siis ulkopuolisen vaikea löytää, jos edes pääsisi etsimään. Koska kirjapainotaitoa ei ole keksitty munkit jäljentävät kirjoja. Osa kirjoista tuodaan muualta jäljennettäväksi, ja niihin piirretään miniatyyrikuvia. Kirjoja myös käännetään.

Päättelystä ja tuomioista
William Baskerville osoittautuu hyväksi päättelijäksi, vaikka keksii monta asiaa "sattumalta". Vääränkin johtolangan seuraamisesta voi olla hyötyä. Baskerville keksii kuvion varsin nerokkaasti. Adsonin mukaan sekä Baskerville että päärikollinen ovat ylpeitä älystään ja "viettelevät" toisiaan. Hän niputtaa oman öisen fyysisen naisaktin samaksi kuin munkkien keskinäiset puuhat. Itse en näe tässä samanlaisuutta. Kummastelin Adsonin öistä aktia, mutta Baskerville päättelee nuoren tytön vierailleen monesti yöllä karkeloimassa munkkien kanssa saadakseen ruokaa. Adson koki nautintonsa porton kanssa. Portto-sanaa käytetään muissa yhteyksissä haukkumanimenä ja liitetään siihen Babylonia. Inkvisition tullessa nainen saadaan kiinni ja ilmeisesti hän sai roviotuomion. Inkvisitio vei kaksi muutakin harhaopeista epäilemäänsä henkilöä Avignoniin. Heitäkään ei luultavasti armahdettu, kuten ei luostariakaan, sillä tuli puhdistaa paheiden pesän.


Umberto Econ Ruusun nimi on minusta loistava moniteemainen mestariteos ja klassikko, jolla osallistun Marilen Klassikkohaaste 3:een.
******
Italialainen Umberto Eco (1932 - 2016) oli kirjallisuuden ja kulttuurin monitaituri, ja Ruusun nimi oli hänen "best seller", jonka filmiversio oli myös suurmenestys. Tämä menestys on jättänyt suurelta yleisöltä varjoon hänen muut ansiot, kuten sen, että hän oli pitkään semiotiikan professori.

16 kommenttia:

  1. Tämä loistava romaani on ollut minulla kesken kesästä 2000 saakka. Ostin kirjan silloin yhdessä erään ystäväni kanssa. Hän ihastui Econ romaaniin, minä jäin jonnekin 60. sivun hujakoille. Mieheni "omi" kirjani ja on lukenut tämän jo kahdesti. Hän nimeää Ruusun nimen yhdeksi suosikkikirjakseen.

    Ehkä minäkin saan luettua tämän joskus loppuun. Olen nauttinut Econ tieteellisistä teksteistä ja saanut niistä paljon irti. Toivottavasti tästäkin - joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä on sitten miesten kirja :)

      Poista
    2. No jaa, en usko miesten ja naisten kirjoihin - en ainakaan klassikoiden kohdalla. ;)

      Poista
    3. :)

      Heitto oli osin leikillinen, mutta tässä oli kyllä paljon loogista päättelyä ...

      Poista
  2. Olen lukenut tämän vuosia sitten, ja tykkäsin silloin tästä todella paljon. Erittäin vaikuttava kirja. Uusintaluku on kangastellut mielessä ties miten monta kertaa, mutten ole vielä saanut aikaiseksi. Olen nähnyt myös Sean Conneryn tähdittämän elokuvaversion, mutta se ei yllä kirjan tasolle. No, sitä en tainnut edes odottaa, mutta ihan viihdyttävä elokuva muistaakseni oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin nähnyt tämän telkkarista ja oli minusta hyvinkin hyvä, ja erityisesti Sean Connery.

      Poista
  3. Olen yrittänyt aloittaa Ruusun nimen kahdesti, ja kummallakin kerralla olen hyytynyt jo alkumetreille. Tekstisi sai kirjan kyllä kuulostamaan melko kiehtovalta, joten ehkäpä yritän uudelleen vielä joskus, ja kolmas kerta toden sanoo. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luku-urakan alussa selvitin historiallis-uskonnollisen konteksin, joka on ylhäällä, se auttoi hyvinkin paljon lukemisessa, ja onhan aika yllättävää, mitä luostarissa tapahtuu ja kuka kuolemia järjestää,

      Poista
  4. Tämän olen lukenut aikoja sitten, mutta se pysyy tuoreena muistissa, kun katson aina välillä elokuvan. Sean Connery tekee tietysti päähenkilönä loistavaa näyttelijätyötä. Hän on elokuvan vetonaula.
    En tiennytkään, että Eco on kuollut. Katsoin telkkarista vierailua hänen kotonaan. Kirjoja oli aivan mielettömästi eteisestä lähtien. Hän kertoi työstään semiotiikan parissa, jota hän teki vielä edelleenkin varmaan loppuun asti. Ihana persoona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sean Connery on tosiaan elokuvassa loistava :)

      Umberto Eco menehtyi helmikuussa, minulla oli ollut tämä kirja pitkään lukematta, ja päätin sen lukea tähän Marilen haasteeseen ja luinkin maaliskuussa.

      Poista
  5. Tämäpä hieno postaus. Olen vuosien varrella aina silloin tällöin miettinyt millaisia Umberto Econ kirjat ovat. Nyt alkoi selvitä :) Taitaa olla hiuksia nostattavan jännittävää, ja samalla oppii historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Keskiajan historian tietämys karttuu tätä lukiessa. Muhhun Econ tuotantoon en ole perehtynyt, mutta terävä kaveri ja on muistaakseni käynyt Suomessakin 1980-luvulla.

      Poista
  6. Kiteytit hyvin minunkin ajatukseni toteamalla "
    Umberto Econ Ruusun nimi on minusta loistava moniteemainen mestariteos ja klassikko". Tämä oli kyllä niin hyvä ja mukaansatempaava teos, että tämä(kin) ansaitsisi joskus toisen lukukerran.

    VastaaPoista
  7. Luin Ruusun nimen jo silloin, kun se ilmestyi. Minusta kirja oli yksinkertaisesti tylsä. En ole koskaan ymmärtänyt sen suosiota. Ehkä en vain ole tarpeeksi sivistynyt tälle kirjalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti kirja jakaa mielipiteitä ... :)

      Poista